Kotimaa

Suomessa rasistinen häirintä on yleisempää kuin monessa muussa EU-maassa – "Poikajoukko hyökkäsi kimppuuni yöllä"

– Eivät kaikki ole rasisteja. Joskus tuntuu kuitenkin siltä, että mustaihoisen on vaikeampi saada töitä ja asioitaan hoitumaan. Välillä on herännyt ajatus, että onko töitä vain eurooppalaisille. Suomi on kuitenkin hieno, tasapainoinen maa. Kaduilla emme ole kokeneet ongelmia, Patrick Nghasa ja Soleman Yankini kertovat.

Osalla afrikkalaistaustaisilla on kuitenkin Suomessa huonoja kokemuksia myös kaduilta.

– Poikajoukko hyökkäsi kimppuuni yöllä Helsingin keskustassa, mutta poliisi osui onneksi heti paikalle. Tilanne oli pelottava. En kuitenkaan halunnut viedä asiaa oikeuteen asti, helsinkiläinen Christopher Ozoalor kertoo.

Miksi rasismia edes on?

Yksinkertainen selitys voi olla se, että taustalla vaikuttaa ihmisen halu päästä valta-asemiin tai ainakin etuoikeutettujen joukkoon, vaikka se johtaisi toisen ihmisryhmän alistamiseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tutkija Minna Seikkula Helsingin yliopiston Ceren-tutkimuskeskuksesta korostaa kysymyksen rasismin syistä olevan kuitenkin moniulotteinen ja laaja.

– Rasismi on historiallinen, valtarakenteisiin pesiytynyt ilmiö. On ollut tarve esittää, että eurooppalaiset valkoiset olisivat oikeutettuja enempään kuin muut. Rasismi ei silti ole aina samanlaista kaikkialla. Olen kehottanut opiskelijoita vertaamaan rasismia siihen, että tikapuissa kiivetään ylemmäs siten, että painetaan samalla muita alemmas, Seikkula kertoo.

Suomessa vaikuttaa eri tutkimusten mukaan olevan näitä rasistisia tikapuilla kiipeilijöitä suhteellisesti enemmän kuin monessa muussa EU-maassa.

Miksi rasismi on Suomessa yleisempää?

Sisäministeriön teettämässä asennetutkimuksessa todetaan, että suhtautuminen esimerkiksi maahanmuuttajiin on sidoksissa maan taloudelliseen tilanteeseen, mutta se ei selitä kaikkea.

– Syitä on monia. Yksi tekijä on se, miten rasismista puhutaan. Suomessa kerrotaan yhä epätodellista tarinaa siitä, että suomalaiset olisivat samaa alkuperää oleva yksi- tai kaksikielinen kansa. Samalla muiden kuuluminen tänne kyseenalaistetaan. Rasismista on kyllä puhuttu viimeiset 10 vuotta, mutta puhumista opetellaan yhä, Seikkula toteaa.

Seikkulan mukaan Suomessa pitäisi parantaa rakenteellisen rasismin tuomista esille.

– Rakenteelliseen rasismiin osallistujat eivät usein tarkoiteta pahaa, mutta rakenteet voivat sisältää totuttuja tapoja, jotka voivat synnyttää lisää rasismia. Esimerkiksi koulujärjestelmän osalta on puhuttu, miten ei-valkoisille tytöille suositellaan lähihoitajan ammattia, kun samat arvosanat omaavalle valkoiselle suositellaan korkeampaa koulutusta, hän toteaa.

Rasismin kitkeminen ei ole yksinkertainen urakka, koska kitkemiskohteet ovat erilaisia.

– Kaikkialla on puututtava rasismiin, jos yhteiskunnan halutaan olevan yhdenvertainen. Eri ihmiset voivat toimia eri keinoin. Käytännön työtä tarvitaan muun muassa kouluissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa ja poliisissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Emme voi ainakaan teeskennellä, ettei rasismia olisi, Seikkula toteaa.


Fakta

Suomi erottui EU-tutkimuksessa

Euroopan unionin perusoikeusviraston Being black in the EU -tutkimuksessa verrattiin rasistisen häirinnän kokemuksia 12 eri EU-maassa.

Tutkimuksen pohjana oli laaja kysely, johon otettiin vastauksia afrikkalaistaustaisilta ihmisiltä. Vastauksia oli yli 5 800 ihmiseltä. Keskimäärin vastaajia oli noin 480 yhdestä maasta.

Suomesta annetuista vastauksista kerrottiin, että 63 prosenttia vastaajista oli kokenut rasistista häirintää viimeisen viiden vuoden aikana.

Häirinnäksi luokiteltiin etnisen taustan perusteella tehdyt loukkaavat kommentit ja eleet sekä väkivallalla uhkailu. Häirinnäksi luokiteltiin myös verkon kautta tulleet loukkaavat kommentit.

Vastaavasti esimerkiksi Maltan ja Iso-Britannian kohdalla vastaava luku oli 20–21 prosenttia. 12 maan keskiarvo oli 30 prosenttia.

Näiden maiden lisäksi tutkimukseen oli otettu mukaan Luxemburg, Irlanti, Tanska, Saksa, Itävalta, Ranska, Italia, Portugali ja Ruotsi

Suomen kanssa kärjessä olivat Luxemburg ja Irlanti, joiden vastaajista 51–52 prosenttia oli kokenut rasistista häirintää. Ruotsin vastaava luku oli 41 prosenttia.

Suomessa Rikosuhripäivystyksen ja oikeusministeriön tekemän Against hate-tutkimuksen mukaan viharikoksen yhteydessä ilmenneistä vihamotiiveista yleisin on ihonväri tai etninen tai kansallinen

tausta.

Seuraaviksi yleisimmät vihamotiivit ovat uskonto tai vakaumus sekä seksuaalinen suuntautuminen.

Tämä viestiketju on suljettu uusilta viesteiltä.

Aiemmat viestit (22)

Hohhoijaa
Joko taas rasismia...
Eipä juuri kukaan liene lähtenyt maasta pois "rasismin" vuoksi eli liekö se "rasismi" sitten ollenkaan niin pahaa kuin media haluaa toitottaa?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Tilastot eivät vakehtele
Taitaa
Olla tämä pieni vähemmistö enemmän hyökkäysten takana,paikallisia kohtaan!!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Veronmaksaja
Ei ihme
Meillä on kahden natsistisen puolueen lisäksi nämä perinteiset suurpuolueet, jotka kylvävät epäsopua ja tuloeroja, mistä syrjivät asenteet kumpuavat. Kansallinen yhtenäisyys kuuluu juhlapuheisiin mutta ei arkeen, tämä on valitettava totuus.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
SF
Kysymys
"Poikajoukko hyökkäsi kimppuuni yöllä Helsingin keskustassa"
- noin voi käydä ihan kenelle tahansa. Tulkitaanko kaikki ulkomaalaistaustaisia vastaan tehdyt hyökkäykset aina rasistisiksi?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää