Etujärjestöt: Vasta tuomioistuimet määrittelevät lakkoja aiheuttaneen irtisanomislain merkityksen – "Ratkaisuja aikaisintaan ensi vuoden lopulla"

Useat etujärjestöt toteavat, että oikeudessa ratkaistaan, mitä henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen käytännössä tarkoittaa. SAK korostaa työnantajan henkilöstöosaamista.

Juha Sipilä (kesk.) kertoi viime lokakuussa ratkaisuesityksensä irtisanomiskiistaan Jari Lindströmin (sin.) ja Petteri Orpon (kok.) kanssa.
Juha Sipilä (kesk.) kertoi viime lokakuussa ratkaisuesityksensä irtisanomiskiistaan Jari Lindströmin (sin.) ja Petteri Orpon (kok.) kanssa.

Tanja Nuotio

Etujärjestöt arvioivat, että tuomioistuimet ratkaisevat lopulta sen, mitä henkilöperusteisen irtisanomisen helpottaminen käytännössä tarkoittaa.

Yksilöllisen irtisanomisen kriteerit muuttuvat heinäkuun alusta lukien, kun uusi laki astuu voimaan. Asiasta käytiin viime syksynä voimakasta poliittista vääntöä, joka johti työtaistelutoimiin.

– Muutoksen todellinen merkitys muodostuu käytännössä tuomioistuimessa, ja siihen menee vielä pitkään, asiantuntija Albert Mäkelä Suomen Yrittäjistä toteaa.

– Jos työntekijä riitauttaa irtisanomisen, menee ainakin ensi vuoden lopulle, ennen kuin nähdään ensimmäiset päätökset.

SAK:ssa ja sen alaisessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitossa JHL:ssä katsotaan, että yksilötason irtisanomisperusteet tullaan mittauttamaan tuomioistuimen päätöksellä. Myös STTK arvioi, että vasta oikeuskäytäntö muodostaa myöhemmän linjan.

– Merkittäviin muutoksiin oikeuskäytännössä emme kuitenkaan usko, mutta lakimuutos voi lisätä oikeudellista epävarmuutta sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta, STTK:n lakimies Hannele Vettainen kommentoi.

SAK:n lakimies Paula Ilveskivi ei usko merkittäviin muutoksiin henkilöperusteisissa irtisanomisissa lainsäädäntömuutoksen vuoksi. Hänen mukaansa nyt laissa mainittu työntekijöiden lukumäärä on vain yksi huomioon otettava seikka irtisanomisen perusteiden kokonaisarviossa.

– Tällä muutoksella ei poistu asiallisuuden ja painavuuden vaatimus irtisanomisperusteena eikä sillä korvata työnantajan henkilöstöosaamisen tarvetta.

Työsopimuslain uudessa pykälässä henkilöstömäärä on nyt automaattisesti yksi arviointikriteeri, kun henkilöperusteista irtisanomista pohditaan.

– Laissa on nyt yrityksen koko, ja tuomioistuinten pitää huomioida se ilman että siihen erikseen vedotaan. Numeerisesti yrityksen kokoa ei ole määritelty, mutta sanallisesti on, Mäkelä toteaa.

Uuden lain taustalla oli, että pienillä yrityksillä irtisanomisen kynnys voisi täyttyä nykyistä helpommin. Mäkelän mukaan henkilöstömäärästä tehtiin liukuva, eli käytännössä ensimmäiset päätökset tuomioistuimessa osoittavat tulkinnan suunnan.

Alun perin lain tavoitteena oli työllistämiskynnyksen madaltaminen. Mäkelän mukaan jää nähtäväksi, näkyykö se yrityksissä. Suomen Yrittäjille lainmuutoksen lopputulos oli joka tapauksessa kompromissi. Se olisi toivonut lisää konkreettista selkeytystä irtisanomisperusteisiin.

Mäkelän mukaan lainmuutoksen arvo on periaatteellisessa merkityksessä.

– Lainsäädännössä ei vielä nyt huomioida eikä tunnusteta sitä, että pienet yritykset ovat tosielämässä ihan erilaisessa asemassa kuin isommat. Nyt se voidaan ottaa lainsäädännössä huomioon.

Mäkelä huomauttaa lähtökohdasta, että kun yritys palkkaa yhdenkin työntekijän, lähes koko työlainsäädännön velvoitteet kaatuvat työnantajan kontolle.

– Kun yrityksessä on alle 10 työntekijää, osaaminen ja resurssit ovat eritasoa kuin isommilla. Nyt tämä eron konkretisoiminen lainsäädännön tasolla oli periaatteellisesti tärkeä asia.

Tausta

JHL oli lakossa

Juha Sipilän (kesk.) hallitus päätti viime vuonna ensin, että henkilöperusteista irtisanomista helpotetaan alle 20 henkilön yrityksissä. Esitystä muokattiin koskemaan alle 10 työntekijän yrityksiä.

1.7. lähtien kokonaisuudessa on huomioitava työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet.

SAK vastusti ensimmäisiä esityksiä, koska ne vaikuttivat "pärstäkerroinperusteelta". STTK kritisoi, että työntekijät laitetaan eriarvoiseen asemaan työpaikan koon perusteella.

JHL meni lakkoon lokakuussa kahdeksi päiväksi, jolloin muun muassa koulujen ja vanhustenhuollon ruokahuolto keskeytyi.

JHL:n toimialajohtaja Håkan Ekström uskoo, että jos portti olisi auennut yrittäjäjärjestöjen esittämässä laajuudessa, se olisi johtanut vielä muuhunkin. "Ei kai kukaan ole niin sinisilmäinen ja luule, että yrittäjäjärjestöt edellisen hallituksen yhteistyön huomioiden olisi jättänyt asian tähän."

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (8)

Vastaa
Elon Vena
No jaa, onhan olemassa jo...
Ihan - tai ainakin minusta - selkeä ennakkotapaus (v.2003) jossa ex-valtionyhtiö pestasi syksyllä määräaikaisia työntekijöitä, poikkeuksellisesti vakinaisti heidät ja sanoi muutaman kuukauden kuluttua vanhempia työntekijöitä irti. Käytännössä yksilöllisiä irtisanomisia...Ja. Pelkkää säästöä ja kannatti koska Vaasan hovioikeus (turhaanko sitä lobbaillaan?) osasi kääntää käräjäoikeuden sinänsä järkeenkäyneet päätelmät päälaelleen ja ammattilliitto maksoi kaikki (oikeudenkäynti ym.) kulut!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Uhri
Sairauslomalla irtisanottu
Työsopimus ja työsuojeluasiat on Suomessa kehitysmaan tasolla .
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Iivari
Ken oikeutta saa
Toisaalta on huomattava, etteivät kaikki ihmiset pysty viemään irtisanomisiaan oikeuteen, koska heillä ei ole siihen varaa. Suuriin liittoihin kuulumattomat työntekijät ovat tässä kohdassa heikommassa asemassa. Eri siinä mielessä homma eriarvoistaa työntekijät.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
oikea ammattiliitto
Jokaisen täysipäisen kannattaa liittyä ammattiliittoon.
Tämä pärstän perusteella irtisanomisen mahdollistava laki pitää perua.

Ainakin pienissä työpaikoissa kaikkien kannattaa liittyä AY liittoon jolloin on suurempi kynnys tulla irtisanotuksi pärstän perusteella kun on riski että liitto vie asian oikeuteen.

Ainakin aluksi AY liikkeen kannattaa viedä kaikki asiat oikeuteen ja katsoa ne loppuun asti jotta saadaan ennakko päätökset missä kulkee raja milloin saa irtisanoa pärstän perusteella.

Tietysti työntekijät jotka ei kuulu liittoon on todella heikoilla koska harvalla on varaa viedä irtisanomistaan oikeuteen. Ja jos asiaa ei riitauta vaikka sen tähden ettei ole varaa oikeudenkäyntiin ja mahdollisesti kymmenien tuhansien oikeudenkäynti korvauksiin työnantajalle iskee todennäköisesti vielä karennsi päälle.

Nyt viimeistään kannattaa liittyä oikeaan oman alan ammattiliittoon tämä pienentää riskiä joutua väärin kohdelluksi työnantajan toimesta ja joutua tämän lisäksi viellä yhteiskunnan rangaistuksena karenssiin kun perinteisesti Suomen tapaan lyötyä lyödään viellä lisä rangaistuksilla (karenssi sanktioilla).

Esimerkiksi loimaan liitto ei ole oikea ammattiliitto vaan työnantajan junailema juttu jotta työntekijöitä viedään mahdollisuus puolustatua väärinkäytöksiä ja kohtelua vastaan työpaikoilla.

Eli kannattaa liittyä oikeaan oman alan ammattiliittoon joka puolustaa työntekijöitä ja pienentää riskiä että työnantaja uskaltaa kohdella huonosti ja irtisanoa vaikka pärstän perusteella.

Esim jollain työnantajalla voi olla voiton tavoittelu strategia että vuosittain irtisanotaan 10% väestä (puolustuskyvyttömiä liittoon kuulumattomia) pärstän perusteella jotta saadaan aikaiseksi pelotevaikutus ja näin tukittua ihmisten suut työpaikolla ja otettua lisä tehoa työvoimasta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ei liitoille
Vast: Jokaisen täysipäisen kannattaa liittyä ammattiliittoon.
Mikä on "loimaan liitto"?

Ns. "Loimaan kassa", eli YTK, on ja on aina ollut ansiosidonnaista työttömyyskorvausta jäsenilleen maksava kassa eikä muuta, ei mikään ammattiliitto. Jos joku on tällaista kuvitellut, on se joku ollut yksinkertaisesti tyhmä.

Juuri siksi se on olemassa, että voisi tarvittaessa, jos tilanne iskee päälle, saada ansiosidonnaista työttömyyskorvausta ilman niitä lisäkustannuksia jne. harmeja jotka liittyvät johonkin ammattiliittoon kuulumiseen.

Joskus johonkin liittoon kuulumisesta voi olla jotain hyötyä, yleensä ei. Se vain maksaa. Ja muutenkin aiheuttaa harmia, jos "pitää" osallistua johonkin vaikkapa (yleensä laittomaan ja omalta osalta täysin tarpeettomaan ja aiheettomaan) tukilakkoon, jollaiset eivät anna mitään muuta kuin p_skaa niskaan niille joita asia ei varsinaisesti koske. Kuten jotkut AKT:n tukilakot, jotka sitten laittavat laivat seis, vaikka joku pikkuvaraston työntekijäryhmä Mikkelissä ei saa sitä mitä AKT haluaa (eivät he itse).

Yleisesti pitäisi muutenkin erottaa ammattiliitto ja työttömyyskassa toisistaan vaikka lailla.

Ja eräissä tilanteissa olisi parempi jos ammattiliitot kiellettäisiin kokonaan. Silloin joskus niille ehkä oli paikka, mutta nykyinen työlainsäädäntö hoitaa kyllä asiat ihan hyvin. Eli liitot pois, näiden varallisuus säätiöidään ja käytetään tuotto vähävaraisten tukemiseen, niin säästyy aika lailla rahaa kun ei tarvitse ylläpitää moninkertaista ay-pamppujen johtajakerrosta. Ja Hakaniemen talo(t) myydään, ja rahat samaan säätiöön.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Einari
Työllistämistäkö?
Nk. "Pärstäkerroin" siis halutaan lakiin, joka oikeuttaa "huonon" työntekijän helpomman irtisanomisen pärstäkertoimen avulla, ja tilalle otetaan mukavampi henkilö, niinkö? Miten tämä muka lisää työllisyyttä muualla kuin työvoimatoimistoissa?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Lutteri
Nurinkurista
Mahdollisuus antaa kenkää (ja karenssia) pärstäkertoimen mukaan lisää jonkinlaisen ajattelun mukaan työllisyyttä. Toki hieman asiaa pohdittuaan kaikki tajuavat kyseessä olevan ihan puhdas kusetus, joka meni vain vähän pieleen.

Hommassa olisi järkeä, jos myös työntekijälle annettaisiin mahdollisuus irtisanoutua ilman karenssia. Surkeita työnantajia on ihan yhtä paljon kuin surkeita työntekijöitäkin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.T.
Vast: Nurinkurista
Olen täsmälleen samaa mieltä, vapautta ja joustoa työmarkkinoilla voidaan lisätä vain, jos se koskee kaikkia osapuolia. Jos työnantajat saavat irtisanoa miten huvittaa, pitää työntekijän saada erota työpaikasta ilman karenssia. Vasta siten saadaan aitoa liikettä työmarkkinoille.

Sen sijaan väitän, että surkeita työnantajia ei ole ihan yhtä paljon kuin surkeita työntekijöitä. Johtuu siitä, että työnantajia nyt vain on huomattavasti vähemmän kuin työntekijöitä! Suhteellisesti kyllä, surkeita lienee molemmissa suunnilleen yhtä paljon.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »