Talouspolitiikan arviointineuvosto moittii hallitusta: Sote-uudistuksen säästöt yhä epävarmoja

Talouspolitiikan arviointineuvosto arvostelee hallitusta sote-uudistuksen kustannussäästöjen epävarmuudesta. Neuvosto joutuu myös tunnustamaan oman virhearvionsa. Se ei uskonut vuosi sitten, että hallituksen työllisyystavoite toteutuu.

Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja on professori Roope Uusitalo Helsingin yliopistosta.
Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja on professori Roope Uusitalo Helsingin yliopistosta.

Helsinki

Kirsi Turkki

Talouspolitiikan arviointineuvosto kritisoi hallitusta eniten siitä, että sote-uudistuksen uskotaan yhä tuovan kustannussäästöjä. Neuvoston arvio julkistettiin keskiviikkona. Yksi sote-uudistuksen päätavoitteista on hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua kolme miljardia euroa. Muut tavoitteet ovat palvelujen saatavuuden parantaminen ja terveyserojen hillitseminen.

Talouspolitiikan arviointineuvosto muistuttaa, että ei ole olemassa uskottavia arvioita siitä, miten uudistus kasvattaa tuottavuutta niin, että julkiset menot pienenevät. Säästötavoitteesta kiinnipitäminen voi johtaa palveluiden laadusta tinkimiseen.

Neuvoston raportissa todetaan, että talousteoria ja empiirinen tutkimus eivät anna selkeitä vastauksia siihen, ovatko yksityisten yritysten palvelut parempia tai kustannukset matalampia kuin julkisen sektorin oma tuotanto.

Valtiovarainministeriö puolustaa tiukasti sote-säästöjä. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg muistuttaa, että soten rahoituslaissa on rajoitin maakuntien kulujen kasvun hillitsemiseksi ja toisaalta perälauta vaikeuksiin mahdollisesti joutuville maakunnille. Jos maakunnan saamat rahat eivät riitä palveluiden järjestämiseen, niin maakunnalle voidaan myöntää lainaa, valtiontakausta, valtionavustusta tai harkinnanvaraista lisärahoitusta.

Nerg sanoo, että säästöt tulevat monista pienistä puroista. Sellaisia ovat toimintatapojen uudistaminen, hallinnollisten kulujen väheneminen, digitalisaatio ja panostaminen perusterveydenhuoltoon, jotta erikoissairaanhoidon kalliita palveluita ei tarvittaisi niin paljoa.

Neuvosto pelkää, että sote-palvelujen tuottajien korvauksista aiheutuu ongelmia. Jos korvaukset eivät vastaa asiakkaiden kustannuksia, niin palvelujen tuottajat alkavat valikoida asiakkaita. Kermankuorinnasta voi tulla merkittävä ja pitkäaikainen ongelma. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, THL valmistelee parhaillaan laskentamallia tuottajien korvauksista. THL esitteli keskiviikkona ensimmäisiä tuloksia tutkimuksesta, joka selvittää mitä kaikkia asiakkaiden taustatekijöitä pitäisi ottaa huomioon, kun korvauksista päätetään.

Arviointineuvosto kritisoi myös sitä, että työterveyshuollon rooli ja päällekkäisten vakuutusten kysymys jäivät sote-uudistuksessa ratkaisematta. Julkisen sektorin kustannukset kasvavat, kun työterveyshuollon ja yksityisten vakuutusten piirissä olevat ihmiset listautuvat sote-keskusten asiakkaiksi.

Arviointineuvoston mielestä yhä on myös epäselvää parantaako sote-uudistus palvelujen saatavuutta.

Sote-uudistus on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Perustuslakivaliokunnan lausuntoa odotetaan lähiviikkoina ja sen jälkeen sote-lakeja käsittelee vielä sosiaali- ja terveysvaliokunta, joka tekee lopullisen mietinnön. Tavoitteena on, että eduskunta äänestäisi sotesta vielä ennen vaalilomalle jäämistä maaliskuun puolivälissä. Hallituksella on vain yhden äänen enemmistö eduskunnassa, jos kaikki edustajat ovat läsnä ja koko oppositio ja kokoomuksen riveistä Elina Lepomäki ja Susanna Koski äänestävät sotea vastaan.

Arviointineuvosto antaa hallitukselle kiitoksia finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamisesta. Velan suhde bruttokansantuotteeseen on kääntynyt laskuun ja julkinen talous on lähellä tasapainoa.

Vuosi sitten neuvosto kritisoi hallitusta elvyttävästä finanssipolitiikasta. Vuoden 2017 ja 2018 verojen alennukset olivat huonosti ajoitettuja, koska taloudessa oli noususuhdanne. Vuonna 2019 finanssipolitiikka kiristyy lievästi, mikä sopii hyvin suhdannetilanteeseen.

Julkisen talouden alijäämän pienentymisestä ja työllisyystilanteen kohentumisesta huolimatta kestävyysvajeongelma on ennallaan, neuvosto muistuttaa.

Talouspolitiikan arviointineuvoston professorit joutuvat tunnustamaan, että he erehtyivät vuosi sitten hallituksen työllisyystavoitteita koskevassa arviossaan. Vuosi sitten tammikuussa neuvosto piti epätodennäköisenä, että hallitus pääsee 72 prosentin työllisyystavoitteeseen.

– Hallitus on tehnyt politiikkavalintoja, joilla on luultavimmin positiivinen vaikutus työllisyysasteeseen, raportissa sanotaan.

Hallituksen politiikkatoimien ja suhdannetilanteen kohentumisen vaikutusta työllisyyteen on vaikea kuitenkin vaikea arvioida.

Suurin vaikutus hallituskaudella tehdyistä uudistuksista on neuvoston mielestä todennäköisesti kilpailukykysopimuksella. Muita työllisyyttä lisääviä keinoja ovat olleet ansiosidonnaisten työttömyyskorvausten enimmäiskeston leikkaus, työn verotuksen keventäminen ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen.

Ennen nykyistä hallitusta sovittiin eläkeikää nostavasta eläkeuudistuksesta. Eläketurvakeskuksen arvion mukaan se kasvattaa työllisyysastetta melkein kahdella prosenttiyksiköllä pitkällä aikavälillä.

Lue myös:

THL: Tarvitaan enemmän tietoa ihmisten sairauksista, jos jokaiselle suomalaiselle määritellään hinta – Työterveyshuolto korvauskriteereihin mukaan

Tästä on kyse

Arviointineuvosto

Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten.

Neuvoston tavoitteena on parantaa talouspolitiikan valmistelun ja päätöksenteon laatua sekä tuoda tutkimustietoon pohjautuva riippumaton näkökulma talouspoliittiseen keskusteluun.

Neuvosto julkaisee vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta.

Arviointineuvoston puheenjohtajana toimii professori Roope Uusitalo (Helsingin yliopisto). Muut jäsenet ovat professorit Torben M. Andersen (Århusin yliopisto), Anneli Anttonen (Tampereen yliopisto), Kaisa Kotakorpi (Turun yliopisto) ja Mikko Puhakka (Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu).

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Kun kannattelee SAK-SDP -aisaa, saattaa itse joutua maksamaan
Kuntaliitokset saatettiin huonoon valoon, kun liittyneiden kuntien ennen liitosta olleille työläisille taattiin 5 vuoden irtisanomissuoja ja kun kuntaliitosten tarkastelu ja arviointi tehtiin 4 vuoden kuluttua tai jopa lyhyemmän ajan kuluttua liitoksesta.
Kun on halua ja tahtoa, mikä tahansa tekeminen saadaan huonoon valoon. Ainakin hetkeksi.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sote maaliin
Ilman markkinamallia. Tulot ja menot yhteiskunnalle... ei vain menot. Vain näin säästytään tulevaisuuden katastrofilta..
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Sote maaliin
Mikä uusiatus, ja mitkä säästöt ??? perälautana"Jos maakuntien rahat ei riitä"?? palvelujen järjestämiseen, veronmaksajien piikistä annetaan lisää? Jos...ja kun tämä nyt jo tiedetään, on varmaa, että kovasti pimennossa pidetyt asiakasmaksut nousee pilviin ja kuka maksaa varattoman puolesta ? siitä ei puhuta, eikä tällaisiin asiakasmaksun suuruus -kysymyksiin saa vastausta. Orpon säästölupaukset on suunnattu vuosikymmennien taakse ja sitten ei kukaan enää niitä kysele, tuliko vai eikö, siksi hän sitä jankuttaa.
Sote-uudistus ei palvele alkuperäistä tarkoitustaan valinnanvapaus-lupauksien sotkemana bisneskuviona yksityisille lääkäriasemille.
Muistaako kukaan vielä sitä "avaat vain oven.... niin olet hoidossa?"
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Alivaltiosihteeri
Tuo esiin kuluneita "loppaus sanonta" kuten, rajoitin ja perälauta ym., jotka auttaisivat kansalaisia saamaan sairauden ja terveyden huollon palveluja. Kysehän on vain osingoista ja optioista, jotka on ilmeisesti luvattu EU:n sijoitusyhtiöille. Hyvät palkkiovirkojen odotukset ovatko tähän syynä, jotta voitanee päästää osingononkijat maamme terveydenhuollon budjetille,
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »