Suomalaiset vaatefirmat pärjäsivät huonosti yritysvastuullisuusvertailussa – suurin osa päätyi alimpaan kategoriaan

Tuoreen selvityksen mukaan suomalaisilla vaateyrityksillä on paljon parantamisen varaa vastuullisuudessa ja avoimuudessa. Tuotanto halpamaissa edellyttää toimia työolojen ja työntekijöiden riittävän palkan turvaamiseksi.

Kuluttajat ovat nykyisin yhä enemmän kiinnostuneita siitä, millaisissa oloissa vaatteita tuotetaan. Eetti ry. saa paljon tiedusteluja vaateyritysten vastuullisuudesta.
Kuluttajat ovat nykyisin yhä enemmän kiinnostuneita siitä, millaisissa oloissa vaatteita tuotetaan. Eetti ry. saa paljon tiedusteluja vaateyritysten vastuullisuudesta.

Anna Kilponen

Suomalaiset vaatemerkit sijoittuvat huonosti avoimuuteen keskittyvässä kansainvälisessä vastuullisuusarvioinnissa, sillä ne antavat heikosti tietoa esimerkiksi olosuhteista, joissa vaatteita tuotetaan halpamaissa. Jotkut yritykset eivät julkaise listaa tehtaista, joissa vaatteita valmistetaan eikä esimerkiksi tietoa työntekijöiden palkkatasosta työntekijöiden palkkatietoja ole saatavilla. Tiedot käyvät ilmi Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) tänään julkaisemasta selvityksestä.

– Läpinäkyvyydessä on yrityksillä paljon kehitettävää. On valtavan paljon hyviä brändejä, mutta yritysten verkkosivuilta löytyy vain vähän tietoa. Meille tulee paljon kyselyitä yritysten vastuullisuudesta, kertoo vaikuttamistyön koordinaattori Maija Lumme Eettisen kaupan puolesta ry:stä.

Selvityksessä oli mukana 23 suomalaista vaatemerkkiä, joita vertailtiin yli 1 500:aan kansainväliseen brändiin. Siinä sovellettiin kansainvälistä Rank a Brand -kriteeristöä. Pisteitä vaatemerkit saivat sen perusteella, miten avoimesti ne kertoivat nettisivuillaan toimistaan vastuullisen tuotannon varmistamiseksi. Pisteytys jaettiin viiteen kategoriaan A:sta alimpaan E:hen.

Parhaat pisteet sai Papu-merkki, joka ylsi ainoana suomalaisista B-kategoriaan. Seuraavaan eli C-kategoriaan sijoitettiin merkit Sail&Ski ja Vimma. Näille merkeille on yhteistä se, että niiden tuotanto on keskitetty Suomeen tai muihin matalan riskin maihin.

Toiseksi viimeisestä eli D-kategoriasta löytyvät By Pia’s, Noom, Lindex, Marimekko, House, Mywear, Nosh ja R-Collection.

Suurin osa eli 12 arvioiduista brändeistä päätyi alimpaan E-kategoriaan. Sinne sijoittuivat Halti, Reima, Nanso, Pola, Peak Performance, Sasta, Gugguu, Luhta, Makia, Rukka, Torstai ja Your Face.

Luhta Group on ainoa yrityksistä, joka ei vastannut Eettisen kaupan puolesta ry:n yhteydenottoihin.

Tiedot vastuullisuudesta kerättiin yritysten nettisivuilta, jonka jälkeen Eettisen kaupan puolesta ry. otti yhteyttä yrityksiin ja kertoi heille havaintojaan. Yrityksille annettiin myös mahdollisuus korjata löydettyjä puutteitaan.

– Olin yllättänyt, miten hyvää palautetta ja rakentavaa palautetta sain siitä huolimatta, että lähestyin yrityksiä vähän ikävissä asioissa. Monia harmitti se, että vaikka työtä on alettu tekemään, se ei välttämättä näkynyt sijoituksessa. Yrityksissä on monesti sellainen käsitys, että "mehän teemme vaikka mitä", Lumme sanoo.

Hän huomauttaa, että vaikka suomalaisyritykset eivät saaneet kovin hyviä pisteteitä, ei pidä ajatella, että jotkut muut olisivat automaattisesti parempia. Mistään shoppailusuosituslistasta ei hänen mukaansa ole kyse.

– Avoimuus on tärkeä osa vastuullisuutta. Yrityksen ilmasto-, ympäristö- ja ihmisoikeustyö edellyttää sekä sanoja että tekoja.

Lumpeen mukaan kymmenen vuoden aikana on menty kuitenkin hyvään suuntaan ja läpinäkyvyys yritysten toiminnassa on kasvanut esimerkiksi siten, että tehdaslistojen (mistä tehtaista vaatteet tulevat) julkaiseminen on aika tavallista.

– Selvityksemme kriteerit ovat kunnianhimoisia ja vaativat tiukkoja toimenpiteitä vastuullisuuden hyväksi. Tarvitsemme paljon radikaalimpaa avoimuutta esimerkiksi palkkoihin liittyen. Moni yrityksistä on mukana Amfori BSCI-yritysvastuujärjestelmässä, jonka kautta esiin nousee usein ongelmallisen pitkät työajat. Riskimaissa palkkauksen taso on huono, mikä saattaa näkyä kohtuuttomina työaikoina.

Eetti on parhaillaan mukana hankkeessa, jossa suunnitellaan halpamaiden vaatetehtaiden työntekijöille aplikaatiota, jonka avulla voisi kertoa palkoista.

– Kun suomalainen yritys lähtee pienenä toimijana maailmalle, voi olla vaikea neuvotella esimerkiksi työntekijöiden palkasta alihankkijan kanssa. Tilanne otetaan annettuna ja koetaan, että yksin ei voi vaikuttaa. Työolot heikkenevät myös Euroopassa, esimerkiksi Italia ja Unkari ovat kohonneen riskin maita.

Ongelmana on usein myös se, että monilla pienillä yrityksillä on niukat resurssit vastuullisuustyön tekemiseen. Lumpeen mukaan vaatebrändit eivät vielä ole riittävästi heränneet ilmastoasiaan.

Eetti aikoo toteuttaa yritysvastuuselvityksen myös ensi vuonna.

– Se on kuin personal trainerin yritysten lähtökunnon tarkistus, jossa katsotaan missä mennään.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Ademeion
Osin harhaanjohtavaa
Jutun otsikosta ja alkuosasta saa äkkiseltään sellaisen vaikutelman, että mainitut suomalaiset vaateyritykset ovat jääneet kiinni työntekijöiden epäeettisestä kohtelusta valmistajatehtaissa. Tarkkaavainen lukija huomaa, että näin ilmeisesti ei ole, vaan kyse on siitä, että yritykset eivät ole julkistaneet tietoja siitä missä vaatteet valmistetaan, ja mitä niitä tekeville työntekijöille maksetaan. Vaikka avoimuus on hyvä ja toivottava asia, joidenkin tietojen kertomatta jättäminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin epäeettinen toiminta työntekijöitä kohtaan. On hyvä, että tästä aiheesta puhutaan, ja että yrityksiin kohdistetaan siinä odotuksia, mutta myös journalismiin kohdistuu eettisiä odotuksia, ja mahdollisimman oikean kuvan antaminen asioista on niistä odotuksista tärkein.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Osin harhaanjohtavaa
Selväksi käy että joka pulju käyttää lapsityövoimaa tai vastaavia vilunkeja rättibisneksessä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »