Lintujen kevätmuutto on vilkkaimmillaan – korkeapaine voi saada linnut muuttamaan niin korkealla että muutto jää meiltä huomaamatta

Nämä kanadanhanhet kuvattiin vuosi sitten Nuuksiossa.
Nämä kanadanhanhet kuvattiin vuosi sitten Nuuksiossa.

Elina Melamies

Viikonlopun lämmin sää on vauhdittanut lintujen kevätmuuttoa. Lähipäivinä tai jopa lähitunteina voi olla liikkeellä suurin joukko kevätmuuttajia.

Kaunis pilvetön ilma tosin saattaa tehdä lintujen muutosta vaikeasti havaittavan. BirdLife Kanta-Hämeen puheenjohtaja Juhani Kairamo epäilee, että sen vuoksi lintuhavainnot ovat olleet Hämeessä viime päivinä vähissä.

– Kauniilla ilmalla ja korkeapaineella linnut saattavat muuttaa niin korkealla, että niitä on vaikeaa havainnoida. Esimerkiksi viime viikolla meni kurkia niin korkealla, että ihmiset kuulivat ääniä, mutta eivät löytäneet niitä taivaalta paljain silmin, Juhani Kairamo kertoo.

– Jos linnut joutuvat muuttamaan vastatuuleen, ne lentävät ihan lähellä vedenpintaa tai puidenlatvoja hipoen. Varsinkin pikkulinnut tekevät näin, hän lisää.

Lappilainen lintuharrastaja Pirkka Aalto vahvistaa, että kurjet ovat saapuneet.

– Tänään sunnuntaina on Lapin puolelle muuttanut ihan mahdottomasti kurkia. Muutto on ollut kovaa Oulussa ja Lapissa, Aalto sanoo.

Oulussa ja Etelä-Lapissa näkee jo hanhiparvia sekä sorsia, töyhtöhyyppiä ja joutsenia.

– Pohjoisimmat pääskyt on havaittu jo Lapin puolelta, eli myös hyönteissyöjiä on jo muuttajien joukossa. Naurulokkien määrä on runsastunut Lapissa muutamassa päivässä, Pirkka Aalto kertoo.

Myös petolinnut kuten piekana ovat matkalla kohti pohjoista.

– Uusia muuttajia tulee päivittäin, Pirkka Aalto sanoo.

Muuttoaalto on tuonut Lappiin myös erikoisempia vieraita. Lauantaina Rovaniemen kaupungissa, Jätkänkynttilän sillalla, nähtiin pikkukajava. Lokkilinnun oikeaa elinympäristöä on Jäämeri.

Sunnuntaina Rovaniemellä nähtiin kaksi jalohaikaraa.

– Jalohaikarat ovat varmaankin lämpimien kelien tuomia. Se on keskieurooppalainen lintulaji, Pirkka Aalto kertoo.

Juhani Kairamon mukaan Hämeessä kevätmuuttajia ei ole määrällisesti näkynyt kovin paljon, mutta lajeja kuitenkin normaalissa muuttorytmissä.

– Aina tulee aikaisempia yksilöitä, vaikka pääjoukot tulisivatkin sitten lähempänä normaalia ajankohtaa, Kairamo kuvailee.

Hämeessä on nähty vuosi vuodelta vähemmän vesilintuja, kuten sorsia, taveja ja haapanoita.

– Ne kärsivät erityisesti vesistöjen ja kosteikkojen rehevöitymisestä, Kairamo sanoo.

Laululintuja on jo kuultu runsaasti Etelä-Suomessa. Punarinnan laulua on saatu kuulla maaliskuun lopulta saakka. Peipot ovat laulaneet huhtikuun alkupuolelta saakka, ja nyt kuoroon ovat yhtyneet myös kevään ensimmäiset tiltaltit. Pihapiireissä on myös rautiaisia. Huhtikuun alussa saapui mustarastaita, mutta suuria rastasparvia ei ole tänä keväänä näkynyt.

– Voi olla, että kun lumi on hävinnyt jo Etelä-Suomessa metsistä, ne eivät välttämättä keräänny pelloille kuten yleensä vaan ne häviävät suoraan pesimäalueilleen, Juhani Kairamo sanoo.

Ilmatieteen laitoksen mukaan tämä viikko on lähes koko Suomessa lämmintä ja aurinkoista. Vappuviikolla sää muuttuu epävakaisemmaksi. Lämpötila laskee ja ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa sataa todennäköisesti vettä.

– Pieni takapakki, päivän tai kahden kylmemmät kelit, tai pienet lumisateet eivät häiritse aikaisia muuttajia. Ne ovat sen verran karaistuneita, että ne selviävät hetkellisestä kylmästä jaksosta. Toukokuun puolella tulevilla puhtailla hyönteissyöjillä voikin olla tiukempaa, Kairamo kertoo.

Jos kylmä jakso sattuu kesäkuussa, pesintä- ja poikasten ruokinta-aikaan, poikastuotto jää huonoksi.

– Jos tulee ihan mahdoton takapakki, niin jotkut lajeista lähtevät takaisin etelään. Ne osaavat sellaistakin, Pirkka Aalto sanoo.

Suhteellisen uusi ilmiö Suomessa on hanhien levähdys muuttomatkalla. Nykyisin esimerkiksi Hämeessä voi nähdä tuhansia metsä- ja tundrahanhia lepäilemässä ja ruokailemassa pelloilla huhtikuun aikana. Ne jatkavat matkaansa pesimään tundralle Venäjälle. Sellaista ei vielä kymmenen vuotta sitten nähty.

– Voi olla, että idempänä on ollut metsästyspainetta, ja hanhet ovat oppineet siirtämään muuttoreittiään lännemmäksi. Syynä voi olla myös aikaistunut kevätrytmi. Hanhet ovat odottaneet kevääntuloa Suomenlahden eteläpuolella. Kevään aikaistuessa hanhet pääsevät Suomeen aiemmin, ja ne odottavat kuukauden täällä kunnes jatkavat matkaansa. Syy voi olla usean tekijän summa, Juhani Kairamo sanoo.

Monen linnun muutto on aikaistunut viidenkymmenen vuoden aikana. Kairamon mukaan syynä on todennäköisesti ilmastonmuutos.

– Erityisesti Euroopassa talvehtivat vesi- ja rantalinnut kuten telkkä, joutsen ja naurulokki ovat aikaistaneet muuttoaan, Juhani Kairamo kertoo.