Mikä kaikki vaikutti Kuopion bussiturmaan? Otkes julkaisee raporttinsa onnettomuudesta, joka vaati neljän ihmisen hengen

Onnettomuustutkintakeskus on selvittänyt, mitkä syyt johtivat Kuopiossa viime kesän kohtalokkaaseen linja-auto-onnettomuuteen. Ruotsin Kalixista lähtenyt linja-auto oli matkalla kohti Rauhalahden kylpylää.

Turmalinja-auto pysähtyi junaradan kallioleikkaukselle perjantaina 24. elokuuta 2018 Kuopiossa. Onnettomuudessa kuoli neljä ihmistä ja useita loukkaantui.
Turmalinja-auto pysähtyi junaradan kallioleikkaukselle perjantaina 24. elokuuta 2018 Kuopiossa. Onnettomuudessa kuoli neljä ihmistä ja useita loukkaantui.

Helsinki

Markku Uhari

Mitä syitä Kuopion vakavan linja-autoturman taustalla oli, ja miten vastaavalta voidaan välttyä?

Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) julkaisee tänään maanantaina oman tutkintaselostuksensa elokuussa 2018 tapahtuneesta bussionnettomuudesta, jossa neljä ihmistä kuoli ja useita loukkaantui.

Valtatie 5:llä Kolmisopen ramppiin pohjoisesta tullut linja-auto ei pysähtynyt moottoritien rampin päässä, vaan jatkoi risteyksen läpi törmäten viiteen autoon ja sillan kaiteeseen. Lopulta linja-auto putosi vieressä kulkevan junaradan kallioleikkaukselle.

Ruotsin Kalixista lähtenyt linja-auto oli matkalla Rauhalahden kylpylään Kuopioon.

Turma-autossa oli kuljettajan lisäksi 21 matkustajaa, joiden joukossa oli sekä Ruotsin että Suomen kansalaisia. Kaikki onnettomuudessa kuolleet olivat matkustajia, mutta poliisin mukaan myös kuljettaja loukkaantui.

Bussia kuljetti ylitorniolainen vuonna 1951 syntynyt mies.

Turmapaikka oli Kolmisopin liittymä muutama kilometri Kuopion keskustasta lounaaseen.
Turmapaikka oli Kolmisopin liittymä muutama kilometri Kuopion keskustasta lounaaseen.

Otkes keskittyy tutkinnassaan lähtökohtaisesti onnettomuuden syihin ja siihen, miten vastaavilta tapahtumilta voidaan jatkossa välttyä. Tutkintaselostuksessaan Otkes antaa turvallisuussuosituksia vastaisen varalle.

Otkesin selostuksia ei lähtökohtaisesti saa käyttää todisteena oikeudessa, jos selvitetään tapauksiin liittyvien ihmisten rikosoikeudellista vastuuta. Otkesin tutkijoita ei myöskään saa kuulla todistajina.

Itä-Suomen poliisilla onkin ollut viime elokuusta lähtien käynnissä oma tutkintansa onnettomuudesta. Poliisi on aiemmin kertonut tutkivansa tapausta törkeinä kuoleman- ja vammantuottamuksina.

Lännen Media ei perjantaina tavoittanut jutun tutkinnanjohtajaa Itä-Suomen poliisista, mutta LM:n tietojen mukaan mahdollinen rikosprosessi on edelleen kesken.

Otkes ilmoitti jo viime lokakuussa saaneensa turman tapahtumakulun pääosin selville. Tuolloin Otkes tiedotti, että turman taustalla oli useita eri syitä.

Otkesin mukaan turmabussi oli ajanut turmaristeykseen suurella nopeudella, ja ramppi oli lyhyt ja näkyvyys alueella heikko.

Lisäksi kuljettajalla oli vain vähän kokemusta kyseisestä linja-automallista, ja hänen vireystilansa oli raskaan työtehtävän ja terveydentilansa vuoksi alentunut.

Otkes kertoi, että kuljettaja oli yrittänyt jarruttaa havaittuaan, että oli tullut risteysalueelle kovalla nopeudella. Jarrutus ei kuitenkaan onnistunut. Nopeutta autolla oli risteysalueella ainakin 50 kilometriä tunnissa, eikä viitteitä jarruttamisesta ollut.

– Kyllä siinä on ollut vauhtia, turvallisuustutkintaa johtanut Kai Valonen kertoi lokakuussa 2018.

Vakionopeudensäätimen käytöstä ei aiemman tiedon valossa löytynyt viitteitä, mutta Otkesin mukaan raskaassa ajoneuvokalustossa käytettävää hidastinta ei ollut käytetty. Bussin jarruista ei löytynyt vikaa.

Aiemmin Otkes on kertonut tarkkailevansa tutkinnassaan muun muassa sitä, millaisia väsymyksenhallintaan ja ajoterveyteen liittyviä käytäntöjä linja-autoalalla on.

Tutkinnassa on myös selvitetty, miten ensihoito toimi tilanteessa.

Turmabussi

Takana 800 000 kilometriä

Kuopion onnettomuudessa ollut linja-auto oli otettu käyttöön vuonna 2005.

Autolla oli ajettu noin 800 000 kilometriä takana, mikä on tavanomainen määrä vastaavalle kalustolle.

Auton ja sen renkaiden yleiskunto oli hyvä.

Se oli katsastettu noin puoli vuotta aikaisemmin.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.