"Kuka laulaa mä tulen ukkopiiasta?" – Jotkut kysymykset ovat ainutlaatuisia, mutta tietyt toistuvat vuodesta toiseen kirjaston kysymyspalvelussa

Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on pitänyt pintansa Googlen aikakaudellakin. Kirjastojen yhteinen verkkopalvelu täytti 20 vuotta.

Anna Kilponen

Milloin tulee maailmanloppu? Mikä on Tuntemattoman sotilaan juoni? Kuka laulaa "mä tulen ukkopiiasta"?

Kirjastovirkailija teki melkoista salapoliisityötä ja päätteli, että vastaus viimeiseen kysymykseen voisi olla Arto Tamminen. Tammisen vuonna 1997 levyttämän Utopia-kappaleen kertosäe kuuluu: "Mä tulen utopiasta."

Joskus riittää vain lyhyt ja ytimekäs kysymys: miksi? Se olikin Kysy kirjastonhoitajalta -verkkopalvelun vastaavalle suunnittelijalle Nina Granlundille yksi ikimuistoisimmista toimeksiannoista.

Granlund mietti tovin, vastaako kysymykseen vai ei. Sitten hän havaitsi, että se ei ollutkaan mikään vähäpätöinen kysymys.

– Onhan se aika filosofinen kysymys: miksi ylipäätään ollaan olemassa? Ehdotin, että asian eri puolia voi selvittää laittamalla sanan hakusanaksi palveluumme ja kehotin myös tulemaan kirjastoon, josta löytyy kirjoja, joissa pohditaan hyvinkin paljon sitä, miksi jotakin on vai onko ylipäätään mitään, Granlund kertoo.

Vastaaminen kirjastojen ydintyötä

Valtakunnallinen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on syntynyt aikana, jolloin internet oli vielä uusi eikä Googleakaan ollut. Se jatkaa yleisten kirjastojen vuonna 1996 perustettua etusivupalvelua.

– Kysymyksiin vastaaminen ja neuvonta ovat kirjastojen ydintyötä, joka oli hyvin luontevaa siirtää nettipuolelle. Tarkoitus oli tehdä kirjaston työtä näkyväksi.

Ensimmäinen sähköinen kokeilu oli sähköpostitse toimiva vastauspalvelu vuonna 1998. Vuoden kokeilun aikana huomattiin, että tietyt kysymykset toistuivat. Tarvittiin palvelu, johon vastaukset jäävät näkyviin, kaikkien käyttäjien ulottuville.

Syntyi tietokantamuotoinen palvelu, johon lähetetään kysymyksiä netissä olevan lomakkeen kautta. Kysymykset ohjautuvat kirjastovirkailijoille eli tietopalvelualan ammattilaisille. Kun vastaus julkaistaan, se on kaikkien tiedonhakijoiden käytössä.

Koululaiset pyytävät juonireferaatteja

Palvelussa toistuvat Granlundin mukaan esitelmiään tekevien koululaisten kysymykset esimerkiksi Tuntemattoman sotilaan eri henkilöiden kuvauksista.

Palvelun luetuimmissa vastauksissa näkyy tälläkin hetkellä Tuntematon sotilaan juoniselostus. Mitä, tekevätkö kirjastovirkailijat juonireferaattejakin? Sehän tarkoittaisi sitä, että joku voisi yrittää päästä lukemasta koulun pakollista kirjaa!

– Voimme kertoa vähän juonesta, mainitsemme sopivia lähteitä ja sanomme aina, että kannattaa itse lukea kirja, toppuuttelee Granlund.

Hänen mukaansa eräänlaisiin peruskysymyksiin lukeutuvat lukuvinkit esimerkiksi historiallisista romaaneista tai rakkausromaaneista. Tietyin väliajoin toistuu myös kysymys kansallispukujen tunnistamisesta ja elämän tarkoituksesta.

Häirikkökysymyksiin ei vastata

Kysymyksiä ei ole rajattu, sillä se ei sopisi avoimen kysymyspalvelun luonteeseen.

Rajallista sen sijaan on Granlundin mukaan se, mihin ja kuinka kattavasti kysymyksiin pystytään vastaamaan. Kaikkiin kysymyksiin kuitenkin vastataan jotain, elleivät ne sitten ole häirikkökysymyksiä.

– Eihän meistä kukaan faktatietona osaa sanoa, milloin se maailmanloppu tulee. Voimme vain arvioida, miten asiaa voisi lähestyä ja vinkata aiheeseen liittyvään aineistoon.

Kovin laajamittaiseen pohdiskeluun ei ole aikaa, sillä vastaukset kysymyksiin on luvattu kolmen vuorokauden sisään.

Häirikkökysymyksen tunnistaa Granlundin mukaan siitä, että teksti on usein alatyylistä.

– Useimmat kysymykset ovat asiallisia. Mitään epäasiallista en muista nähneeni myöskään niihin liittyvissä kommenteissa, vaan niissä tuodaan useimmiten lisää tietoa. Palvelumme on myös englannin- ja ruotsinkielisenä. Englanninkielisessä palvelussa esiintyy välillä trolleja.

Lippu ei noussut kuten piti

Viime vuonna palveluun tulleeseen noin 4 000 kysymykseen vastasi 215 eri henkilöä Suomen kirjastoista. Palvelussa on mukana yli 70 kirjastoa, joista parisenkymmentä on erikoiskirjastoja. Vastaajakirjasto valikoituu asiakkaan asuinkunnan mukaan.

– Erikoisalan kysymykset ohjataan parhaalle asiantuntijalle tai kysytään ulkopuoliselta asiantuntijalta.

Kirjastojen vastaajilla on myös oma sähköpostirinki, jonne ohjataan ne kinkkisimmät tai erikoistuntemusta vaativat kysymykset. Joskus niitä pohditaan yhdessä.

Elämän tarkoitus, hautaustavat ja laulun kadonneet sanat – kysymyksissä liikutaan varsin erilaisilla elämänalueilla. Yksi Granlundin esiin nostamista erikoisimmista kysymyksistä oli hieman epämääräinen: lippu punoutuu nostettaessa?

– Tässä tapauksessa oli kysyjältä jouduttu kysymään hieman lisätietoa. Lopulta selvisi, että lipputangonnarussa oli ollut vikaa ja että se oli laitettu kiinni väärällä tavalla, joten lippu ei noussut niin kuin pitäisi.

Kaikki tieto ei löydy googlettamalla

Se, että palvelu on pitänyt pintansa vielä Google-hakukoneen aikakaudella, kertoo Granlundin mukaan siitä, että kaikki tieto ei suinkaan löydy googlettamalla.

– Kun ennen saatettiin kysyä, miten jonkin asian löytää netistä, nyt meidän puoleemme käännytään, kun sitä ei löydä googlettamalla.

Välillä halutaan tarkistaa myös lähteitä, sillä esimerkiksi Wikipedian tiedot saattavat olla vaillinaisia.

– Nykyään on aika vaikea erottaa, mikä on suositeltava lähde ja mikä taas ei. Googlesta nousee ensimmäisenä se tieto, josta on eniten maksettu. Se ei välttämättä ole se kaikkein objektiivisin ja paras tietolähde. Me pyrimme etsimään luotettavaa materiaalia.

Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun suosio on pysynyt melko tasaisena vuodesta toiseen. Kysymyksiä on tullut noin 3 000 vuosittain, mutta vuoden 2017 lopussa toteutettu ulkoasun uudistus nosti Granlundin mukaan käyttäjämäärää tuhannella. Osaltaan siihen vaikutti myös Google-näkyvyyden paraneminen.

"Kun ennen saatettiin kysyä, miten jonkin asian löytää netistä, nyt meidän puoleemme käännytään, kun sitä ei löydä googlettamalla."

Nina Granlund

vastaava suunnittelija

Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu

Fakta

Pepin hevosen nimi ja muut luetuimmat vastaukset

Kysy kirjastonhoitajalta -verkkopalvelu syntyi 8.1.1999. Siinä kirjastovirkailijat ympäri Suomen vastaavat yleisön lähettämiin kysymyksiin.

Kysymyksiä tulee vuosittain keskimäärin 3 000–4 000. Vastausringissä on yli 70 kirjastoa. Palvelu toimii myös englannin- ja ruotsinkielisenä.

Jokaiseen kysymykseen reagoidaan kolmen vuorokauden sisällä, suurimpaan osaan vastataan jo ensimmäisen vuorokauden aikana. Häirikkökysymykset poistetaan.

Viimeisimmän kyselyn mukaan palvelun käyttäjien suurin ryhmä ovat 40–65-vuotiaat isoimpien kaupunkien alueelta. Kysyjissä on lähes yhtä paljon miehiä ja naisia.

Palvelun kolme luetuinta vastausta: Mitkä maat ovat Skandinavian maita? Milloin eurot tulivat Suomeen? Mitkä ovat Lumikki-sadun kääpiöiden nimet suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi?

Lisäksi suosituimpien joukossa ovat muun muassa Peppi Pitkätossun hevosen nimi ja kysymys, miten ampiaisista pääsee eroon.

Tykätyin vastaus: Onko Moa Martinsonin romaania Kvinnor och äppelträd suomennettu?

Kommentoiduimmat: Aiotaanko Deborah Harknessin Lumotun jatko-osa suomentaa?

Koko palvelun suurin hitti löytyy ruotsinkieliseltä puolelta. Kyseessä on eräs suuri numeropalveluyritys, josta ei ilman rekisteröitymistä saa etsittyä Suomessa asuvan henkilön puhelinnumeroa. Sitä on luettu 91 969 kertaa (22.3. mennessä).

Muita suosittuja kysymyspalveluja

Kysy.fi – kysy mitä vain! Helsingin kaupunginkirjaston oma verkkotietopalvelu.

Kysy Martalta -chat. Maksuttomassa chatissä voi kysyä ruokaan ja kodinhoitoon liittyvistä asioista kotitalousasiantuntijalta.

Yle Puheen Kysy mitä vaan -ohjelmassa eri alojen asiantuntijat vastaavat kuuntelijoiden lähettämiin kysymyksiin perjantaisin.

Kysy Kiminkiseltä. Lääkäri Tapani Kiminkinen vastaa Apu-lehdessä lukijoiden terveyskysymyksiin.

Kukat ja mehiläiset – kysy Dear Ekiltä. Suosikki-lehdessä tunnetuksi tullut lääkäri Erkki-Pekka J. Helle vastailee nuorten kysymyksiin nyt Ilta-Sanomissa.

Kysy Kirstiltä/Torstilta. Helsingin Sanomien sunnuntainumeron kysymyspalsta, jossa voi kysyä mitä vain.