Niko Vahtera

Eduskunta hyväksyi eilen yksimielisesti hallituksen esityksen, jolla poistetaan Suomen lainsäädännöstä alaikäisten avioliitot mahdollistava poikkeuslupamenettely. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa alle 18-vuotiaat eivät enää voisi solmia avioliittoja Suomessa. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

Nykylainsäädännön mukaan lupaa alaikäisenä avioitumiseen haetaan oikeusministeriöstä. Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) kertoo lakia koskevassa tiedotteessa, että on ministerinä joutunut käsittelemään useita alaikäisten avioliittolupia.

– Pääsääntöisesti alaikäiset tytöt olivat hakemassa lupaa mennä naimisiin vanhemman miehen kanssa. Avioliiton tarvetta perusteltiin usein uskonnolla tai kulttuurilla. Pidin tätä maan tapaa vääränä ja käynnistin lainvalmistelun, jolla alaikäisten avioliitot kielletään Suomessa. Lapsia on suojeltava ja sen on näyttävä teoissa, Häkkänen kommentoi.

Ministerin mukaan alaikäisten avioliitoista luopumalla varmistetaan se, että lapsia ei voida myöskään painostaa avioliittoon. Häkkänen sanoo, että edes uskonnolla tai kulttuurilla ei voi oikeuttaa lapsen suojelusta poikkeamista.

Hänen mukaansa poikkeusluvista luopuminen on myös kansainvälinen signaali siitä, että Suomi ei hyväksy alaikäisten avioliittoja.

– Avioliitto kuuluu kahdelle aikuiselle, jotka vapaasta tahdostaan haluavat sen solmia. Mahdollisuus alaikäisenä avioitumiseen ei kuulu osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Lapsien tulee saada olla lapsia täysi-ikäisyyteen asti, ministeri toteaa.

Poikkeuslupamenettely katsottiin aikoinaan tarpeelliseksi, ja vielä 1990-luvulla alaikäisten avioliittolupia myönnettiin vuosittain jopa sata. Tiedotteen mukaan viime vuosina hakemuksia on tullut 20–30 kappaletta vuosittain.

Valtaosa luvan saaneista hakijoista on ollut 17-vuotiaita tyttöjä. Poikkeusluvan tarvetta on yleisimmin perusteltu uskonnollisella vakaumuksella. Alle 17-vuotiaalle myönnetyt luvat ovat harvinaisia. Niiden perusteena on ollut raskaus.

Vaikka nykysääntelyn soveltamisessa ei ole tullut tietoon käytännön ongelmia, on poikkeuslupamenettelyä ryhdytty kyseenalaistamaan yhä enemmän.

Viime vuosina alaikäisten mahdollisuudesta avioliittoon on luovuttu muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Myös kansainvälisesti on korostettu alaikäisenä solmittujen avioliittojen vahingollisuutta.

– Kansainvälisessä yhteistyössä on jatkuva pyrkimys kitkeä lapsiavioliitot kokonaan. Tämä kuuluu myös osaksi Suomen ulkopolitiikkaa. Monessa kehitysmaassa lapsiavioliitot ovat suuri ongelma. Lapsena solmittu avioliitto on riskitekijä muun muassa tyttöjen terveydelle ja koulutusmahdollisuuksille, Häkkänen toteaa.

Hänen mukaansa seuraavaksi tuleekin arvioida ulkomailla alaikäisenä solmittujen avioliittojen tunnustamista ja pakottamalla solmittujen avioliittojen päättämisen helpottamista.

– Ensi vaalikaudella on tarpeen arvioida, tulisiko jatkossa jättää ulkomailla solmittu avioliitto Suomessa tunnustamatta. Tämä lähettäisi osaltaan kansainvälisen signaalin suhtautumisesta alaikäisenä avioitumiseen ja vahvistaisi naisten oikeuksien suojelua, Häkkänen sanoo.

Oikeusministeriössä on aloitettu selvitys siitä, voisiko pakottamalla solmitun avioliiton saada päättymään nykyistä kevyemmällä menettelyllä. Nykyisin pakotetun avioliiton päättäminen tapahtuu normaalin avioeromenettelyn kautta.

– On tarpeen arvioida, voisiko avioliittoon pakotetun taakkaa helpottaa keventämällä tällaisissa tilanteissa avioliiton päättävää menettelyä, Häkkänen toteaa.