Puheenvuoro: Mihin katosi ulkopoliittinen keskustelu? Vallitseva tilanne tyydyttää monia eikä omaan napaan katsovia kiinnosta – vaikka maailma myllertyy

Eduskuntavaalien keskusteluissa puhuttiin paljon ilmastonmuutoksesta ja maahanmuutosta, mutta perinteinen ulkopoliittinen keskustelu on Suomesta kateissa. Jos kylmän sodan aikaan ulkopolitiikasta ei aina voitu puhua avoimesti, nykyään siitä ei vain puhuta, kirjoittaa Lännen Median päätoimittaja Matti Posio.

Suomi on aktiivinen isäntä, vaikka vaalikeskusteluista perinteinen ulkopolitiikka katosi. Väistyvä ulkoministeri Timo Soini (sin.) halasi Rovaniemen arktisessa ministerikokouksessa Islannin kollegaa Gudlaugur Thor Thordarsonia.
Suomi on aktiivinen isäntä, vaikka vaalikeskusteluista perinteinen ulkopolitiikka katosi. Väistyvä ulkoministeri Timo Soini (sin.) halasi Rovaniemen arktisessa ministerikokouksessa Islannin kollegaa Gudlaugur Thor Thordarsonia.

Matti Posio

Meistä 72 prosenttia äänesti aktiivisesti eduskuntavaaleissa. Sosiaalidemokraattien johdolla muodostetaan hallitus, jota ulkomailla voidaan luonnehtia "Eurooppa-mieliseksi". Kaikki hyvin?

Vaalikeskusteluissa kaikkea ylikansallista ja globaalia käsiteltiin sisäsiittoisesta näkökulmasta. Eihän valtioiden rajat ylittäviä puheenaiheita täysin vältetty: mitä muuta ilmastonmuutos ja maahanmuutto ovat kuin ylikansallisia asioita? Ilmeisesti sen ymmärtäen perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho pyrki vierittämään ilmastovastuun meiltä kiinalaisille.

Ennakkosuosikki Antti Rinne (sd.) puhui tarpeesta työllistää Afrikan nuorisoa, mutta sekin puhe oli tarkoitettu lähinnä kotimaista yleisöä miellyttämään. Eivätpä sitten tule tänne turvapaikanhakuun.

Muistan kokoomuksen ja vihreiden painottaneen Euroopan integraation ja avoimuuden tärkeyttä. Keskusta esitti joitakin, niin, keskitien kantoja. Noin 64 hävittäjän korvaushankintaa sivuttiin ja EU:n turvallisuusyhteistyötä. Siinä olikin melkein kaikki.

Lopulta perussuomalaiset nousi hiuskarvan päähän suurimman puolueen paikasta.

Suomessa on lakattu käymästä perinteistä suurta ulkopoliittista keskustelua, jossa Suomi tarkoin muotoilluin sanakääntein jättää avoimeksi "option" eräänä päivänä mahdollisesti harkita liittymistä Natoon, samalla kun varmistetaan vähin äänin mahdollisimman laaja ja tiivis yhteistyö sotilasliiton kanssa, vaalien suhteita myös Venäjään.

Edes Donald Trumpista ei vaalidebateissa juuri puhuttu – lähinnä hänet mainittiin levottomien aikojemme vertauskuvana, samoin kuin Brexit. Että tällaista tämä nykyään on.

Eurooppa ei ollut eduskuntavaalien ytimessä, vaikka pääministeri kiistatta käyttää EU:ssa suomalaisista suurinta valtaa – paljon suurempaa kuin pian valittavat europarlamentin jäsenet.

Harva esimerkiksi tietää, käyttikö toimitusministeristön pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puheenvuoron brexit-lykkäyksestä pikkutunneilla päättäneessä huippukokouksessa Brysselissä vai ei. Ketään ei kiinnosta. Suomen kanta aikatauluun tiedettiin etukäteen "joustavaksi".

Hiljaisuudessa voi olla kyse välinpitämättömyydestä. Silloin se on vaarallista. Seitsemäs presidentti Juho Kusti Paasikivi eli kansamme vaarallisimpia vuosia ja sanoi aina: "Katsokaa karttaa". Mitähän hän sanoisi tänään?

Suomella ei ole varaa unohtaa perinteisen ulkopolitiikan tekemistä ja kääntyä tuijottamaan omaan napaansa, vaikka sellainen ajan henki nyt onkin.

Hiljaisuus ulkopolitiikasta kertoo myös siitä, että Suomen eliitit ovat tyytyväisempiä ja yksimielisempiä kuin koskaan ennen. On ollut hyväkin päästä eroon kylmän sodan jäykistymistä ja pelokkaasta yli olan vilkuilusta.

Jos takavuosina ulkopolitiikasta ei aina voitu puhua avoimesti, nykyään siitä ei vain puhuta.

Likimain kaikki ovat epätavallisen ja totaalisen tyytyväisiä presidentti Sauli Niinistön tapaan hoitaa asioita, myös tapaamalla Venäjän Vladimir Putinia säännöllisesti. Tuoreen tutkimuksen mukaan EU-jäsenyyden kannatus on huipussaan. Taidamme pitää vallitsevasta tilanteesta.

Edes Ruotsi ei pääse ihomme alle. Vielä pari vuotta sitten Helsingissä pidettiin vaivihkaisia korkean tason palavereja turvallisuuspolitiikasta: "Miten toimitaan, kun Nato-myönteinen oikeistoblokki on voittanut Ruotsin vuoden 2018 parlamenttivaalit ja saattaa hakea jäsenyyttä?" Kuten tiedetään, Ruotsissa pitävät nyt hallitusvaltaa "ikuisesti ei Nato-jäsenyydelle" -linjaa edustavat sosiaalidemokraatit. Ei ole puhumista tässäkään.

Lukuun ottamatta perussuomalaisten riskialttiita ja provokatiivisia EU-lausuntoja mikään ei häiritse tulevan EU-puheenjohtajan lintukotoa, vaikka maailmamme myllertyy ympärillämme.

Suomi siis jatkaa EU-jäsenenä ja euroalueen perustajajäsenenä. Se tekee tiivistä yhteistyötä Naton ja sen avainmaiden kanssa, liittymättä mukaan. Suomi tukee sääntöpohjaista, lakipohjaista ja instituutioihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä, YK:ta ja tietenkin ihmisoikeuksia, vaikka niistä ei ehkä elämöidäkään oikeamielisten ruotsalaisten tapaan. Putin, Trump, Kiinan Xi Jinping tai kuka tahansa vaikutusvaltainen on tervetullut tänne, koska pieni kansakunta tarvitsee kanavia ja toisaalta koska se rakastaa valokeilaan pääsyä. Olemme kaikkien hyödyllinen pikkukaveri.

Rakastumisessa status quohon on paha mutta. Jonain päivänä, luultavasti varsin pian, kaukaiset kirkaisut uusimmasta kaaoksesta kynnyksellämme – tai ainakin huutoetäisyydellä – taas kantautuvat Helsinkiin. Silloin on vaikea pysyä tyytyväisenä vallitsevaan tilaan, kun mikään ei säily ennallaan.

Vaikka eräät poliitikot haluaisivat kirjaimellisesti sulkea ovemme ja ikkunamme, poliittisten johtajien valtavirta ei saa hyväksyä suomalaisten mielen sulkemista eurooppalaisilta, kansainvälisiltä ja globaaleilta debateilta. Ilman ulkosuhteita, niiden kaikissa olomuodoissa, mitä Suomi olisi? Ja olisiko sitä.

Kirjoittaja on Lännen Median yhteistuotannon päätoimittaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (7)

Vastaa
huge
Olisikohan...
niin, että koko ulkopolitiikka on ulkoistettu Brysseliin ja täällä ei saa enää suutaan avata. Kohta on haukotteleminenkin kielletty.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Roope
Liikaa ihmisiä
Maapallon suurin ongelma on räjähdysmäinen väestönkasvu.
50 vuotta sitten ihmisiä oli noin 3,5 miljardia, nyt lähes 8 miljardia, 20 vuoden päästä 10 miljardia ja 50 vuoden päästä 15 miljardia.....
Miettikääpä tätä ilmastonmuutosvouhottajat!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mietitään jo
Vast: Liikaa ihmisiä
Mietipä itse sitä, että ilmastokatastrofinestäjät harvoin vastustavat kehitysapua. Tukemalla esim. tyttöjen ja naisten koulutusta ja työllistymistä, väestönkasvu hidastuu ja luultavasti kääntyy lopulta laskuun, kuten länsimaissakin. Jostain syystä nämä ”Entäs Kiina ja Intia?”-tyypit (jostain syystä aina nämä kaksi, ei koskaan Yhdysvallat. Saisivatko uutisensa rapakon toiselta puolen, jossa omaa saastuttamista ei viitsitä mainostaa?) taas vastustavat kehitysapua mutta ovat erittäin huolissaan väestönkasvusta. Mitä jos ehdottaisitte myös ratkaisuja, ettekä aina vain osoittaisi johonkin toiseen ”suurempaan” ongelmaan?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Roope
Vast: Liikaa ihmisiä
Kehitysapua on jaeltu satoja miljardeja euroja jo vuosikymmeniä, kehitys ei vaan ole kehittynyt, väestönkasvu on vaan kiihtynyt, rahat ovat ilmeisesti menneet huijareiden taskuihin.
50 vuoden kuluttua ei enää tarvitse murehtia ilmastonmuutoksista, maapallolla on 15 miljardia ihmistä ja täysi sota elintilasta ja elintarvikkeista. Eipä taida olla mitään tehtävissä, me olemme hävinneet tämän pelin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Seija
Vast: Liikaa ihmisiä
Kehitysavun merkittävin saavutus on ollut maapallon köyhien räjähdysmäinen lisääntyminen. Tyttöjen koulutustason lisäys ei kykene kilpailemaan väestöräjähdystä vastaan. Kehitysapu tulee kohdistaa syntyvyyden vähentämiseen esim. vapaaehtoisen sterilisaation avulla. Kehitysmaiden on itse satsattava koulutukseen, muuten se on hyödytöntä puuhastelua.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Nato eiku käly
NATO on rosvojoukko
NATO ja USA ovat aikaansaanet 60 miljoonaa pakolaista maailmaan, joten se täytyisi lopettaa. USA ja NATO, CIA ja NSA ovat aiheuttaneet kaikki sodat joko suoraan tai välillisesti, joita on toisen maailmansodan jälkeen käyty, sillä aseteollisuus, kapitalismi ja maailmanlaajuinen vapaakauppaa vaativat jatkuvaa sekasortoa maailmaan, jolloin superrikkaat rikastuvat ja rikastuvat ja rikastuvat ja rikastuvat ja ......................
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
miten voi ees uskoo
Vast: NATO on rosvojoukko
Älä valehtele.

Jollei sulla ole oikeista faktoja joilla argumentoida, niin parempi jättää argumentoimatta. (Tai ainakin mainita, että tuo on vaan sinun mielipide).

ps. Aika hauskaa että käytät puheessasi samanlaista liiotellun yksinkertaistamisen retoriikkaa kuin esim. Trump, mutta silti kuvittelet olevasi parempi. Maailma on monimutkainen paikka, eikä se koostu vain hyvistä ja pahoista ihmisistä (tai jos se jaettaisiin siten, niin todennäköisyys sille, että sinä itse kuuluisit hyvien puolelle, on äärettömän pieni. [varsinkin koska kuulut maailman "rikkaisiin" itsekin])
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »