Porvoon lapsisurma oli murha myös hovioikeuden mukaan – henkirikos oli tehty vakaasti harkiten ja erityisen julmalla tavalla

Mies puukotti omaa lastaan puistossa marraskuussa 2017. Helsingin hovioikeus tuomitsi hänet nyt elinkautiseen vankeuteen murhasta.

Mies puukotti lapsensa porvoolaisessa puistossa marraskuussa 2017. Tapahtumalla oli useita silminnäkijöitä, muun muassa lapsen äiti. Hovioikeus tuomitsi miehen murhasta.
Mies puukotti lapsensa porvoolaisessa puistossa marraskuussa 2017. Tapahtumalla oli useita silminnäkijöitä, muun muassa lapsen äiti. Hovioikeus tuomitsi miehen murhasta.

Tanja Nuotio, Markku Uhari

Helsingin hovioikeus on vahvistanut oman tyttärensä puukottaneen miehen murhatuomion.

Hovioikeus tuomitsi nyt Nicolas Mathieu Cherchelin, 39, elinkautiseen vankeuteen. Hän puukotti oman 3-vuotiaan tyttärensä hengiltä Porvoon keskustassa sijaitsevan leikkipuiston edustalla marraskuussa 2017.

Tapahtumalla oli useita silminnäkijöitä, ja poliisi ehti paikalle, kun isku oli käynnissä. Teko keskeytyi, kun poliisi taklasi miehen lapsen kimpusta pois.

Cherchel oli hovioikeudessa vaatinut, että murhatuomio muutetaan tapoksi. Samaa hän vaati aikanaan Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Juttua istuttiin hovioikeudessa tämän vuoden maaliskuussa.

Hovioikeudessa syyttäjä ja lapsen äiti puolestaan vaativat, että murhatuomio pysyy. Vuonna 1979 syntynyt Cherchel tuomittiin Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa murhasta kesällä 2018.

Hovioikeus katsoi nyt käräjäoikeuden tavoin, että henkirikos oli tehty vakaasti harkiten, erityisen raa'alla ja julmalla tavalla ja että se oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Kyseessä oli näin ollen murha eikä tappo. Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden tuomion myös muilta osin.

Tekovälineenä on ollut tukeva keittiöveitsi. Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus katsoi veitsen olleen mukana tarkoituksellisesti ja osoittavan teon suunnitelmallisuutta.

Taustalla kärjistynyt huoltajuusriita

Traagisen puukotuksen taustalla oli Cherchelin ja tämän entisen puolison välinen huoltajuusriita. Tapahtumat saivat alkunsa, kun mies häädettiin perheen yhteisestä kodista.

Riidan välissä lapsen äiti joutui asumaan tyttärensä kanssa aika ajoin turvakodissa. Oikeudessa lapsen äiti kertoi, että mies oli häädön jälkeen toistuvasti yhteydessä häneen.

Kuluneen vuoden aikana lapsen huoltajuus määrättiin äidille, ja äiti oli pannut vireille oikeudessa myös lähestymiskiellon.

Kokonaisuudessa Cherchel oli syytettynä myös muista rikoksista, joissa uhrina oli lapsen äiti. Miestä syytettiin myös lapsikaappauksesta. Hovioikeus katsoi, että hän syyllistyi lapsikaappaukseen.

Hovioikeus totesi käräjäoikeuden tavoin, että Cherchel on ottanut omavaltaisesti lapsen huostaansa ja rikkonut lapsen huoltoa koskevia oikeuksia viemällä tämän pois asuinvaltiostaan. Hän on näin toimiessaan syyllistynyt lapsikaappaukseen.

– Tunnusmerkistö täyttyisi siinäkin tapauksessa, että Cherchelin tarkoitus olisi ollut tehdä kahden kuukauden pituinen lomamatka ja palauttaa lapsi sen jälkeen äidilleen, koska kuvatuissa olosuhteissa matkaa ei voida pitää tavanomaisena lomamatkana. Lasta ei ollut palautettu vapaaehtoisesti Suomeen, vaan (äidin sukunimi) on joutunut hakemaan itse lapsen Karibialta ja allekirjoittamaan Cherchelin vaatiman asiakirjan saadakseen lapsen passin. Käräjäoikeuden tuomiota ei näin ollen ole aihetta muuttaa, hovioikeus perustelee.

Hovioikeuden tuomiosta voi vielä pyytää valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, eli ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.