Työnantajien "vauvarahaa" jäänyt hakematta kymmenien miljoonien eurojen arvosta – Syyksi epäillään tiedonpuutetta

Perhevapaakorvaus auttaa naisvaltaisen alan palkkakustannuksissa, mutta etuudesta huolimatta naisvaltaisen alojen työnantajille jää muita enemmän maksettavaa raskauksista, sanoo hoitokotiketju Päiväkummun toimitusjohtaja Anne Kangas.
Perhevapaakorvaus auttaa naisvaltaisen alan palkkakustannuksissa, mutta etuudesta huolimatta naisvaltaisen alojen työnantajille jää muita enemmän maksettavaa raskauksista, sanoo hoitokotiketju Päiväkummun toimitusjohtaja Anne Kangas.

Petteri Lindholm

Helsinki

Perhevapaakorvaus on ollut kahden ensimmäisen vuoden aikana selvästi alikäytetty, käy ilmi Lännen Median Kelalta pyytämistä tilastoista.

Vuodelta 2018 eli ensimmäiseltä kokonaiselta vuodelta korvausta maksettiin 17 500 äidille.

Se on selvästi vähemmän kuin hallituksen arvio 30 000 vuosittaisesta tuensaajasta.

Etuutta maksettiin vuonna 2018 yhteensä vajaa 44 miljoonaa euroa. Hallitus arvioi, että uudistus maksaisi 75 miljoonaa vuodessa.

– Näyttää siltä, että kaikki korvaukseen oikeutetut firmat eivät ole sitä hakeneet, sanoo Kelan tutkija Anneli Miettinen.

Merkittävä syy alikäytölle on informaation puute, hän uskoo.

– Työnantajilla kestää yleensä jonkin aikaa ennen kuin uuden etuuden olemassaolo tiedostetaan.

Miettinen uskoo, että tiedon puute koskettaa etenkin pieniä yrityksiä, joilla ei ole erillistä henkilöstö- tai lakiosastoa.

Toiseksi vajaakäyttöä selittää Miettisen arvion mukaan etuuden rajoitukset.

Korvauksen edellytyksenä on, että työntekijällä on vähintään vuoden mittainen työsopimus, joka on kestänyt ainakin 3 kuukautta ennen äitiysvapaata.

Kuutta hoitokotia, kotihoitoa ja siivouspalvelua pääkaupunkiseudulla pyörittävän Hoitokoti Päiväkummun henkilöstöstä 90 prosenttia on naisia.

– Äitiysvapaalla on yleensä vuosittain runsaat kymmenen työntekijää eli vajaa kymmenen prosenttia koko henkilöstöstä, yhtiön toimitusjohtaja Anne Kangas kertoo.

Nykyään yhtiö saa 2 500 euron perhevapaakorvauksen palkalliselle äitiysvapaalle jäävistä työntekijöistään.

Kela on maksanut kertakorvausta työnantajille huhtikuusta 2017 lähtien.

– Jos kertoo vuosittain äitiysvapaalla olevien määrän 2 500 eurolla, siitä tulee jo summa, mikä aidosti pienentää henkilöstökulujamme, Kangas toteaa.

Könttäkorvauksesta huolimatta työnantajille jää Kankaan mukaan paljon kustannuksia raskauksista ja äitiysvapaista.

– Tämä koskettaa naisvaltaisia aloja ja työnantajia paljon enemmän kuin muita.

Päiväkumpu on hakenut perhevapaakorvauksen kaikista äitiysvapaille jäävistä työntekijöistä.

Tuki on melko pieni verrattuna äitiydestä työnantajille koituviin kustannuksiin, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

Hallitus pyrki lisäämään uudistuksella naisvaltaisen alojen työllisyyttä ja kannustamaan synnytysikäisten naisten palkkaamista vakituisiin työsuhteisiin.

– Arviointi on vaikeaa, koska tutkimuksia ei ole, mutta 2 500 euron korvauksella tuskin saavutetaan kovin suurta vaikutusta naisvaltaisten alojen työllisyyteen, Kauhanen sanoo.

Hän uskoo, että etuudella on silti jonkinlainen kannustinvaikutus synnytysikäisten naisten palkkaamiseen.

Arviot yhden vauvan työnantajalle aiheuttamasta kustannuksesta vaihtelevat 10 ja 17 tuhannen euron välillä.

Suurimmat kulut johtuvat raskausajan sairaspoissaoloista, sairaan lapsen hoitokuluista sekä sijaisen rekrytoinnista ja perehdyttämisestä.

Perhevapaakorvauksen ongelmana on myös, että se lisää uuden osan entuudestaan monimutkaiseen perhevapaiden järjestelmään, Kauhanen sanoo.

– Se voi aiheuttaa epävarmuutta palkkaamista harkitseville yrityksille, Kauhanen sanoo.

Perhevapaiden suurin ongelma on niiden erittäin epätasainen jakautuminen isien ja äitien kesken, Kauhanen sanoo.

– Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan perhevapaiden kokonaisuudistus, Kauhanen sanoo.

Kauhasen mukaan ensisijainen keino perhevapaiden tasoittamiseen on kiintiöidä osa vapaista ainoastaan isille.

Vastaavaa mallia valmisteltiin nyt päättyvällä hallituskaudella, mutta lopulta uudistuksen torppasi perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.).

Perhevapaiden epätasaisen jakautumisen purkaminen on ensisijaisesti tasa-arvokysymys, Kauhanen sanoo.

– Taloudellisena perusteluna taas on se, että perhevapaiden epätasainen jako aiheuttaa suuren osan naisten ja miesten palkkaeroista.

Jakautuminen pitää myös yllä sukupuolisia stereotypioita siitä, mikä ammatti sopii kenellekin.

– Jos valintoja tehdään pätevyyden sijaan stereotypioiden perusteella, yhteiskunta hukkaa resursseja ja tehokkuus vähenee.

Oma arvonsa on myös sillä, että isät saisivat viettää enemmän aikaa lastensa kanssa silloin, kun lapset ovat pieniä.

Perhevapaakorvaus

2 500 euroa äidin työnantajalle

Perhevapaakorvaus on 2 500 euron kertakorvaus, jota työnantaja voi hakea, kun työntekijä jää palkalliselle äitiysvapaalle.

Edellytyksenä on, että työntekijällä on vähintään vuoden mittainen työsopimus, joka on kestänyt ainakin 3 kuukautta ennen äitiysvapaata.

Lisäksi työntekijän työajan on täytynyt olla vähintään 80 prosenttia alan kokoaikaisesta säännöllisestä työajasta.

Korvausta on maksettu huhtikuun 2017 alusta lähtien.

Perhevapaakorvauksen ensimmäisenä kokonaisena vuotena 2018 sitä maksettiin vain 17 500 äidille.

Hallitus arvioi, että vuositasolla etuuden piirissä olisi noin 30 000 äitiä.

Korvaus rahoitetaan Kelan sairausvakuutuksen työtulovakuutuksesta.

Kela muistuttaa, että perhevapaakorvausta voi hakea takautuvasti vielä kuusi kuukautta työntekijän äitiysloman päättymisen jälkeen.