Vanhojen asuinrakennusten korjaustarve kasvussa – tuore raportti: korjauksiin sijoitettava yli 9 miljardia euroa

Korjausrakentaminen vaatii uudenlaisia liiketoimintamalleja, joilla taloyhtiöiden kustannustaakkaa isoissa kunnostusremonteissa voidaan keventää.

Minna Akimo

Ulla Jäske

Oona Komonen

Suomalaisten asunnot ovat eurooppalaisittain hyvässä kunnossa, mutta vanhojen asuinrakennusten korjaustarve kasvaa vuosittain. Huonokuntoisissa rakennuksissa asuu noin viisi prosenttia väestöstä.

Tämä käy ilmi tiistaina julkaistusta ROTI 2019 -raportista. Raportti perustuu asiantuntija-arvoihin rakennetun omaisuuden tilasta.

– Asuinrakennusten korjaustarpeet kasvavat ja tähän pitäisi panostaa yhä enemmän. Korjausrakentamiseen tarvitaan myös uusia liiketoimintamalleja, jotka pienentäisivät taloyhtiöille aiheutuvia kustannuksia, Suomen rakennusinsinööriliiton toimitusjohtaja Miimu Airaksinen sanoo.

Hätkähdyttävää on summa, mitä asuinrakennusten korjauksiin tulisi raportin mukaan käyttää. Vuoteen 2025 mennessä korjaustarpeen hintalappu on 9,4 miljardia euroa.

Pääosin syy on se, että korjausremonttien tarve on suurin 1960–1980 -luvuilla rakennetuissa asuinrakennuksissa. Ne myös muodostavat Suomen asuinrakennuskannasta "määräävän osan", sanoo Miimu Airaksinen.

Suuri korjaussumma koostuu esimerkiksi putkisto- ja julkisivuremonteista sekä sähkö- ja ilmanvaihtojärjestelmien uusimisesta.

– Jos korjausrakentamiseen saataisiin uusia liiketoimintamalleja, se tekisi korjausinvestoinneista taloyhtiöille keveämpiä. Kyse voisi olla siitä, että joku muu omistaisi esimerkiksi uusittavan lämmitysjärjestelmän ja vastaisi myös sen huollosta, Airaksinen sanoo esimerkkinä.

Reilut yhdeksän miljardiakaan ei riitä pitämään asuinrakennuksia kunnossa. Talot ikääntyvät, ja seuraavalla kymmenenvuotiskaudella korjaustarve kasvaa 11,1 miljardiin euroon, kerrotaan raportissa.

Airaksinen huomauttaa, että summat koskevat ainoastaan asuinrakennuksia.

Kuntien omistuksessa olevien rakennusten – kuten koulujen, päiväkotien ja kirjastojen – korjaamiseen tarvittaisiin vähintään yhdeksän miljardia euroa.

Kun korjausrakentamisessa huomioidaan nykyaikaiset palvelutarpeet ja laatuvaatimukset, kuntien rakennusten perusparannuksiin tarvittaisiin jopa 16 miljardia euroa.

– Korjausvastuu on merkittävä, sillä ilman vanhan kannan parantamista, hiilineutraalisuuden tavoitteisiin ei päästä. Lisäksi vanhaan rakennuskantaan kuuluu lukuisia rakennuksia, joissa täytyy parantaa merkittävästi sisäympäristön laatutasoa ja viihtyvyyttä.

Raportissa tosin todetaan, että jossain tapauksissa rakennusten purkaminen on taloudellisesti ja ympäristö kannalta korjausta järkevämpi vaihtoehto.

Suomessa on Euroopan paras hanaveden laatu, mutta vesijohto- ja viemäriverkostoissa tikittää Airaksisen mukaan aikapommi.

– Vesijohto- ja viemäriverkostoihin tarvitaan pitkäjänteisiä investointeja. Esimerkiksi kunnallisten viemäriverkostojen kunnostamista pitäisi nopeuttaa, Miimu Airaksinen sanoo.

Viemäriverkostoista 12 prosenttia on erittäin huonossa kunnossa ja vesijohtoverkoista kuusi prosenttia.

Suurin osa vesijohto- ja viemäriverkostosta on rakennettu 1960–1980 -luvuilla, mutta suurimmissa kaupungeissa vesijohto- ja viemäriverkosto voi olla jopa yli sata vuotta vanhaa.

– Hyvin harvoilla vesihuoltolaitoksilla on toistaiseksi suunnitelmallista omaisuudenhallintaa vesihuolto-omaisuudelleen. Räjähdysmäisesti lisääntyvää saneeraustarvetta on vaikea hallita ilman kunnollisia omaisuudenhallinnan työkaluja, raportissa todetaan.

Raportissa korostetaan sitä, että jokainen euro, joka investoidaan rakennettuun ympäristöön, tuottaa itsensä yli kaksinkertaisena takaisin.

Käytännössä se tarkoittaa pienentyneitä logistiikka-, lämmitys-, tila- ja työvoimakustannuksia.

Kaikkein kalleinta kansantalouden näkökulmasta on olla tekemättä mitään; rakennetun ympäristön kunnossapidon laiminlyönti maksaa suorina vaikutuksina esimerkiksi vesivuotoina, energianhukkana ja pidentyneinä kuljetusaikoina 3,4 miljardia euroa vuodessa.

Jos mukaan laskentaan menetetty työaika, kilpailukyky ja liiketoimintamahdollisuudet, kustannukset kasvavat vuositasolla 5,7 miljardiin euroon.

Juttua päivitetty 19.3. klo 12.18: Asuinrakennusten korjauksiin tarvittava summa on korjattu. Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, asuinrakennusten korjauksiin olisi sijoitettava vuosina 2016–2025 keskimäärin 9 miljoonaa. Oikea summa on 9,4 miljardia.

Fakta

Roti tarkastelee rakennettua ympäristöä

Rakennetun omaisuuden tila Roti 2019 -raportti luovutettiin tiistaiaamuna asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle.

Roti sisältää myös kansainvälisiä tarkasteluja siitä, kuinka Suomi sijoittuu maailmankartalle rakennetun ympäristön näkökulmasta.

Raportti on puolueeton asiantuntijoiden arvio rakennetun ympäristön nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista kuuden paneelin kautta.

Ne ovat rakennukset, liikenneverkot, yhdyskuntatekniset järjestelmät, koulutus ja kehitys, digitaaliset ratkaisut sekä arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide.

Erityisteemana vuonna 2019 on kaupungistuminen.

Ensimmäinen Roti ilmestyi vuonna 2007, jonka jälkeen se on ilmestynyt joka toinen vuosi.

Selvityksen ovat rahoittaneet väylävirasto, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, museovirasto sekä kiinteistö- ja rakennusalan järjestöt. Hankkeen päävastuullisena toteuttajana toimii Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
Evp . Majuri R. E.
Taloyhtiöitä odottaa sama kohtalo kuin valtiolla ( velkataakka ! )
Taas se rumpa alkaa , säädetää kaikenlaisia säännöksiä , että saadaan taloyhtiöt vielä velkaisemmaksi . Hyvä pitää velkaisena sillä asukkaat ovat ikuisesti maksumiehinä .
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pena
Vast: Taloyhtiöitä odottaa sama kohtalo kuin valtiolla ( velkataakka ! )
Kyllä, poliitikot ovat tottuneet viemään ihmisten rahat ja käyttämään ne utopistisiin yhteiskuntakokeiluihin. Rahat ovat menneet ja maksajat loppuneet. Tuleville sukupolville jätämme velkaa monessa muodossa ja eläkevastuita meitäkin enemmän. Viro lienee monen nuoren suomalaisen pelastus, markkinatalous ja vapaus päättää omista asioistaan on ollut historiallisesti toimiva resepti hyvinvointiin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
kymysys
Ei julkaistavaa
9 miljoonaa vai miljardia? Kumpikin luku esiintyy tekstissä ja 9 miljoona on kyllä lähempänä suuren taloyhtiön tarvetta....
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »