"Meillä protesti pysyy järjestelmän sisällä, eikä purkaannu kadulla" – Asiantuntijan mukaan puoluekenttä alkaa hajaantua

Äänestysaktiivisuus nousi 72 prosenttiin, mutta samalla perinteinen puolueisiin samastuminen on heikentynyt: moni äänestäjä voisi valita jopa kolmen puolueen välillä.

Perussuomalaisten vaalivalvojaisissa riemuittiin sunnuntai-iltana puolueen noususta toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Asiantuntijan mukaan perussuomalaiset osaavat kuunnella herkällä korvalla potentiaalista äänestäjäkuntaansa.
Perussuomalaisten vaalivalvojaisissa riemuittiin sunnuntai-iltana puolueen noususta toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Asiantuntijan mukaan perussuomalaiset osaavat kuunnella herkällä korvalla potentiaalista äänestäjäkuntaansa.

Anna Kilponen

Sunnuntain vaalitulos yllätti monet. Lopputuloksena oli kolme lähes tasavahvaa puoluetta, joista sdp sai 17,7, perussuomalaiset 17,5 ja kokoomus 17 prosentin kannatuksen.

Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin professori Hanna Wassin mukaan Suomessa on siirretty yhä vahvemmin yleiseurooppalaiseen kehitysmalliin, jossa puoluekenttä alkaa hajaantua. Taustalla on äänestäjäkunnan moninaistuminen ja erilaiset tarpeet.

– Se ajatus, että olisi selkeät yhteiskuntaluokat, jolle kullekin olisi oma puolue, ei päde enää. Eroja on paitsi yksittäisen yhteiskuntaluokan sisällä, myös eri ammattien välillä sen suhteen, millaisia tulevaisuuden näkymiä niissä on, kuten onko ylipäätään töitä, onko se pätkätyötä, vakituista vai voidaanko työ korvata kokonaan automaatiolla. Erilaiset sosiaaliset identiteetit merkitsevät paljon äänestyspäätöksissä, Wass toteaa.

Hänen mukaansa aikaisempi nelikenttäajattelu, jossa on vasemmisto–oikeisto-ulottuvuus ja sosiokulttuurinen ulottuvuus, missä on uuden politiikan kysymyksiä, kuten ilmastopolitiikkaa ja maahanmuuttokysymyksiä, on vaihtunut piirakkakuvioon. Puhutaan erilaisista lohkoista, joissa puolueet ovat onnistuneet sijoittumaan eri paikkoihin.

– Siitä seuraa tilanne, jossa monelle äänestäjälle olisi mahdollista valita kahden, jopa kolmen puolueen välillä. Perinteinen puoluesamastuminen on ehkä heikentynyt.

Äänestyspäätöksissä painottuvat Wassin mielestä vaalien asiakysymykset, mutta ennen kaikkea se, miten asiat kehystetään. Siinä hänen mukaansa on aatteena samaa kuin keltaliivien viestissä.

– Perussuomalaiset osasivat ottaa haltuun ilmastoulottuvuuden ulkomaisten esikuviensa hieman yllättävällä tavalla. Siinä päädyttiin tarjoamaan yksilökeskeinen kulma, jossa yksilön toimilla ei olisikaan niin paljon merkitystä.

Äänestäjillä on valmiutta aktivoitua, kunhan vaalien asiakysymykset ovat kohdillaan.
Äänestäjillä on valmiutta aktivoitua, kunhan vaalien asiakysymykset ovat kohdillaan.

Miksi vaalitulos sitten pääsi yllättämään niin monet?

Se on Wassin mielestä yllättävä ennen kaikkea moninaistumisen näkökulmasta.

– Emme ehkä ole täysin tajunneet sitä, kuinka moninaisia yhdistelmiä voi syntyä tai kuinka monilta intressipohjilta voi päätyä äänestämään samaa puoluetta. Trump-efekti näkyy näissä vaaleissa, sillä monet kommentaattorit tulkitaan omista sosiaalisista todellisuuksista käsin ja nähdään sitä mitä halutaankin nähdä.

Wassin mukaan ennustekykymme on heikentynyt, ja nyt pitäisi miettiä, miten osattaisiin tulkita paremmin hiljaisia signaaleja.

– Se, mistä lähtökohdista perussuomalaiset nousi, oli hämmentävää. He osaavat kuulostella herkällä korvalla potentiaalista äänestäjäkuntaansa. Se, että maahanmuuttofokuksen sijaan keskityttiin ilmastokysymyksiin, oli tietoinen valinta. Maahanmuutto on hankala aihe perussuomalaisille varsinkin EU-vaalien lähestyessä: Jos haluaisimme rajojamme turvata, sehän suorastaan huutaisi yleiseurooppalaista yhteistyön tarvetta. Kun EU on ongelma, se viesti ei sovi tämän kanssa yhteen.

Perussuomalaisten hyvään vaalimenestykseen syynä ovat osuvan ilmastokärjen ohella, mielipidemittaukset, jotka rakentavat osittain todellisuutta.

– Kun alkoi näyttää siltä, että on nostetta, syntyivät äänestämiseen mieli ja merkitys.

Äänestysaktiivisuus nousi vaaleissa 72 prosenttiin, mikä on korkein luku sitten vuoden 1991 vaalien. Wassin mukaan jo vuonna 2011 nähtiin selkeä äänestysaktiivisuuden nousu 70,5 prosenttiin. Tuolloin havaittiin, että uudet äänet tulivat etenkin matalasti koulutetuilta miehiltä, jotka sopivat etenkin klassiseen oikeistopopulististen puolueiden kannattajaprofiiliin.

– Meillä on koko ajan moraalipaniikki siitä, että ihmiset eivät äänestä. Nyt pitäisi ottaa vakavasti se signaali, joka sieltä tulee. On huono yhdistelmä, että puolueet ilmoittavat, etteivät lähde samaan hallitukseen sen ja sen kanssa. Toisaalta, onhan se reilua, että varoitetaan siitä, että puolueen äänestäminen ei johda välttämättä mihinkään, mutta toisaalta se on etäännyttävää ja ylimielistäkin.

– Meillä protesti pysyy järjestelmän sisällä, eikä purkaannu kadulla. Se on hyvä asia, ja järjestelmän pitäisi pystyä ottamaan se viesti vastaan.

Äänestysaktiivisuus kertoo Wassin mukaan siitä, että ihmiset luottavat, että jotain voidaan saada edustuksellisen demokratian kautta, perinteisellä osallistumistavalla. Äänestäjillä on valmiutta aktivoitua, kunhan vaalien asiakysymykset ovat kohdillaan.

Vuonna 2011 äänestämisaktiivisuuden syynä eivät olleet maahanmuuttokysymykset tai EU, vaan halu saada ravisteltua jämähtänyttä puoluejärjestelmää.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa annettiin ensimmäistä kertaa enemmän ääniä ennakkoäänestyksessä kuin varsinaisena äänestyspäivänä.

– Joukossa on varmasti uusia äänestäjiä, jotka eivät ole ennen äänestäneet. On kiinnostavaa, keitä he ovat olleet ja mitkä ovat olleet syyt siihen, että innostuttiin.

Eduskunta nuorentui ja naisistui, tulos saattaa kertoa esimerkiksi siitä, että liikkeelle on saatu nuoria. Nuorennusleikkauksen tarpeellisuudesta myös rummutettiin Wassin mukaan etukäteen.

– Se on kiva signaali, mutta sen pitäisi näkyä myös ministerivalinnoissa. Pitäisi muistaa, että isoon aktivoitumiseen on rakennettu sisään myös iso pettymyksen siemen, jos muutos ei näy missään.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
Taloutta opiskellut
Yhden asian puolue ei toimi
Kyllä täytyy katsoa kokonaisuutta, ei yhteiskunnasta voi korjata pelkästään itselle tärkeitä asioita. Yleensä kaikki nivoutuu yhteen kun hyvinvointia, rauhaa ja turvallisuutta tavoitellaan. Siksi harmittaa, että näitä yhden asian puolueita on näin paljon. Ilmastonmuutos, maahanmuutto ja työntekijöiden oikeudet ovat tärkeitä asioita, mutta ei niitä voida kehittää katsomatta kokonaisuutta. Jos Suomi eristäytyy niin silloin talous, hyvinvointi ja turvallisuus heikkenee. Etenkin perussuomalaisten keskuudessa pelätään ulkomaalaisia, vaikka heidän omassa joukossaan on paljon vihapuhetta, väkivallan lietsontaa ja pahoinpitelyjä. Hyvällä äänisaaliilla taas valituksi tullut Teuvo Hakkarainen on syyllistynyt seksuaalisen ahdisteluun eduskunnassakin, tuomio on tältä vuodelta. Perussuomalaiset haluavat eroon ulkomaan avusta ja kaikesta kansainvälisestä toiminnasta, joilla estettäisiin juuri heidän pelkäämänsä radikalisoituminen ja pakolaisuus. Populisimilla on tapana hyödyntää ihmisten tietämättömyyttä. Ongelma on, että ei osata arvoioda omaa tietämättömyyttään. SDP lupasi vahvistavansa hyvinvointiyhteiskuntaa, lisäämällä hoitajia jne. Tämä kuulostaa ihan hyvältä, mutta matemaattisesti lupaukset eivät voi pitää paikkansa. Jos veroja nostetaan 1-3 miljardia nykyisestä, se tarkoittaa sitä, että työpaikkoihin ja palkkoihin käytettävät resurssit pienenee ja kilpailukyky heikkenee. Hoitajia uupuu jo nyt tuhansia nykyisilläkin säädöksillä, huoltoushteemme on niin huono, että meillä ei ole varaa antaa lisää eläkerahaa ja palkata hoitajia verovaroin ellei taloutemme kehity ja työperäinen maahanmuutto lisäänny. Onneksi sentään Suomessa kaikilla ihmisillä ja puolueilla on pitkälti samat tavoitteet, keinot tavoitteiden saavuttamiseksi eivät vain aina noudata asiantuntijoiden näkemyksiä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ihmettelevä
Omiin äänestäjiin tuijottajat
Yhteisen sävelen löytäminen vaalien jälkeen tullee olemaan pitkäkestoista ja vaikeaa, koska sen verran paljon näkemykset tulevaisuudesta poikkeavat.
Mielenkiintoista olisi kuulla jonkun asiantuntijan rehellinen näkemys esimerkiksi paljon suosiota saaneesta "Suomi ajaa ainoastaan sähköautoilla" teemasta.
Koska tämä olisi puolueiden mukaan mahdollista?
Mistä löydetään sähköautojen latauspisteet ja kuka ne maksaa?
Milloin kyseiset autot ovat normaalin palkansaajan tai eläkeläisen ulottuvilla hinnan puolesta?
Milloin loppuu bensiinin ja dieselin myynti ja mitä tapahtuu nykyiselle autokannalle? Kuka korvaa menetykset?

Niin paljon olisi selvitettävää, nyt on ainoastaan huudettu vaalilupauksia, ei oltu rehellisiä äänestäjille ja tämän kaiken maksajille.

Mikä puolue uskaltaa aloittaa rehellisen informaation jakamisen kansalaisille, niin näistä sähköautoista kuin ilmaston muutoksestakin?
Entä erään puolueen ylenmääräinen rahanjako, millä lisäveroilla se katetaan?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ymmärtävä
Vast: Omiin äänestäjiin tuijottajat
"Mistä löydetään sähköautojen latauspisteet ja kuka ne maksaa?"

Ehkä tuota kannattaisi tiedustella ruotsalaisilta ja norjalaisilta, jotka ovat jo sitoutuneet siihen, että UUSIA polttomoottoriautoja ei enää tule liikenteeseen 2030 jälkeen. Jos jollain on 20 v vanha dieselmersu nyt ja hän aikoo ajaa sillä vielä 10 vuoden päästä niin se hänelle sallittakoon. Eihän kukan ole sanonut, että polttomoottoriautot "kiellettaisiin". Eikä myöskään kananmunia eikä punaista lihaa.

Tekniikan kehitys on niin nopeaa, että saattaa olla niinkin ettei polttomoottoriautoja edes valmisteta tuolloin. Yhtä vähän kuin näppäinpuhelimia, vaikkei niitäkään ole kielletty.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »