Riikka Uoti kääntyi ortodoksiksi ja on tyytyväinen ratkaisuunsa – "Siellä ei ole mitään sähkökitaramessuja vaan ihana turvallinen liturgia"

Ortodoksisuus ihastuttaa pysyvyydellään: kun elämässä riittää tapahtumia tapahtumien perään, kirkko pysyy vakaana.

Mauri Ratilainen
Riikka Uoti aikoo käydä kirkossa pääsiäisenä. Hän toteaa, ettei hän ole säännöllinen kirkossakävijä, vaikka pitääkin ortodoksisesta jumalanpalveluksesta.
Riikka Uoti aikoo käydä kirkossa pääsiäisenä. Hän toteaa, ettei hän ole säännöllinen kirkossakävijä, vaikka pitääkin ortodoksisesta jumalanpalveluksesta.

Ulla Jäske

Neljä vuotta sitten ortodoksiksi mirhavoideltu Riikka Uoti sanoo, että pääsiäinen on valon ja ilon juhla.

Hän kertoo, että ortodoksit tervehtivät toisiaan pääsiäisen alla sanomalla: "Kristus nousi kuolleista!" ja toinen vastaa "Totisesti nousi!".

– Sen jälkeen aletaan puhua normaaliasioista. Se on ihanaa, Uoti naurahtaa.

Ennen mirhavoitelua Uoti oli evankelisluterilainen.

Hän kertoo olleensa vakaumuksellinen, innokas luterilainen. Hän yritti olla hyvä luterilainen, mutta hän koki, ettei hän ollut. Uoti koki ristiriitaa luterilaisten vaatimusten ja oman elämänsä kanssa.

– Luterilaisuus vei liikaa minuuttani. Se ahdisti ja vaati pidättyväisyyttä. Ortodoksisuudessa arvostetaan elämää, vahvasti.

Uoti määrittelee itsensä uskovaiseksi. Hän toteaa, että ortodoksit eivät tosin puhu itsestään uskovaisina vaan ortodokseina.

– Näiden neljän vuoden aikana on tapahtunut paljon sellaista, mikä on vahvistanut ortodoksisuuttani. Tiedän, että tein oikean valinnan.

Uoti ihastui ortodoksisuuteen, kun hän vielä opiskeli hallintotieteitä ja teologiaa. Hän nimittäin haki kesken opintojen töihin ortodoksiseen seurakuntaan Helsinkiin.

Kirkon kauneus ja ikiaikaisuus tekivät häneen vaikutuksen.

– Koen, että minun itseni pitää olla tiellä jonnekin eikä niin että kirkko on muutoksessa koko ajan. Vaikka minun elämässäni tapahtuu kaikkea, niin voin luottaa siihen, mitä kirkossa on. Siellä ei ole mitään sähkökitaramessuja vaan ihana turvallinen liturgia.

Pysyvyys tuo hänelle turvaa. Hän lisää, että ylösnousemus tekee tunnelman erilaiseksi. Iloiseksi ja onnelliseksi.

– Ilo on näkyvää. Kaikki pyhitetyn veden vihmomiset ja virpovitsat ovat iloa ja väriä.

Ortodoksisuus on tuonut Uotille myös lohtua. Jopa naisena. Hän naurahtaa, että kirkossa on vain miespappeja, mutta hän kokee olonsa arvostetuksi, nimenomaan naisena.

Hän kokee, että hän voi olla vapaasti ortodoksi, vaikka kirkkoa pidetään vanhoillisena.

– Kirkollinen minä on eri asia kuin minä muussa yhteiskunnassa.

Suomen ortodoksisen kirkon vastaavan tiedottajan Maria Hattusen mukaan sekä kirkkoon liittyminen että ortodoksisesta kirkosta eroaminen on yleisintä 21-40-vuotiaana. 45 prosenttia kirkkoon liittyneistä kuului ikäryhmään 21-40 vuotta.

– Yleinen käsitys, että kirkkoon liittyminen tapahtuu yleensä myöhäisessä keski-iässä, on väärä, Hattunen sanoo.

26 prosenttia liittyneistä kuului ikäryhmään 41-60 ja 14 prosenttia ikäryhmään 61-90.

Tarkemman väestöanalyysin tehnyt Ilomantsin kirkkoherran isä Ioannis Lampropouloksen mukaan kirkosta eroaminen tuntuu olevan enemmän muodissa kuin liittyminen. Hän lisää, että tutkimukset kuitenkin osoittavat, että nuoret myös liittyvät kirkkoon.

– Ihmiset etsivät vastauksia elämän perimmäisiin kysymyksiin ja yhteisöä, johon kuulua. Kirkko on se yhteisö.

Lampropoulos lisää, että myös mystiikka kiinnostaa ihmisiä.

– Meidän kirkkomme tavoittelee sitä, että ihminen saa kokea kirkon kaikilla aisteilla: hajulla, kosketuksella, kuulolla, silmällä. Kokonaisvaltaisesti.

Vuonna 2018 kirkon jäseneksi tuli mirhavoitelun sakramentin kautta 170 uutta jäsentä. Hattusen mukaan aikuiskasteiksi tilastoitujen kasteiden määrän suhteellinen osuus kaikista kasteista on todennäköisesti kasvanut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Mirhalla voitelu suoritetaan silloin, kun ortodoksiseen kirkkoon liittyvä on kastettu jossain muussa kristillisessä kirkkokunnassa hyväksytyllä tavalla.

Ortodoksisen teologian opiskelija Mikko Punkki tekee gradua 20-45-vuotiaiden kirkon jäsenten motiiveista kuulua kirkkoon.

Hän kysyi ikäluokalta, mitä ortodoksisen kirkon jäsenyys heille merkitsee. Kysymys oli kohdistettu kirkollisesti vähemmän aktiivisille.

– Vastauksista nousi kirkkoon oma-aloitteisesti liittyneiden osalta esille kaksi toistuvaa teemaa: perinteen arvostaminen ja hengellisen kodin löytäminen.

Osalla perinteen kunnioittamiseen liittyi ortodoksisen kirkon pitkän historian ja pitkän opillisen jatkumon arvostaminen, osalla siinä oli kyse omassa suvussa kulkevan ortodoksisuuden kunnioittamisesta.

Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori Heikki Pesonen toteaa, että kaikki uskonnot, myös kristinusko, islam ja juutalaisuus, ovat syntyneet aikoinaan ikään kuin muoti-ilmiöinä. Samoin on syntynyt suunnaton määrä uskontoja ennen niitä ja niiden jälkeen, jotka eivät ole syystä tai toisesta jääneet elämään.

– Jos ajatellaan tämän hetken uskonnollisesti pluralisoituvaa yhteiskuntaa ja niin sanottua karkkikauppauskonnollisuutta, jossa ihminen voi valita "uskontojen tiskistä" omaan maailmankatsomukseensa sopivat elementit ja tehdä niistä omanlaisensa version, niin tällöin varmasti monet ikään kuin surffailevat eri uskonnoissa ja kokeilevat, josko joku niistä olisi sellainen, johon voisi kiinnittyä.

Pesonen toteaa, että Suomessa on esimerkiksi hyvinvoivia mutta pieniä buddhalaisia ja hindulaisia yhteisöjä, joissa on aktiivisina jäseninä kantasuomalaisia. Osa on ollut liikkeessä mukana jo kymmeniä vuosia.

– Joillekin näistä aina tulee myös selkeästi koko loppuelämää suuntaava tekijä.

Pesosen mukaan ihminen voi olla siinä mielessä muodin perässä uskova, että uusi uskontoperinne herättää kiinnostusta.

– Jos kiinnostava uskontoperinne rantautuu Suomeen, se saattaa kiinnostaa ihmisiä, jotka muutenkin etsivät itselleen sopivaa uskonnollisuuden muotoa. Ja jos tämä ei jostain syystä ole itselle se oikea, siirrytään kokeilemaan seuraavaa, tai otetaan tästä joitakin valikoituja elementtejä oman maailmankatsomuksen rakennusaineksiksi.

Pesosen mukaan uskonnollisilla rituaaleilla on monenlaisia tehtäviä.

– Lähtökohtaisesti niiden funktio on vahvistaa sekä yhteisön että yksilön uskoa. Se, mitä ihminen kokee rituaalin aikana, tai millä tavalla se keneenkin vaikuttaa, on yksilöllistä, ja riippuu esimerkiksi elämäntilanteesta, mielentilasta ja vireystilasta ja rituaalin sisällöstä. Siitä, onko omat häät tai lapsen kastajaiset tai lähisukulaisen hautajaiset, vai rukoileeko rutiininomaisesti Mekkaan päin tai lausuu mantraa.

Pesosen mukaan yksi mahdollinen tapa selittää esimerkiksi ortodoksisuuden, ja myös Aasian uskontojen suosiota on se, että rituaalit ovat ulkoisilta puitteiltaan monesti rikkaampia kuin evankelisluterilaisessa perinteessä.

– Rituaalit ovat visuaalisia ja myös ehkä kokonaisvaltaisesti eri aisteihin vaikuttavia; ajatellaan vaikka suitsukkeita ja vaikka hindulaisiin rituaaleihin monesti oleellisesti liittyvää ruokailua.

Pesosen mukaan usko ja muoti-ilmiö eivät ole täysin erotettavissa toisistaan. Hänen mielestään ihmisen usko voi olla yhtä vahvaa ja aitoa muodissa olevassa uskonnossa kuin niin sanotussa perinteisessä uskonnollisuudessa.

– Ihmiset saattavat kokea voimakkaampia uskonnollisia kokemuksia ja elää uskonsa voimakkaammin todeksi kokonaisvaltaisemmin vaikuttavissa rituaaleissa.

Fakta

Tuonilmaisiin siirtyi enemmän kuin kastettiin

Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuului vuoden päättyessä 59 560 jäsentä; 626 vähemmän kuin vuoden 2017 lopussa.

Kirkosta erosi vuoden 2018 aikana 981 jäsentä.

Uskonnollisen vakaumuksen puute on todettu yleisimmäksi kirkosta eroamisen syyksi, mutta myös haluttomuus maksaa kirkollisveroa on merkittävä tekijä (ortodoksisessa seurakunnissa veroprosentti on evankelis-luterilaisiin seurakuntiin verrattuna korkea).

Vuonna 2018 kirkkoon liittyi 882 jäsentä; luvussa ovat mukana sekä seurakuntien jäseniksi rekisteröidyt maahanmuuttajat että kirkkoon liittyneet jäsenet.

Vuonna 2018 kirkon jäsenistä 739 siirtyi tuonilmaisiin, mutta kasteita tilastoitiin vain 284.

Kasteiden vähyyttä selittää muun muassa matala syntyvyys ja maallistuminen.

Helsingin hiippakunnassa kuolleita on kaksinkertainen määrä kastettuihin verrattuna, mutta Oulun sekä Kuopion ja Karjalan hiippakunnissa kuolleita on kolminkertaisesti, sillä niiden seurakuntien ikärakenne poikkeaa Helsingin hiippakunnan seurakuntien ikärakenteesta.

Kuopion ja Karjalan hiippakunnan yhdeksään seurakuntaan kuului vuoden lopussa 19 686 jäsentä, Helsingin hiippakunnan kahdeksaan seurakuntaan 33 685 ja Oulun hiippakunnan neljään seurakuntaan 5 944 jäsentä.

Seurakunnista vain kaksi välttyi jäsenmäärän laskulta: Turun seurakunta kasvoi 74:llä ja Vaasan seurakunta 12:lla jäsenellä.

Kirkon väestöstä noin kolmasosa on kirjoilla suurimmassa seurakunnassa Helsingissä, johon kuului vuoden päättyessä 19 839 henkilöä. Seuraavina olivat Joensuun (6 034 jäsentä), Kuopion (3 857), Tampereen (3 205) ja Turun (3 105) seurakunnat.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (5)

Vastaa
Timpe, ei se
Takki kääntyy kirkossakin
Sen on osoittanut muuan eduskunnan 2019 jättänyt uskonto / puolue käännynnäinen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
mieli
näin
Ollaan vain itse kukin tykönämme kristittyjä, se riittää.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
mediatyöläinen
Jotain tolkkua kirkkoihinkin
Olen eronnut lutherilaisesta kirkosta jo murrosikäisenä koska heidän aivopesunsa ja propagandansa kouluissa oli ja on sietämätöntä itseajattelevalle ihmiselle. Venäjän reissuillani mielelläni olen kuunnellut ortodoksien kauniita kirkonmenoja. Ja todellakin kaikenlaisten bändien ja muiden "taiteilijoiden" kierrätys Suomen kirkoissa on aika halpahintaista yleisön kosiskelua. Olkaa kunnon körttejä jos sille linjalle lähdette. Ja mikään ei ole niin kammottavaa kidutusta musikaaliselle ihmiselle kuin uskovaisten munaton rock-, pop-,folk, reggae- ja rapmusa!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Henrietta
Metelimessuilla ajan hengessä?
"– Koen, että minun itseni pitää olla tiellä jonnekin eikä niin että kirkko on muutoksessa koko ajan. Vaikka minun elämässäni tapahtuu kaikkea, niin voin luottaa siihen, mitä kirkossa on. Siellä ei ole mitään sähkökitaramessuja vaan ihana turvallinen liturgia."
Kannattaisiko luterilaisen kirkonkin, etunenässä Mikaelin seurakunnan, miettiä tuota ajan ja yhteiskunnan muutosten mukana roikkuessaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Tavis
Yksi varjopuoli, eikä pieni
Ortodoksit tosiaan rakastavat perinteitä. Valitettavasti niihin kuuluu naissukupuolen toisarvoisuus toisin kuin luterilaisilla - ainakin osalla luterilaisista.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »