Kansanedustajalta yritettiin periä miljoonalaskua – Poliisi prosessihuijauksista: "Yleensä kyse on kymppitonneista"

Perusteetonta laskua yritettiin periä kansanedustajalta lopulta käräjäoikeuden kautta. Poliisi on tutkinut tapausta petoksen yrityksenä. Helsingin Sanomien mukaan kyseessä on kokoomusta edustanut Eero Lehti.

Eteläsuomalaiselta kansanedustajalta yritettiin periä vuoden 2015 tammikuussa tekaistua yli kolmentoista miljoonan euron suuruista saatavaa.
Eteläsuomalaiselta kansanedustajalta yritettiin periä vuoden 2015 tammikuussa tekaistua yli kolmentoista miljoonan euron suuruista saatavaa.

Ulla Jäske

Eteläsuomalaiselta kansanedustajalta yritettiin periä vuoden 2015 tammikuussa tekaistua yli kolmentoista miljoonan euron suuruista saatavaa.

Helsingin Sanomien mukaan kyseessä on eduskunnasta pudonnut Eero Lehti (kok.). Lehti on vahvistanut, että kyse on hänestä.

Saatavaa yritettiin ensin periä lähettämällä Lehdelle laskuja ja kehotuksia sähköpostitse. Kun hän ei maksanut laskua, saatavaa yritettiin periä jättämällä velkomiskanne Tuusulan käräjäoikeuteen.

Tutkinnanjohtaja rikostarkastaja Harri Saaristola Helsingin poliisilaitokselta kertoo, että kansanedustajalla oli ollut yritystoimintaa velkojaksi nimetyn yhtiön ja yhtiön taustalla vaikuttaneiden henkilöiden kanssa 2000-luvun alussa.

Tapahtumaketjusta tehtiin poliisille tutkintapyyntö. Kyse on niin sanotusta prosessipetoksesta.

– Prosessipetoksessa viranomaista erehdytetään antamaan riita-asiassa jotakin osapuolta taloudellisesti suosiva päätös.

Petosrikos täyttyy, kun viranomainen erehdytettynä päätyy asianosaisen kannalta edullisempaan ratkaisuun kuin mihin tämä olisi muuten oikeutettu.

Esitutkinnan aikana ei ilmennyt mitään laillista perustetta, johon väitetty velka olisi voinut perustua. Koska maksua ei kuitenkaan tapahtunut, teko jäi yrityksen asteelle. Rikosnimike on siis törkeän petoksen yritys.

Tapauksen esitutkinta valmistuu lähiaikoina ja siirtyy sitten syyteharkintaan.

Prosessipetokset perustuvat viranomaisen, tässä tapauksessa tuomioistuinlaitoksen toiminnan hyväksikäyttämiseen.

– Voimassaoleva lainsäädäntö mahdollistaa hyväksikäytön, Saaristola kertoo.

Vaikka vaatimus olisikin perusteeton ja hylättäisiin käräjäoikeudessa, asian selvittelystä tuomioistuimessa voi aiheutua merkittäviä kuluja sekä erilaista haittaa vastaajalle. Saaristola sanoo, että velkojaksi tekeytyvä taho saattaa itsekin ymmärtää, että varsinaista rahallista hyötyä hän ei tule teollaan saavuttamaan.

– Toiselle osapuolelle velkominen aiheuttaa harmia ja mielipahaa.

Velkomisen kohteelle voi aiheutua myös rahallista haittaa, sillä oikeudenkäynnistä syntyy kustannuksia, joita hän ei mahdollisesti saa takaisin, vaikka vastapuoli tuomittaisiinkin maksamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

– Rikokseen syyllistyneellä ei välttämättä ole edes varoja maksaa oikeudenkäyntikuluja.

Tämänkaltaisen teon tosiasiallisena vaikuttimena velkojaksi tekeytyneellä taholla voikin olla vain kulujen ja haitan tai negatiivisen julkisuuden aiheuttaminen vastapuolelle.

– Nyt tutkittu juttu ei ole mitenkään epätavallinen tai poikkeuksellinen, sillä vastaavan kaltaisia tapahtumia tulee aika ajoin poliisin tutkittavaksi, ehkä kerran kaksi vuodessa, Saaristola toteaa.

Hän jatkaa, että valelaskuja lähetellään tämän tästä, mutta poikkeuksellista tässä tapauksessa on laskun summa.

– Yleensä kyse on kymppitonneista tai korkeintaan sadoista tuhansista.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Varma Niuho
Vikaa lainsäädännössämme ?
Onpa kumma, että lainsäädännössämme on tällainen mahdollisuus, ja että oikein käräjäoikeus osallistuu rikoksen toteuttamiseen. Tuo, että uhrille koituu jokatapauksessa ehkä huomattaviakin taloudellisia vahinkoja ilman, että oikeuslaitoskaan niitä hyvittää, on selvä vääryys taas uhria kohtaan. Tuommoiset oikeuslaitoksen työntekijät pitäisi virkavastuulla saada maksamaan aiheuttamansa vahingot rikoksen osatoteuttajina. Kait heilläkin on jonkinlainen vastuuvakuutusjärjestelmä pikku mokien varalle ?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jottain tarttis tehrä ja PIAN
Vast: Vikaa lainsäädännössämme ?
Minäkin olin ällistynyt ja kauhistunut uutisesta. Tilannehan on aivan kaoottinen, kun selvästi asiatonta miljoonalaskua voidaan periä käräjäoikeutta myöten ja osin uhrin kustannuksella!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »