Hallitus voi pelkästään panna rahaa haisemaan seuraavat neljä vuotta – Talousasiantuntija: "On se mahdollista, jos pääministeri näin sanoo"

Mitä siitä seuraa, kun valtiovarainministeriön mukaan taloutta pitää vahvistaa kahdella miljardilla eurolla, mutta tuleva hallitus ei halua leikata mistään?

Todennäköisen tulevan pääministerin Antti Rinteen talouspolitiikka jakaa asiantuntijoiden mielipiteitä.
Todennäköisen tulevan pääministerin Antti Rinteen talouspolitiikka jakaa asiantuntijoiden mielipiteitä.

Lännen Media

Sari Rautanen

Säätytalolla neuvottelevat puolueet ovat päässeet sopuun siitä, että tulevalla hallituskaudella kakku syödään eikä säästetä, mutta mitä mieltä talousasiantuntijat ovat tästä?

Neuvotteluja vetävä Antti Rinne ilmoitti tiistaina, ettei tuleva hallitus leikkaa menoja vaan voi käyttää lisää rahaa sekä pysyviin menoihin että investointeihin. Kysyimme johtaja Elina Pylkkäseltä Palkansaajien tutkimuslaitoksesta ja toimitusjohtaja Aki Kangasharjulta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta, miltä tämä kuulostaa.

Miksi Rinne lähtee tällaiselle linjalle?

Pylkkänen: Uskon että tässä halutaan selkeästi profiloitua suhteessa viime hallituskauteen, jolloin leikkauksia tehtiin ankarallakin kädellä.

Kangasharju: Tässä lunastetaan vaalilupauksia.

Kuinka todennäköisenä pidät, että seuraavat neljä vuotta mennään ilman leikkauksia?

Pylkkänen: On selvää, että joitain menoja pitää leikata. Kuulostaa kuitenkin siltä, että varsinaisia leikkauksia ei tehdä, vaan menoja siirretään kohteesta toiseen.

Kangasharju: Jos pääministeri näin sanoo, on se mahdollista.

Mitä uskot, että päätöksestä seuraa?

Pylkkänen: Ilmastopolitiikka on kaikkien neuvotteluissa mukana olevien puolueiden agendalla. Suomi voi päästä teknologiassa eturivin innovoijaksi, koska myös teollisuudessa suhtaudutaan myönteisesti ilmastotavoitteisiin.

Kangasharju: Päätös sysää pitkän aikavälin ongelmat jälkipolville tai sitten veroja nostetaan paljon. Tosin Rinne on puhunut verojen nostamisesta vain siinä mielessä, että sillä katetaan lisää menoja, ei niin, että kurottaisiin umpeen kestävyysvajetta.

Sipilän hallitus leikkasi useita miljardeja euroja. Voisiko leikkaaminen toistaiseksi riittää?

Pylkkänen: Näiden leikkausten vuoksi etuudet jäivät monena vuonna kasvattamatta, ja se keventää tämänkin hallituksen taakkaa.

Kangasharju: Ongelma on, että ryökäleen maali näyttää karkaavan. Syntyvyys on heikentynyt, ja vaje on sama kuin ennen Sipilän hallituskauden alkua.

Valtiovarainministeriön virkamiesten mukaan ensi hallituskaudella julkista taloutta pitäisi vahvistaa kahdella miljardilla eurolla. Päästäänkö tavoitteeseen ilman menoleikkauksia?

Pylkkänen: Kyllä se hankalaa tulee olemaan. Potentiaalisten hallituspuolueiden kesken on ilmeisesti päästy sopuun, että sopeutustoimet tehdään muulla tavalla kuin leikkaamalla.

Kangasharju: En usko, jos hallitus tulee tältä pohjalta.

Jos menoleikkauksiin jossain vaiheessa hallituskautta päädytään vastoin Rinteen tämän hetkisiä aikeita, mikä on ensimmäisenä listalla?

Pylkkänen: Jokainen neuvotteluissa mukana olevista puolueista lupasi ilmastotekoja, joten luulisin että ympäristölle haitallisia yritystukia leikataan.

Kangasharju: Vaikea kysymys. Jostain muualta leikataan kuin pienituloisilta, mutta toisaalta eiväthän suurituloiset saa tukea.

Rinne lupasi tiistaina, että hallitus paitsi pidättäytyy menoleikkauksista myös käyttää lisää rahaa investointeihin ja pysyviin menoihin. Mistä rahat todennäköisimmin löytyvät?

Pylkkänen: Ympäristöverojen korotuksia ei varmaan päästä pakoon. Lisäksi ympäristölle haitallisia verotukia vähennetään. Lainan ottamista en pidä mahdottomana. Pitää laskea kumpi kannattaa - lainan ottaminen lähes nollakorolla vai tuottavan omaisuuden myyminen.

Kangasharju: Jokin paketti varmaan tulee. Toivon että veronkorotukset keskittyvät haittaveroihin. Yrittämisen verotuksen kiristymistä pelkään.

Pidättekö todennäköisenä, että työllisyys saadaan kasvamaan nykyisestä noin 72 prosentista Rinteen tavoittelemaan 75 prosenttiin?

Pylkkänen: En lyhyellä tähtäimellä, mutta näen paljon potentiaalia digitaalisissa alustatalouden palveluissa.

Kangasharju: Epäilen, että tavoite jää saavuttamatta. Hallituksen pitäisi ryhtyä aika voimakkaisiin toimiin.