Suomalainen rakennuspuu heikkenee – syynä ovat metsänkäsittely, jalostus ja vähitellen myös ilmaston lämpeneminen

Lujuusluokitelluksi sahatavaraksi kelpaa yhä suurin osa tukeista, mutta hylkäysprosentti kasvaa koko ajan. Suunta on puurakentamisen lisäämisen kannalta huono.

Jami Jokinen

Yhä harvemmasta kuusitukista tehty sahatavara täyttää rakennuspuun lujuusvaatimukset. Syynä on puiden liian nopea kasvu, joka laskee puuaineksen tiheyttä.

Suunta on erityisesti puurakentamisen lisäämisen kannalta huono. Asiantuntijan mukaan kehitys varjostaa jopa suomalaisen metsätalouden tulevaisuutta.

Jotta hehtaari metsää tuottaisi taloudellisesti mahdollisimman paljon, on metsätaloudessa pyritty vuosikymmenien ajan lyhentämään puun kiertoaikoja. Käytännössä se tarkoittaa kasvunopeuden lisäämistä sekä jalostuksella että metsänhoidolla.

– Metsänomistajan on taloudellisesti järkevämpi kasvattaa iso kasa huonoa puuta nopeasti kuin samankokoinen kasa parempaa puuta hitaammin, sanoo puututkija Henrik Heräjärvi Lukesta.

Havupuun laatuun vaikuttavat sekä tiheys että oksien koko. Mitä nopeammin puu kasvaa, sitä alhaisempi on tiheys ja sitä paksumpia ovat oksat. Kumpikin heikentää puun laatua ja vaikeuttaa rakennepuulle annettujen kriteerien täyttymistä.

– Laadun kannalta haitallisinta on nuoruusvaiheen nopea kasvu, Heräjärvi toteaa.

Ilmiö näkyy myös männyllä, mutta Suomen havupuista rakentamisen kannalta oleellisempi on kuusi.

Tutkijan mukaan nuorten puiden kasvua on nopeuttanut erityisesti nuorten kuusikoiden pitäminen lujuuskasvun kannalta liian harvapuustoisina. Riittävän tiheässä kasvavat kuuset kasvavat hitaammin, jolloin erityisen huonolaatuisen nuorpuun osuus jää pieneksi.

Lannoituksellakin on roolinsa, joskin sitä käytetään Suomessa pääasiassa päätehakkuuikää lähestyvään puustoon. Siksi merkitys laadun heikentäjänä ei ole Heräjärven mukaan todennäköisesti kovin suuri.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu ja ilmaston lämpeneminen lisäävät nekin suomalaismetsien kasvua, mikä Luken tutkimusten mukaan näkyy jo nyt.

– Noin kolmasosa Suomen metsien kasvun lisääntymisestä ei selity puuston määrällä ja rakenteella. Ilmaston lämpeneminen lienee tärkein tekijä, johtava tutkija Harri Mäkinen summaa.

Ilmastotekijöiden osuutta yksittäisen kuusitukkipuun laatuun tai edes yhteen metsikköön on hankalampi arvioida ja varsinkin erottaa metsänkäsittelyn vaikutuksista. Riski laadun heikkenemiseen myös näistä syistä on silti olemassa.

Puuaineksen tiheyden lasku ja sen vaikutus lujuusluokitellun puun valikointiin on havaittu käytännön tasolla sahateollisuudessa.

– Dramaattista muutosta ei nähdäkseni ole tapahtunut, mutta varmaan hylkäysprosentit ovat jonkin verran nousseet, arvioi Sahateollisuus ry:n puheenjohtaja Pekka Kopra.

Vaikka sahatukin lujuus on laskenut, niin yli 90 prosenttia kotimaisesta puusta täyttää Kopran mukaan edelleen lujuusluokittelun kriteerit.

– Suomalaiselle sahateollisuudelle lujuus on edelleen kilpailutekijä, joka meitä maailmalla erottaa. Ainakaan vielä lujuuden kanssa ei ole tullut ongelmia.

Metsänkasvatuksen aikaperspektiivin vuoksi kyse onkin hitaasti yhä näkyvämmäksi hiipivästä kehityksestä. Toistaiseksi laadun heikentymistä on konkreettisesti havaittu pääasiassa eteläsuomalaisissa kuusikoissa, joiden puilla on jalostettu alkuperä.

– Tällaisen puutavaran osuus korjuista kuitenkin kasvaa hiljalleen, Heräjärvi sanoo,

Lääkkeinä laatuongelmaan toimisivat Heräjärven mukaan esimerkiksi kuusikoiden nuoruusvaiheen tiheämmät kasvatusasennot ja puun pidemmät kiertoajat, käytännössä siis hitaampi metsänkasvatuksen tahti.

– Käytännössä tämä on hankala toteuttaa, koska puutavara hinnoitellaan kuutioiden eikä laadun mukaan.

Myös jatkuvan kasvatuksen menetelmästä voisi olla apua erityisesti kuusentaimien hitaamman alkukasvun vuoksi.

– Menetelmään liittyy kuitenkin niin paljon muita puun laatua ja kasvatuksen taloudellisuutta uhkaavia riskejä, ettei puuaineen korkeampi tiheys ole mielestäni kestävä argumentti jatkuvan kasvatuksen edistämiseen, tutkija sanoo.

Metsänhoidossa kurssin kääntäminen on hidasta, ja vaatii suunnittelua vähintään puusukupolven päähän. Korjausliikkeetkään eivät onnistu vuosissa, vaan vaativat vuosikymmeniä.

Voimakkaaseen kasvuun tähtäävässä Suomen biotalousstrategiassa suurin moottori on selluntuotanto ja muu kemiallinen metsäteollisuus. Monissa puheissa tavoitellaan puun kasvunopeuden lisäämistä edelleen, jotta tällä metsätalouden sektorille riittäisi raaka-ainetta.

– Havupuun pikakasvatus olisi edullista kemialliselle metsäteollisuudelle ja bioenergian tuotannolle, mutta laajamittaisesti toteutettuna se olisi strateginen virhe, Heräjärvi sanoo.

– Puun laatua pitäisi pystyä ylläpitämään ja parantamaankin, se olisi pitkällä tähtäimellä kaikkien etu.

Oikaisu: Tässä jutussa on tulkintavirhe. Jutun mukaan kuusen nopean kasvun aiheuttamat ongelmat olisi huomattu pääasiassa jalostetuista taimista alkunsa saaneissa metsiköissä.

Tutkija Henrik Heräjärven mukaan heikon nuorpuun osuuden kasvu johtuu kuitenkin puun nuoruusvaiheen nopeasta kasvusta siitä riippumatta, onko taimi jalostettu vai ei.

Sahatavaran lujuusluokittelu

Sahatavaraa ovat esimerkiksi laudat ja lankut.

Valtaosa sahatavarasta lajitellaan koneellisesti muun muassa röntgen- ja ultraäänimittauksella.

Lujuusluokiteltua puuta käytetään erityisesti rakennusten kantaviin rakenteisiin.

Lujuusominaisuuksiinvaikuttavat esimerkiksi vuosiluston paksuus ja laatu, oksiston määrä ja oksien koko sekä puuaineksen kierous ja halkeamat .

Lujuusluokittelu tulee leimata jokaiseen yksittäiseen sahatavaraan.

Yleisin lujuusluokka on C24.

Rakennuspuuksi käytetään Suomessa ylivoimaisesti eniten kuusta.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Niinpä, juuri...
Vime viikolla ehti joku esittää omana itsestäänselvyytenään että puu on kestävämpää kuin ennen joka kyllä minusta viittaa johonkin muuhun kuin kokemukseen ja tietoon...

Siksi vanhaa käyttökelpoista puutavaraa ei kannata tuhota vaan käyttää se hyödyksi siinä missä se on parhaimmillaan.

Meillä on puun kasvatuksen tutkimuksessa tekemistä taatusti vielä Hiukan liikaa luultavasti painotettu kasvun nopeuteen ja liian vähän laatuun. Ehkei ollut tarkoitus. Tottakai, eri luokituksille on oma käyttönsä mutta kuitenkin. Ehkä olosuhteet joissa puu kasvaa kestävimmilleen on saavutettavissa muillakin keinoin kuin niillä perinteisillä!

Mutta, eri laatuisten puuraaka-aineiden saaminen oli ainakin aikoinaan todella hankala homma, mutta markkinat oli ehkä liian pienet. Eikä tästä EU:sta siinäkään mielessä (missä on?) ole ollut juuri apua... Meille, siis.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Niinpä, juuri...
Se vaan on niin, ettei luonto toimi tehotuotannon ehdoilla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
jäähyväiset sellulandialle
Toivon, että tämän maan kurssia aletaan viimein kääntää pois raaka-ainetuotannosta.

Paremman katteen ja työllistämisvaikutuksen saa korkeamman jalostusasteen tuotteista.

Pohjoisen hieno ja hitaasti kasvava puu on liian arvokasta keitettäväksi. Ei enää istutettako ainuttakaan uutta pikapuuplantaasia kunnon tukkimetsän tilalle.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Elämä on kovaa
No jo on metsänomistajilla ongelmat: Metsä kasvaa kohisten! Ja suurelta osalta omien valintojen ja toimien vuoksi!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Runkorakentaminen
Eikös nykyään käytetä aika paljon liimapalkkeja runkorakentamisessa?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
niimpä
kiinalaisten vessapaperiksi vaan kaikki, muulla niin väliä - puusepänteollisuus ym saa tuoda puunsa Virosta ---- kyl meis
suomalaisissa jotakin vikaa on..
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pää kiinni!
Pitäisi sen verran suomalaisilla olla äliä päässä, ettei julistettasin ympäri maapallon puutavaramme laadun heikentymisestä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Pää kiinni!
Ei ne ihmiset varmaan ympäri maapalloa lue Turun Sanomien nettisivuja tai muitakaan suomenkielisiä sivuja :D
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Te pilasitte suomalaiset metsät
Viime vuosituhannella Suomessa harrasteltiin maailman johtavan metsänjalostajan opein taimien jalostusta. Tehtiin jopa havaintoja etelän puuston nopeammasta kasvusta verrattuna pohjoisen puustoon. Vietiin kolme - neljä taimikkoa etelästä samoille valtaisille hakkuuaukoille, että saadaan niistä nopeampikasvuista tuottoa. Yksi ei riittänyt, koska etelän taimet tuhoutuivat pohjoisen pakkasissa. Kaksikaan ei riittänyt, koska oman kunniansa metsänkasvatukseen asettaneitten professorien ja tohtoreitten luonnon tuntemus ja ymmärtäminen oli laboratorio-olosuhteista, ei luonnosta. Vasta kolmas ja neljäs epäonnistunut taimitus aiheutti joko perääntymisen, virheen myöntämisen tai siirtymisen ennenaikaiselle vanhuuseläkkeelle.
Viimevuosituhannella tuotettiin myös teholannoitetuista metsistä läpiastuttavaa sahatavaraa puurakentamiseen. Rakennustyömaalla ei saanut astua sahatavaran päälle. Siihen painautui kengän kuva. Tästäkään ei ole mitään opittu.
On syytä rakentaa suomalainen metsäosaaminen täysin uusien parametrien päälle. Sellaisia, terveitä ja toimivia löytyy ulkomailta.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Helppo ratkaisu
Kasvatetaan rakennusmateriaalien mittoja 2" X 4" muutetaan 2,5" X 5" ja 4" X 4" muutetaan 5" X 5" jne..... Tällöin saamme sidottua rakennuksiin enemmän hiiltä, joka on tarkoituskin ilmastotaistelussa. Nopea kasvu ja enemmän rakennuspuuta / rakennus on ilmastoteko :-)
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »