Kotimaa

Suuri puu ei välttämättä ole vanha – suomalaismetsien kuuset, männyt ja lehtipuut kasvavat järeiksi entistä nuorempina

Suomessa kasvaa neljä kertaa enemmän järeärunkoisia puita kuin sata vuotta sitten.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vanhoja puita olisi enemmän kuin aiemmin. Muutos johtuu pikemminkin siitä, että puut kasvavat kookkaiksi entistä nuorempina.

Tällaisia päätelmiä teki Luken tutkijaryhmä tuoreessa tutkimuksessaan.

Onko kiihtynyt kasvu vaikuttanut puun ominaisuuksiin teollisuuden raaka-aineena, on pitkälti vielä tutkimatta.

Tutkimuksessa järeäksi luokiteltiin läpimitaltaan vähintään 40-senttimetrinen runko ja vanhaksi vähintään 150-vuotias puu. Näiden kohdalla kehitys on kulkenut Suomessa eri tahtiin.

Suomalaismetsissä kasvaa tutkijoiden laskujen mukaan nyt 71 miljoonaa järeää puuta, kun määrä 1920-luvulla oli 17 miljoonaa. Kasvu näkyy pääasiassa Etelä-Suomessa, ja se alkoi voimistua 1970-luvun alussa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Syynä ovat muutokset metsien käsittelyssä, ja siinä erityisesti avohakkuukauden alku. Eteläisessä Suomessa kasvaa nyt peräti 65 prosenttia koko maan järeistä puista.

Metsätalouden roolista kertoo sekin, että pohjoisessa yli puolet järeistä puista kasvaa suojelualueilla, kun etelässä osuus on vain viisi prosenttia.

Metsänhoidossa on viime vuosikymmeninä keskitytty vahvasti puiden kasvunopeuden lisäämiseen.

Avohakkuun jälkeen kehittyvällä taimikolla on nykyisin huomattavasti enemmän kasvutilaa kuin sata vuotta sitten. Tämä kiihdyttää erityisesti nuoruusvaiheen kasvua.

– Myös ilmastonmuutos on kiihdyttänyt puiden kasvua niin, että tietynkokoiset puut ovat nuorempia kuin aikaisemmin, toteaa erikoistutkija Helena Henttonen.

Järeiden puiden määrää on lisäksi lisännyt ensisijaisesti puuntuotantoon käytetyn metsäpinta-alan kasvu. Siihen vaikuttivat esimerkiksi kaskeamisen ja metsälaidunnuksen loppuminen.

Järeitä puita kasvaa siis nyt roimasti enemmän kuin esimerkiksi 70-luvulla. Vanhoissa puissa ei sen sijaan ole koko maan tasolla tapahtunut merkittävää muutosta.

Aineiston mukaan vanhojen puiden määrä on kasvanut etelässä, mutta laskenut pohjoisessa kuusia lukuunottamatta.

– Suuri enemmistö vanhoista puista on ympärysmitaltaan melko pieniä, huomauttaa johtava tutkija Harri Mäkinen.

Epäsuhta on erityisen suuri eteläisessä Suomessa, jossa vain joka kymmenes järeä puu on vanha. Pohjoisessa osuus lähentelee sataa prosenttia.

Vielä merkittävämpi maantieteellinen ero on pienikokoisten ja vanhojen eli käytännössä hyvin hitaasti heikoissa kasvuoloissa kasvaneiden puiden kohdalla. Etelässä niitä on enää hyvin niukasti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suurikokoisilla ja vanhoilla puilla on suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle eli elonkirjolle.

Ikä lisää puiden lahovaurioita ja esimerkiksi onkaloita, sekä kasvattaa latvustoa. Siksi uhanalaisille metsälajeille tärkeitä ovat erityisesti puut, jotka ovat sekä kookkaita että vanhoja.

Sellaisia löytyy koko maasta vain noin 23 miljoonaa.

Vaikka kookkaat puut ovat yleistyneet etenkin eteläisessä Suomessa, ollaan tutkijoiden mukaan vielä kaukana luonnontilaisesta tilanteesta.

– Järeiden ja ikääntyneiden puiden tiheys on yhä huomattavasti alhaisempi kuin Skandinavian vanhoissa metsissä, Henttonen summaa.

Puiden kasvun kiihtyminen liittyy myös suomalaisen rakennuspuun uhkaavaan heikkenemiseen, josta Lännen Media uutisoi alkuviikolla.

Havupuiden nuoruusvaiheen aiempaa nopeampi kasvu laskee puuaineksen tiheyttä ja samalla lujuutta. Nopeaan kasvuun pyrkivä metsänhoito suosii siksi kemiallista metsäteollisuutta esimerkiksi rakennuspuun tuotannon sijaan.

Harri Mäkisen mukaan metsänkäsittelyn vaikutusta puuraaka-aineen laatuun tulisi tutkia nykyistä enemmän.

Varsinkaan metsävarojen kokonaisuutta koskevat tutkimukset puuttuvat. Vasta ne kertoisivat, ovatko puun ominaisuudet muuttuneet niin paljon, että sillä olisi vaikutu teollisuuden prosesseihin tai lopputuotteisiin.

– Aihe on tärkeä ja mielenkiintoinen, Mäkinen toteaa.

Järeitä ja vanhoja puita koskevan Luken tutkimuksen aineistona olivat Suomen metsäinventointien tulokset vuosilta 1921–2013. Vanhoja puita koskevat tiedot olivat saatavissa vuodesta 1972 alkaen.

Tutkimus julkaistiin Ecological indicators -tiedejulkaisussa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
Minä poraan kunnes saan vastauksen!
Mikä on Suomen metsien vuotuisen hiilitrapin koko?
Vastaava havainto on tehty tutkimalla jo tapahtuneita ilmastonmuutoksia ja niiden aikaisia mm. lehti- ja havupuiden säilyneitä lehti- ja neulasjäänteitä vaikkapa Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Kun ilmasto on lämmennyt, kasvu on kiihtynyt. Kun ilmaston CO2-pitoisuus on kasvanut, kasvu on kiihtynyt. Kasvun hidastumiseen on johtanut olosuhteiden muutos viileämpään ja CO2-tason lasku. Miten CO2-taso korreloi ilmaston lämpötilaan, ei ole välttämättä (!) tiedossa. Mahtaisikohan joku suomalainen semmoisen seurannaisuuden selvitellä?
On hienoa, että suomalainen tutkimus kehittyy havaitsemaan todellisia riippuvuuksia kasvuolosuhteitten muutoksien ja tapahtuvan kasvun välillä.
Ja nyt asiaan: Luken tutkimuksen mukaan Suomessa on 71 miljoonaa kookasta puuta. Aikaisemmissa artikkeleissa ja niiden kommenteissa on otsikoilla "... hiilen nieleminen …" on esitetty haaste Suomen metrien hiilen sitomisen määrän laskemiselle - "muuten vaietkoot iäksi". Nyt on tiedossa suurten puiden määrä. Edelleen vastaamatta on kysymys, mikä on puiden vuotuisen kasvun sitoman hiilen määrä? Vastausvuorossa Vihreät ja Vasemmistoliitto. Muutkin saavat laskea, mutta eivät kertoa mainituille edustajille. Heidän pitää ihan itse tietää.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Näivertäjä
Tässäpä muutama päre arkimetsästä
Kun puun kasvu kiihtyy, sitooko se enemmän hiiltä? Kasvaako puun paino nopeammassa kasvussa enemmän kuin hitaammassa? Mikä on nopeakasvuisen puun kuivapaino verrattuna samankokoiseen, hitaamman kasvun puuhun? Kun ympärysmitta kasvaa, tarvitaanko uuden vuosikasvun rakentamiseen sama puunrakennusainemäärä kuin hitaamman, saman läpimitan puun?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
I. R.
Höttöpuut
"Havupuiden nuoruusvaiheen aiempaa nopeampi kasvu laskee puuaineksen tiheyttä ja samalla lujuutta. Nopeaan kasvuun pyrkivä metsänhoito suosii siksi kemiallista metsäteollisuutta esimerkiksi rakennuspuun tuotannon sijaan."

Metsätalouspolitiikka ja lannoiteteollisuus ovat tehokkaasti tuhonneen suomen puuston laatua korostamalla kasvukuutiomääriä.

Eipä yllätä että syysmyrskyt kaataa entistä laajempia alueita metsistä!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.