Poliisi huolissaan uudesta kiristysilmiöstä: Rakennusyrityksiltä on vaadittu yhteensä satojatuhansia euroja kaavavalituksen perumisesta

Lounais-Suomen poliisi tutkii kahta aiemmin pimennossa pysynyttä kiristysjuttua, joissa epäilty tekijä vaati rakennusyhtiöiltä 230 000 euroa vastineeksi kaavavalituksen perumisesta. Rakennusalan etujärjestön Rakennusteollisuus RT:n tiedossa on useampi tapaus, jotka eivät ole edenneet poliisille. Poliisi pelkää, että tapaukset ovat jäävuorenhuippu laajemmasta piilorikollisuuden ilmiöstä.

Joel Maisalmi
Rakennusalan etujärjestön vastaavan lakimiehen Ville Wartiovaara mukaan kiristysyrityksissä rakennusyhtiöillä pitäisi olla yksi ainoa vaihtoehto: tehdä asiasta rikosilmoitus.
Rakennusalan etujärjestön vastaavan lakimiehen Ville Wartiovaara mukaan kiristysyrityksissä rakennusyhtiöillä pitäisi olla yksi ainoa vaihtoehto: tehdä asiasta rikosilmoitus.

Rebekka Härkönen

Helsinki

Poliisin tietoon on tullut useita tapauksia, joissa yksityishenkilöiden epäillään vaatineen rakennusyhtiöiltä merkittäviä summia rahaa valitusten perumisesta. Poliisi on huolissaan ilmiöstä.

Lännen Media sai keväällä tietoonsa kaksi Lounais-Suomessa tapahtunutta kiristystapausta. Poliisi vahvistaa tutkivansa niitä rikosnimikkeellä törkeä kiskonta, jutut ovat siirtymässä syyttäjälle lähiaikoina.

Korkein oikeus käsittelee parhaillaan yhtä Helsingissä tapahtunutta törkeää kiristystä.

Rakennusyritysten etua valvovalla Rakennusteollisuus RT ry:llä on tiedossaan lisäksi kolme muuta samanlaista juttua lähivuosilta.

– Toivon, että nämä tapaukset eivät ole jäävuorenhuippu laajemmasta ja tähän saakka piilossa pysyneestä rikollisuuden ilmiöstä, toteaa rikoskomisario Jussi Helesvirta Lounais-Suomen poliisista.

Korkeimmalta oikeudelta on tulossa tänä vuonna ratkaisu Helsingissä vuonna 2013 tapahtuneesta jutusta, jossa mies vaati kiinteistöyhtiöltä 60 000 euroa kaavavalituksen peruuttamisesta. Yhtiö maksoi epäillylle 25 000 euroa.

Helsingin hovioikeus tuomitsi miehen törkeästä kiskonnasta.

Lounais-Suomen poliisissa tutkinnassa olevat jutut tapahtuivat Kaarinassa vuosina 2011 ja 2018.

– Tuoreemmassa tapauksessa rakennusyhtiö teki rikosilmoituksen, kun sille tuli vaatimus maksaa 30 000 euroa korvaukseksi kaavavalituksen poisvetämisestä, kertoo tutkinnanjohtaja Helesvirta.

Vanhemmassa jutussa kaksi merkittävää rakennusyritystä maksoi valituksen peruuttamisesta samalle epäillylle 200 000 euroa.

– Toivottavasti rakennusliikkeet tekevät matalalla kynnyksellä ilmoituksen poliisille, jos kunnallisvalitusasioissa ilmenee kiristyksen piirteitä.

Rakennusteollisuus RT toteaa, että kiristystapausten todellista määrää on vaikea arvioida.

– Ikävä tosiaasia on, että nykyinen valitusjärjestelmä mahdollistaa kuitenkin myös tällaisen toiminnan, sanoo RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell.

– Yhdessä tietoomme tulleessa tapauksessa valittaja vaati rahaa tai vaihtoehtoisesti osuutta rakennuskohteesta, kertoo RT:n vastaava lakimies Ville Wartiovaara.

RT:n mukaan rahan vaatiminen panee yrityksen hankalaan tilanteeseen, sillä toisaalta rakennushankkeen viivästyminen voi aiheuttaa rakennusyhtiölle satojentuhansien tai jopa miljoonien eurojen vahingon.

Wartiovaara arvioi, että ainakaan suuret rakennusliikkeet eivät taivu mahdollisiin kiristysyrityksiin.

– Uskoisin, että isoimmissa yrityksissä ymmärretään, että jos näille antaa pikkusormen, ei se siihen pääty, Wartiovaara perustelee.

Kaarinan kaupungissa 200 000 euroa kaavavalituksen peruuttamisesta pulitti kaksi yritystä, joita poliisi kuvailee merkittäviksi. RT kuuli tapauksesta Lännen Medialta.

– Kiristyksen tai sen yrityksen näyttäminen voi olla vaikeaa. Pidänkin tulevaa KKO:n ratkaisua Helsingin kaavavalitusasiassa merkittävänä rajavetona sallitun ja ei-sallitun välillä, Wartiovaara sanoo.

– Mahdollisella syyksi lukevalla ratkaisulla olisi myös ennalta estävä vaikutus tällaisesta toiminnasta itselleen elinkeinoa kaavaileville tahoille.

RT kysyi viime vuonna rakennus- ja kaavoitusalan ammattilaisilta rakennushankkeisiin kohdistuvien jarrutus- tai kiusantekovalitusten yleisyyttä. Kysely osoitettiin 50 suurimmassa kunnassa toimivalle rakennus- ja kaavoitusammattilaiselle.

Vastaajista 92 prosenttia kertoi törmänneensä niihin työssään — joka kymmenes usein, puolet silloin tällöin ja kolmasosa harvoin.

– Kansalaisilla on oikeus vaikuttaa elinympäristönsä rakennushankkeisiin, ja monissa valituksissa tämä on myös vilpitön tarkoitus, sanoo RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell.

RT:n mukaan kunnallisvalitusjärjestelmää tulisi järkeistää niin, että perättömät valitukset olisi mahdollista karsia pois ennen oikeuskäsittelyä. Lisäksi valitusoikeus pitäisi rajata vain niille tahoille, joihin kaava oikeasti vaikuttaa.

– Esimerkiksi Helsingin Kalasatamassa sijaitsevan kauppakeskus Redin rakennustyöt viivästyivät kahdella vuodella kilometrin päässä asuvan henkilön valituksen takia.

RT:n mukaan tämä johti myös alueen uudistaloihin muuttaneiden ihmisten palveluiden viivästymiseen.

Rakentajaan suoraan vaikuttavia kaavoja ovat tyypillisesti yleiskaava, asemakaava ja rantakaava. Hallinto-oikeuksien käsiteltäviksi valituksia näistä tulee 400–500 kappaletta vuosittain.

Tilastojen mukaan noin joka kymmenes valitus raukeaa ennen oikeuskäsittelyä joko peruuttamisen tai tutkimatta jättämisen takia.

Kaavavalitukset

Valittaa voi kuka tahansa

Korkein oikeus ratkoo parhaillaan juttua, jossa mies vaati kiinteistöyhtiöltä 60 000 euroa kaavavalituksen peruuttamisesta.

Lounais-Suomen poliisilta on siirtymässä syyteharkintaan kaksi juttua, joissa sama epäilty kiristi kolmelta eri rakennusyhtiöltä yhteensä 230 000 euroa kaavavalituksen perumisesta.

Rakennusalan etujärjestö Rakennusteollisuus RT:n tiedossa on lähivuosilta lisäksi kolme muuta kiristysyritystä, joissa jutut eivät ole edenneet poliisille.

Rakennuskaavasta voi valittaa kuka tahansa.

Vuonna 2018 maakunta-, yleis-, asema- ja rantakaava-asioista tehtiin hallinto-oikeuksiin 428 valitusta. Valituksista raukesi joka kymmenes, ja joka viides johti kaavamuutoksiin.

Vuosina 2016–2017 valituksia tehtiin 400–500 vuosittain, näistä raukesi keskimäärin joka kymmenes ja muutokseen johti 10–16 prosenttia.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (6)

Vastaa
baumeister
kaikki on suhteellista
Kiristystä on niin monenlaista. Yllä kuvattu se tavanomainen ja alkukantaisin tapa kiristää. Valitus rakennusoikeuteen on jokaisen mahdollisuus, mutta etuja ei sen avulla valittaja voi vaatia.

Varsinkin lisä-ja täydennysrakentaminen aiheuttaa yleensä lähinaapureitten kiinteistöjen arvon alenemista. Juuri siksi he valittavat. Rahastahan silloinkin on kysymys. Valittaja ei vaadi suoranaista korvausta rakentamisesta,mutta valittaa säilytääkseen oman kiinteistönsä arvon. Useinkaan tällaiset valitukset eivät mene läpi oikeusasteissa. Rakennuslupa myönnetään, jolloin rakennusluvan saaneen kiinteistön arvo nousee usein huomattavastikin. Vastaavasti valittajan kiinteistön arvo saattaa romahtaa johtuen siitä haitasta, joka naapuriin rakentamisesta syntyy. Tätä arvon alenemaa ei korvaa kukaan, eikä vastaavasti luvan saaneen taloudellista etua kukaan voi vähentää, poistaa tai jakaa.
Tällaista arvojen siirtelyä syntyy lähes jokaisen rakennusluvan yhteydessä
Kaavoittaja, kunta, on rakennuslupia myöntäessään ikäänkuin edelläkuvatun kiristäjän asemassa. Kunta voi myöntää rakennusluvan, jolloin luvan hakijan omaisuuden arvo nousee ja vastaavasti haittaa kärsivän napurin kiinteistön arvo laskee.
Miettikääpä ihmiset tätä.Kiristääkö kunta vai jakaako se vain omaisuuksien arvoja?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Suhteellisuus
Vast: kaikki on suhteellista
Ehkä suhteellisuuskin on sitten suhteellista. Esim. Turun kaupunginvaltuustossa on taitettu peistä kok ja vas välillä mm Toriparkista siten, että veronmaksajat ja pienyrittäjät lopulta joutuvat maksamaan viivästymisistä aiheutuneet, korkoihin ja hintatason yleiseen nousuun liittyvät kulut. Eräät jäärät halajavat "Finexiä" ja €-eroa sekä markkansa takaisin (ehkä 6-kertaisena...), ja toiset toivovat maaseudun täyttyvän pientiloista, jotka osoittautuivat elinkelvottomiksi jo 1960-luvulla. Tämmöisiä kortteja on nyt koko muun, ehkä tulevan hallituksen panttivangikseen havittelevan kepun hihoissa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
valitusoikeus
Vast: kaikki on suhteellista
Harvoille tulee mieleen, että valitusoikeus on osa korruptionestoa. Kunnilla on kaavoitusmonopoli. Sen turvin voitaisiin tehdä minkälaisia rakennuslupapäätöksiä tahansa, ellei olisi ensikäden ilmaista valitusmahdollisuutta.

Kunta tekee yleis-ja asemakaavat. Kunta antaa myös luvan poiketa molemmista tekemistään kaavoista. Tämä käytäntö on yleensä kohtuuton. Kun rakennustoimi tehdään voimassaolevien rakennuskaavan mukaan luotetaan yleensä siihen, että tilanne pysyy kaavan mukaisena tulevaisuudessakin. Kaavasta voidaan kuitenkin poiketa. Kaavaa voidaan täydentää tai muuttaa ilman, että jo kaavan mukaan rakentaneet voisivat siihen juurikaan vaikuttaa. Mielestäni tällaisessa jälkikäteisessä kaavamuutostapauksessa loukataan ympärillä asuvien tai ympäristöä hyödyntävien ihmisten oikeusturvaa. Kaavasta poikkeaminen ilman sen vaikutusalueella elävien suostumusta on petoksen kaltainen toimi, jossa rikotaan annettua ennakkolupausta alueen rakentamisesta. Olisi mielenkiintoista saada perustuslakituomioistuimen lausunto kyseisenlaisista kaavamuutostapauksista, jotka toteutetaan ympäristön asukkaitten tahdon vastaisesti.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pasi Lehmuspelto
Vast: kaikki on suhteellista
Valitusoikeus on osa korruptionestoa mutta käytännössä usein myös korruptiota.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
halla-aho
sama laki kaikille
"...epäilty tekijä vaati rakennusyhtiöiltä 230 000 euroa vastineeksi kaavavalituksen perumisesta...."
Tuntuu asianajajaliiton tekemältä kaupalliselta tarjoukselta.
Kai valituksen tekijä saa myydä periaatteensa.
Kaikki poliitikot ja asianajajat tuntuvat tekevän siten.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
P.L.
liian väljä valitusoikeus
Täysin sivullistenkin rajaton valitusoikeus on vihervassariaikamme varjopuolia. Valitusoikeus sinänsä kuuluu demokraattiseen yhteiskuntaan, mutta yleinen valitustyyppi, pelkässä kiusantekomielessä uudelleen ja uudelleen tuotetut valitukset pitäisi pystyä jättämään huomiotta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »