Yläkoulujen jaksojärjestelmä arveluttaa kieltenopettajien liiton puheenjohtajaa, koska kerran opittu uhkaa unohtua

Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtajan mukaan esimerkiksi kielten opiskelussa olisi tärkeää, että opiskeluun ei tule taukoja.

Ulla Jäske

Yläkouluissa käytössä oleva jaksojärjestelmä arveluttaa kieltenopettajia. Yläkouluissa voidaan opiskella joitain aineita esimerkiksi niin, että koko vuoden yhden aineen oppimäärä käydään läpi yhdessä jaksossa. Sama tuntimäärä voidaan myös hajauttaa seitsemännen luokan syksylle ja jatkaa saman aineen opintoja uudelleen vasta kahdeksannen luokan syksyllä. Tai opinnot voidaan jakaa pienempiin osiin ja tunnit kertyvät tasaisesti kahdelle lukukaudelle.

Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtajan Sanna Karppasen mukaan joidenkin kielten osalta jaksojärjestelmä saattaa olla ongelmallinen.

– Taukojakso on ongelmallinen myös lukiossa. Kielten opiskelussa olisi tärkeää, että opiskelu on jatkuvaa.

Karppanen lisää, ettei hän tiedä, onko asiasta tutkittua tietoa, mutta hänen kokemuksensa perusteella olisi mielekkäämpää, jos taukoja ei olisi.

Hän toteaa, että oppituntien määrä vaihtelee eri kielten kohdalla. A1-kieltä, esimerkiksi englantia, on lukujärjestyksessä enemmän, mutta esimerkiksi B1-kielessä, joka on useimmiten ruotsi, tunteja on vähemmän.

– Ruotsin kohdalla täytyy uuden jakson alussa vähän herätellä oppilaita muistamaan, mitä edellisessä jaksossa opittiin.

Karppasen mukaan olisi parempi, jos tunteja olisi edes yksi viikossa kuin se, että tunnit jaetaan jaksoihin. Toisaalta silloin opetukseen voi tulla myös pitkä tauko, jos tunti jää pois koulun muiden tapahtumien takia.

– Joissain aineissa jaksojärjestelmä on toimiva.

Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) erityisasiantuntijan Tuomo Laakson mukaan valinnaisia aineita tai taito- ja taideaineita voidaan opiskella tiivisti syyslukukauden ajan, mutta keväällä tunteja ei välttämättä enää ole.

– Matematiikkaa ja äidinkieltä opiskellaan yleensä jaksojärjestelmässäkin ympäri vuoden, koska pakollinen tuntimäärä on niin suuri, mutta pienemmän tuntimäärän aineita voidaan opiskella vain osassa jaksoja, ja silloin opetukseen voi tulla pitempi tauko.

Entisenä musiikinopettajana Laakso toteaa, että musiikin opettaminen jaksoissa on hyvä ratkaisu. Tunteja on viisi viikossa kahden kuukauden ajan, ja osa tunneista voidaan pitää kaksoistunteina. Hän lisää, että järjestelyllä myös tuntien aloittamisten ja lopettamisten määrä vähenee, joten ajankäyttö on tehokkaampaa.

Laakson mukaan jakson aikana oppilaisiin myös tutustuu nopeammin ja projekteja on helpompi järjestää.

– Koin järjestelmän hyväksi, mutta jokainen koulu tekee itse ratkaisunsa myös pedagogiikan näkökulmasta.

Esimerkiksi Forssan yläkouluissa Kanta-Hämeessä jaksojärjestelmää ei ole otettu käyttöön. Keskuskoulun rehtori Jari Marjamäki kertoo, että kyse on kaupungin kahden yläkoulun yhteisestä päätöksestä.

– On parempi, että teini-iän murroksessa oppilailla on säännöllinen rytmi. Siksi päätimme, että käytössä on sama lukujärjestys syksystä kevääseen.

Marjamäen mukaan joillekin oppilaille sopii kumpikin järjestelmä, mutta tänä päivänä on yhä enemmän oppilaita, joilla on mielenterveyteen liittyviä ongelmia, ja heidän kannaltaan säännöllinen rytmi on parempi.

Marjamäki lisää, että lisäksi jaksot päättyvät aina koeviikkoon, ja mitä useampia jaksoja, sitä enemmän koeviikkoja.

– Esimerkiksi lukioissa koeviikkojen aikana ei ole oppitunteja. Yläkoulussa tunteja on normaalisti koeviikkojen aikanakin. Se voi käydä raskaaksi.

OAJ:ssä ei ole tarkkaan tietoa siitä, kuinka monessa koulussa käytetään jaksojärjestelmää, ja kuinka monessa käytössä on sama lukujärjestys syksystä kevääseen.

– Opetuksenjärjestäjät vastaavat siitä, että se määrä oppitunteja tarjotaan, mikä pitääkin. Sitä ei määritellä, miten koulu jakaa tunnit. Lukujärjestystä laadittaessa kouluilla voidaan ja osataan kyllä miettiä työjärjestystä myös pedagogiikan kannalta.

Hänen käsityksensä mukaan valtaosa yläkouluista käyttää nykyään jaksojärjestelmää.

– En ole kuullut, että jaksojärjestelmä olisi aiheuttanut merkittäviä ongelmia yläkouluissa. Se, että lukujärjestys vaihtuu kahden kuukauden välein, voi jopa olla oppilaalle virkistävää.

Hän lisää, että usein yläkoulu jaksottaa tunnit samalla tavalla kuin lukiossa, jos yläkoulu toimii lukion yhteydessä ja näissä on paljon yhteisiä opettajia.

"On parempi, että teini-iän murroksessa oppilailla on säännöllinen rytmi."

Jari Marjamäki

Forssan Keskuskoulun rehtori

Fakta

Lukuvuosi jaetaan neljään tai viiteen osaan

Jaksojärjestelmässä vuosi jaetaan neljään tai viiteen osaan.

Matematiikan ja äidinkielen tunteja on tuntimääräisesti niin paljon, että niitä tulee väistämättä jokaiseen jaksoon.

Koulut päättävät itse, hajautetaanko muut tunnit vai opiskellaanko niitä jaksoissa.

A1-kieltä on yläkoulussa seitsemän vuosiviikkotuntia ja ne voidaan jakaa eri tavoin.

Yleisin tapa on, että 7. luokalla on kieltä kaksi tuntia viikossa, 8. luokalla kolme ja 9. luokalla taas kaksi.

Jaksojärjestelmässä tunteja voi olla viikoittain enemmän yhden jakson aikana, ja toisessa jaksossa taas ei yhtään.

B1-kieltä on yläkoulussa vain neljä vuosiviikkotuntia, ja se tarkoittaa, että kahtena vuotena sitä on vain yksi tunti viikossa.

Koulut ovat jakaneet tunteja eri vuosiluokille eri tavoin, ja osa kunnista tarjoaa omalla rahalla lisätunteja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (8)

Vastaa
kiepo
Pakollisesta pois
Parasta olisi parantaa kielten opiskelua poistamalla pakollinen ruotsi. Kaikki eivät ole kielineroja ja automaattisesti englannin opiskelu on vielä ok mutta kaikki eivät voi ottaa enää saksaa, venäjää tai espanjaa - vaikka hyötykieliä ovatkin - koska tiedetään sen ruotsin tulevan kuitenkin. Ruotsin malli olisi hyvä meilläkin; kielten opiskelussa heikommat voisivat ottaa englannin ainoana kielenä ja sen lisäksi vahventavaa englantia. Toiset taas saisivat valita jonkun hyötykielen koska meillä tarvitaan kielten osaajia.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Mutta minäkin opin neljä kieltä - itse
Tunti kerran viikossa on tunti turhaan
Kumpi puhdistaa paremmin, kunnon kylvetys vaiko lusikallinen silloin tällöin?
Voiko oppilailta edellyttää muistamista?
Miten toimii kielikylpy, intensiivikurssi, … ?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Vapaa kielivalinta
Järjetön pakkoruotsi
Se ruotsinkielen oppiminen on nyt vaan niin älyttömän typerää, että siitä pitäisi luopua. Se käärme ei mene sinne pyssyyn, vaikka kuinka työntäisi. Ruotsin kielen opetus Suomessa on kallista, turhaa, pakollista ja erittäin noloa. Siis aivan järjenvastaista. Ihme että muuten järkevässä Suomessa on vieläkin tällainen sortava likatahra kuin pakkoruotsi.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Nille
Vast: Järjetön pakkoruotsi
Mutta ajattelepa, millaisen elämän sisällön ja merkityksen pakkoruotsi antaa sinulle, kun voit keskittää kaiken aikasi, tarmosi ja kekseliäisyytesi sen fanaattiseen vastustamiseen! Jos pakkoruotsia ei olisi, olisit turhautuneena ajautunut aikaa sitten alkoholistiksi ja örisisit nytkin jossain lähiöslummin takametsän juopporingissä tappelemassa pullonpohjista toisten samanlaisten kanssa, jos ylipäänsä olisit enää hengissäkään. Olet kuule paljosta velkaa pakkoruotsille!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Maikka evp.
Koulun arki
Kommenttikentässä on taas äänessä persut, joille kaikki kielten opiskelu on vaikeaa. Ja mikä on hyötykieli? Pohjoismaissa nimenomaan ruotsi on hyötykieli, onhan Ruotsi meidän tärkein kauppakumppani. Selvennykseksi: en ole kielten opettaja.
Jos mennään asiaan, jotta kommentti liittyisi uutiseen. Jaksojärjestelmän suurin ongelma on se, että oppilas voi juuri sillä jaksolla sairastua vaikka flunssaan tai teloa koipensa. Tällöin sen jakson opiskelu vaikeutuu tai peräti estyy, siis niitä aineita ei pahimmassa tapauksessa ole hänellä enää koko yläasteella. Miten arvioidaan osaaminen päättötodistukseen? Tukiopetus maksaa sekin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Olen lukenut pakkoruotsin
Vast: Koulun arki
Tuosta syystä pakkoruotsi olisikin hyvä lopettaa. Motivoituneet ja viisaat voisivat ruotsia lukea.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Osaan kolmea kieltä ja turhaa pakkoruotsia
Vast: Koulun arki
Ei ole ihmekään, että pakkoruotsia puolustetaan, jos maikkojen järjenjuoksu on tuota tasoa. Kielinatsit luulevat, että kielivapauden haluaminen on kielen oppimisen vaikeutta. Jos persut ovat ainoita, jotka haluavat kielivapautta, niin sitten pitää äänestää heitä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Reiska
Jaksottelu
Jaksottelu on monesti rehtorin kikkailua; pedagokiikka on mo-
nesti sivuseikka. Lukiossakin jaksettelu on heikompien kannal-
ta ongelmallista. Työjärjestyksellä ei pitäisi pelailla; monesti koulukuljetukset koululaitoksessa rajaavat pelikenttää.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »