Näkökulma: Vanhat hölmöilyt kummittelevat kauemmin kuin rikosrekisterimerkinnät

Mikkel Näkkäläjärven tapaus osoittaa, että poliitikkojen vanhoista rötöksistä vaaditaan tilille pidempään kuin merkinnät pysyvät rikosrekisterissä. Missä vaiheessa yleisö voi antaa anteeksi, kun yhteiskunnalle on teko sovitettu, kysyy toimittaja Markku Uhari.

Sdp:n eurovaaliehdokas Mikkel Näkkäläjärvi kertoi Facebookissa rikostuomioistaan.
Sdp:n eurovaaliehdokas Mikkel Näkkäläjärvi kertoi Facebookissa rikostuomioistaan.

Markku Uhari

Saako ihminen tehdä elämässään virheitä? Entä saako ihminen tehdä elämässään virheen ja ryhtyä vuosia myöhemmin poliitikoksi?

Voiko virhe olla niin karmea, että se on lain mukaan määrätty rikokseksi?

Nämä kysymykset nousivat puheenaiheeksi, kun Sdp:n eurovaaliehdokas Mikkel Näkkäläjärvi joutui myrskynsilmään nuoruuden hölmöilyjensä takia.

Helsingin Sanomat julkaisi viikonloppuna selvityksen meppiehdokkaiden rikossyytteistä. HS julkaisi nimet ainoastaan ehdokkaista, jotka olivat saaneet yli vuoden vankeusrangaistuksen.

Näkkäläjärven nimeä ei julkaistu, mutta hän kertoi saamistaan rikostuomioista myöhemmin itse Facebook-sivuillaan. Puolue ei ollut Näkkäläjärven taustoista tietoinen.

Näkkäläjärvi sai 15-vuotiaana vuonna 2006 sakkotuomion eläinsuojelurikoksesta, vahingonteosta ja kotirauhan rikkomisesta. Hän muun muassa osallistui tuomion mukaan aikuisen kissan tappamiseen lyömällä eläintä lapiolla.

Vuonna 2010 hän syyllistyi törkeään rattijuopumukseen ja liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. Ajelu tapahtui päivä sen jälkeen, kun Näkkäläjärvi oli täyttänyt 20 vuotta. Rangaistukseksi hän sai 30 päivää ehdollista vankeutta ja oheissakon.

Oikeuden asiakirjojen mukaan Näkkäläjärvi tunnusti teot molemmissa tapauksissa.

– Tehtyä ei kuitenkaan saa tekemättömäksi. Rikosrekisterimerkinnät poistuvat ja vuodet kuluvat, mutta oma mieli palaa aina toivomaan, että olisi tehnyt toisin. Olen pahoillani ja kadun näitä tekojani tästäkin eteenpäin, Näkkäläjärvi kirjoitti Facebookissa.

Näkkäläjärvi nosti itse esiin rikoshistoriansa, joten hän sopii esimerkiksi rikosten anteeksiantamisessa.

Näkkäläjärven rikoksista on jo niin pitkä aika, että lain mukaan niistä pitäisi mahdolliset rikosrekisterimerkinnät olla jo poistettu. Toisesta tuomiosta ei tietoa rekisteriin pitäisi edes viedä.

Rikosrekisterilain mukaan rekisteristä on poistettava ehdollista vankeutta koskeva tieto viisi vuotta sen jälkeen, kun jutusta on tullut lainvoimainen tuomio. Mitä ankarampi teko, sitä pidempi on säilymisaika.

Pelkkiä sakkotuomioita ei kirjata rekisteriin, vaan lähtökohtaisesti ainoastaan vapausrangaistukset. Rekisteriä pitävän Oikeusrekisterikeskuksen mukaan sakkotuomio jää toiseen sakkorekisteriin, jonka tarkoitus on auttaa lähinnä sakon perinnässä.

Näkkäläjärven, kuten muidenkin, menneisyyden saa kuitenkin selville tuomioistuimista.

Rikosrekisteriä ylläpidetään siksi, että rikosoikeudellinen seuraamus on mahdollista määrätä oikein.

Lisäksi rekisteritietoja voidaan lain mukaan käyttää sen arvioinnissa, onko joku henkilö riittävän luotettava tiettyyn tehtävään. Rekisteriä käytetään muun muassa turvallisuusselvityksissä.

Medialla tehtävänä on taas valvoa valtaa käyttäviä.

Rikosrekisteriin on kuitenkin luotu poistamisajat. Oikeusjärjestelmä perustuu ajatukseen siitä, että rangaistuksen kärsimisen jälkeen rikos on sovitettu. Poliitikon toimia voi silti ruotia huomattavasti kauemmin kuin oikeuslaitoksen tarkoittama muisti.

Poliitikkojen taustojen selvittelyä voi taas perustella sillä, onko moraalisesti sallittua, että vaalein valittavalla henkilöllä ei ole puhtoinen menneisyys. Yksi mittari voi myös olla vaalitulos, mutta äänestyskäyttäytymisen perusteella linja on vaihteleva.

Esimerkiksi eduskuntavaalien ääniharavalla Jussi Halla-aholla on taustallaan tuomio, ja sakkorangaistus on myös hallitusneuvottelijoiden vetäjällä Antti Rinteellä.

Tuomioita on muillakin, jopa sellaisista rikoksista, jotka ovat tapahtuneet poliitikkouran aikana.

Näkkäläjärven tapauksen nostama tärkeä kysymys on, osataanko sosiaalisen median aikana antaa ihmiselle menneisyyden virheet anteeksi.

Anteeksi antaminen ei tietenkään tarkoita sitä, että kissan tappaminen tai humalassa ajaminen olisi hyväksyttävää.

Kirjoittaja on Lännen Median toimittaja.

markku.uhari@lannenmedia.fi