Viittomakielisten hätäilmoitusten käyttöönotto siirtyy syksyyn – tietotekniikan päivittäminen vie odotettua enemmän aikaa

Kela, Hätäkeskuslaitos ja ministeriöt ovat joutuneet lykkäämään kokeilua viittomakielisistä hätäilmoituksista useilla kuukausilla. Kokeilun piti käynnistyä jo keväällä, mutta aloitusta on siirretty syksyyn. Kokeilussa hätäilmoituksen voi tehdä suomalaisella viittomakielellä vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen kautta videoyhteyden avulla. Vuoden kestävän kokeilun tarkoituksena on selvittää, soveltuuko etätulkkaus ja tekniikka hätätilanteisiin.

Kuvituskuva. Kokeilun myötä suomalaisella viittomakielellä kommunikoiva voi tehdä hätäilmoituksen omalla äidinkielellään.
Kuvituskuva. Kokeilun myötä suomalaisella viittomakielellä kommunikoiva voi tehdä hätäilmoituksen omalla äidinkielellään.

Elina Melamies

Viittomakielisen hätäilmoituksen tekemisen mahdollistavan kokeilun alkaminen siirtyy syksyyn.

Kelan, Hätäkeskuslaitoksen, sisäministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kokeilussa hätätilanteessa oleva henkilö voi tehdä hätäilmoituksen suomalaisella viittomakielellä vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen kautta. Kokeilun oli alun perin tarkoitus alkaa huhtikuussa.

– Etätulkkausohjelman käyttämän asiakaskontaktijärjestelmän uusi versio ei ehtinyt vielä valmistua. Sen vuoksi kokeilua siirretään, vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen ryhmäpäällikkö Tuomas Sola kertoo.

Kokeilun myötä on tarkoitus tarjota suomalaisella viittomakielellä kommunikoivalle henkilölle mahdollisuus tehdä hätäilmoituksia omalla äidinkielellään. Jos hän joutuu hätätilanteeseen, tällä hetkellä hänen on joko pyydettävä soittoapua muilta ihmisiltä tai hän voi lähettää hätätekstiviestin.

Hätäilmoituksen tekeminen tekstiviestillä edellyttää kuitenkin rekisteröitymistä 112-palvelun käyttäjäksi.

Syksyllä alkavan kokeilun myötä viittomakielisen hätäilmoituksen tekeminen onnistuu vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen avulla.

Kelan pyörittämä Turussa toimiva vammaisten tulkkauspalvelukeskus tarjoaa etänä tulkkauspalvelua lyhyisiin tarpeisiin, kuten esimerkiksi asiointiin, harrastamiseen, työssä oppimiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen kuulovammaisille, kuulonäkövammaisille ja puhevammaisille.

Hätäilmoituksen tekeminen viittomakielellä on mahdollista myös heille, jotka eivät ole vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen asiakkaita.

– Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksessa on kerrallaan kuudesta kahdeksaan tulkkia, joihin asiakkaat voivat ottaa yhteyttä. Hätäkeskusviesteille otetaan käyttöön erillinen linja, ja työntekijämäärää todennäköisesti nostetaan, kun kokeilu alkaa, Tuomas Sola sanoo.

– Kokeilun aikana hätäilmoitusta tekevä asiakas ottaa videoyhteyden tulkkauspalvelun tulkkiin, joka ottaa yhteyttä hätäkeskukseen. Hätäkeskuspäivystäjä käsittelee hätäilmoituksen tulkin avustuksella, Sola kuvailee.

Kokeilun ajan tulkkauspalvelu on mahdollista kello 8–16.

Kokeilussa selvitetään tulkkauspalvelun teknistä toimivuutta ja soveltuvuutta hätätilanteisiin ja viranomaistoimintaan. Vaikka kyseessä on kokeilu, palvelu on tarkoitettu todellisiin hätätilanteisiin.

– Tekniikka tuottaa eniten haastetta. Turussa vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen tietoliikenneyhteydet ovat hyvät, mutta videoyhteys vaatii hyvän verkon myös asiakkaalta. Ongelmia on, kun asiakas ottaa yhteyttä kuuluvuusalueen reunalta. Kuvanlaatu voi olla huono, tai se ei välity lainkaan. Videoyhteys voi myös katketa kesken, Tuomas Sola luettelee.

– Näissä tilanteissa asiakasta ohjataan aina ottamaan hätäkeskukseen yhteyttä tekstiviestin avulla, hän painottaa.

Tuomas Solalla ei ole tietoa, onko maailmalla tehty samantyyppistä kokeilua.

– Ainakin Suomessa kokeilu on ensimmäinen, hän sanoo.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Mihin viittomakieltä tarvitaan?
Älykännyköihin ja tabeihein voin näpelöidä tekstiä ja tekstareita , ja näyttää niita toiselle ihmiselle tai lähettää vastaanottajalle, joten mihin viittomakieltä enää nykyään tarvitaan? Onko viittomakielisten pallvelujen kaikkinainen vaatiminen taas kerran yhden pienen mariginaaliryhmän ja heidän ympärillään elantonsa saavien lobbausta itsensä hyväksi?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastine "ei kuuromykkä" -nimimerkille
Niin, kysehän on kielellisistä oikeuksista. Viittomakieli kun on tuon pienen vähemmistön äidinkieli. Toisin kuin sinä, he eivät voi opetella kuulemaan ja näin ollee soittaa hätätilanteessa itselleen apua. Hätätilanteessa toisella kielellä asiointi ei ehkä ole helppoa tai edes mahdollista. Kuvittele jos sinun pitäisi sairaskohtauksen kourissa kouluruotsilla (tai Saksalla tai mitä kieltä nyt kukin koulussa lukenut) hoitaa hätätilanteessa asia kirjoittaen tekstiviestejä? Sinne hätäkeskukseen kun soitetaan silloin kun on tapahtunut jokin onnettomuus, sairauskohtaus tms. Ymmärrystä ja suvaitsevuutta meille kaikille.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »