Riittääkö Suomen metsissä puu Metsä Groupin suurhankkeisiin? – "Aika äärirajoilla ollaan"

Luken tutkimusylijohtajan Antti Asikaisen mukaan Pohjois-Suomessa on edelleen hakkuumahdollisuuksia. Syken ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio taas pitää Luken arvioita Suomen metsien kasvusta optimistisina.

Metsä Groupin kaavailemat tehtaat tarkoittaisivat lisähakkuita Suomen metsiin. Arkistokuva.
Metsä Groupin kaavailemat tehtaat tarkoittaisivat lisähakkuita Suomen metsiin. Arkistokuva.

Hannu Toivonen

Asiantuntijat ovat eri mieltä sen suhteen, riittääkö Suomessa puuta Metsä Groupin Kemin ja Rauman tehdashankkeisiin.

– Aika äärirajoilla ollaan, jos mitään tehtaita ei laiteta kiinni, sanoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusylijohtajan Antti Asikaisen mielestä tehtaiden vaatimat lisähakkuut voidaan toteuttaa hakkuumahdollisuuksien näkökulmasta kestävästi.

Kemin selluloosatehtaan puu tulisi pääosin Pohjois-Suomesta ja Kainuusta. Siellä on Asikaisen mukaan hakkuusäästöjä, joita voidaan käyttää.

– Pohjois-Suomesta on hakattu selvästi pienempi osa kasvusta kuin muualta Suomesta. Puun kysyntä on ollut siellä melko alhaista, Asikainen sanoo.

Suomen metsiä hakattiin viime vuonna 77 miljoonaa kuutiota. Metsä Groupin tehtaat nostaisivat Suomen hakkuut noin 83 miljoonaan kuutioon.

Suomen metsien vuotuinen suurin kestävä hakkuumäärä on Luken arvion mukaan 84 miljoonaa kuutiota vuosina 2015–2024.

Vuosien 2025 ja 2034 välillä suurin mahdollinen hakkuumäärä nousee Luken mukaan 90 miljoonaan kuutioon, koska tuolloin Suomen metsissä on paljon puuta hyvässä kasvuvaiheessa.

Luken arviot puun kasvun kehityksestä ovat Soimakallion mukaan optimistiset.

– Kukaan ei tiedä varmuudella, miten puuston kasvu tulee kehittymään, hän sanoo.

Luken arvioissa ei ole Soimakallion mukaan huomioitu muun muassa metsien myrskytuhoja eikä maaperän typen riittävyyttä, josta voi muodostua merkittävä rajoittava tekijä puuston kasvulle.

Asikainen kertoo, että tulevaisuudessa ilmaston lämpeneminen voi kiihdyttää entisestään Suomen metsien kasvua. Tosin myös hän toteaa, että lisääntyvät myrskytuhot ja tuholaishyönteiset voivat hidastaa metsänkasvua, kuten Keski-Euroopassa on jo tapahtunut.

Kestävän hakkuumärän raja tarkoittaa suurinta tasaisesti ylläpidettävissä olevaa hakkuumäärää, jotta tulevaisuuden hakkuumahdollisuudet pysyvät vähintään samalla tasolla. Jos raja ylitetään, hakkuumääriä pitää pienentää.

Suurin kestävä hakkuumäärä ei ole kuitenkaan yksiselitteinen asia. Se turvaa puun saannin tulevaisuudessa, mutta luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen kannalta se on ongelmallinen.

– Käytännössä pienennämme hiilinielut nollaan ja siitä aiheutuu erittäin voimakkaita puuston kasvutappioita. Soimakallio sanoo.

Luke ja Syke arvioivat muutama vuosi sitten, että hakkuumäärien nostaminen 80 miljoonaan kuutioon aiheuttaa luonnon monimuotoisuudelle merkittäviä haasteita.

Asikainen myöntää, että lisähakkuut pienentäisivät Suomen hiilinieluja useilla miljoonilla tonneilla, mutta hän muistuttaa, että uusi tehdas olisi energiatehokkaampi kuin Kemin nykyinen sellutehdas, jonka tekniikka on peräisin 1980-luvulta. Tehtaasta saataisiin hänen mukaansa uusiutuvaa energiaa valtakunnan verkkoon ja mahdollisesti liikenteen polttoaineeksi.

Hiilinielujen pienenemistä voidaan joutua Asikaisen mukaan kompensoimaan esimerkiksi taakanjakosektorilla. Kompensoinnin tarve selviää vasta, kun Euroopan unionin LULUCF-asetukseen liittymät laskelmat valmistuvat. LULUCF-asetus määrittää, minkälaisia velvoitteita kullekin EU-maalle tulee hiilinielujen ylläpidon suhteen.

Kompensoinnin tarve riippuu myös siitä, miten Suomen metsien kasvu kehittyy.

– Lopullista vastausta ei pysty vielä antamaan, Asikainen sanoo.

LULUCF-asetuksen määritysprosessi on vielä kesken.

Jos Suomen ehdottama hiilinielujen vertailutaso menee EU:n komissiossa läpi, Suomi saa hakata jatkossa 83 miljoonaa kuutiota vuodessa ilman kompensaatiovelvoitteita.

– Ei ole takeita, että Suomen vertailutaso menee sellaisenaan läpi, Soimakallio sanoo.

Jos Suomen hiilinielujen vertailutaso kiristyy esitetystä, Suomen tulevat hakkuumäärät ylittävät näillä näkymin asetuksen määrittämän tason.

Siinä tapauksessa Suomen pitää Soimakallion mukaan kompensoida yli menevä osa muilla päästövähennyksillä esimerkiksi vähentämällä päästöjä liikenteessä tai maataloudessa tai ostamalla päästöoikeuksia muilta unionin jäsenmailta.

Asia on Soimakallion mukaan hyvin epävarma, koska vielä ei ole tietoa, onko päästöoikeuksia tulevaisuudessa kaupan ja mihin hintaan.

Päästöjen vähentäminen päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla on selvästi kalliimpaa kuin päästökaupassa, Soimakallio kertoo.

– Jos Suomi joutuu kompensoimaan merkittävissä määrin vertailutason potentiaalista alitusta, se voi maksaa aika paljon.

Lue myös:

Haavisto: Sellutehdas ei yksin kynnyskysymys hallitukseen osallistumisessa

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (6)

Vastaa
Moolokin kita
Pitäskö ensteks ajatella vähän?
Kemin uudelle tehtaalle on metsät hakattu nopeasti koko maakunnan alueelta ja uusien kasvaminen vie pohjoisessa aikaa. Ajetaanko tehdas alas odotusajaksi?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
moolokille kelpaa kaikki
Vast: Pitäskö ensteks ajatella vähän?
Kaipa sitten voi käydä parturoimassa Venäjän puolelta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ihmettelijä
Vast: Pitäskö ensteks ajatella vähän?
Luonnonvara keskus tekee valtakunnan metsien inventointia eli heillä taitaa olla jonkin näköinen tieto kun taas suurin osa vain heittää oman vastakkaisen mielipiteensä ja yleensä vielä pikkaisen aatteen palossa.
Todennäköisesti tulee puuta venäjältäkin ja niille ketkä sanoo että puu kasvaa hitaasti niin googlatkaa Osaran aukko nyt.
Tämä oli aikansa suurimpia metsän hävityksiä ja loppu viimeksi siellä kuitenin kasvaa kovempi metsä kuin ennen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Mankala
Lyhytnäköistä siirtomaapolitiikkaa
Tässä vaan Suomi on se siirtomaa ja Kiina isäntä. Siirtomaa myy puoli-ilmaiseksi raaka-aineensa isännälle nopeiden voittojen toivossa. Isäntä pyyhkii lopulta hanurinsa Suomen vihreällä kullalla. Jäljelle ei jää kuin menetetyt hiilinielut, joiden tilalle sitten ostellaan kymmeniä vuosia päästöoikeuksia maailmalta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
PM
Vast: Lyhytnäköistä siirtomaapolitiikkaa
Tämä on suuri pelko. Kansallisomaisuutemme alennusmyynnissä, taas kerran. Seuraavaksi pohjavetemme...
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
I.R.
Hitaampi uusiutuminen
"Kemin selluloosatehtaan puu tulisi pääosin Pohjois-Suomesta ja Kainuusta. Siellä on Asikaisen mukaan hakkuusäästöjä, joita voidaan käyttää."
!
Eli alueilta missä metsän uudistuminen on keskimääräistä hitaampaa ja hakkuiden seurauksena maasta vapautuvan hiilidioksidin määrä kasvaa
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »