Automaatio etenee merenkulussa – vuonoalus kulki kolmen sataman reitin ilman miehistöä Norjassa

Vuonoalus Folgefonn kulki Norjassa tehdyssä testissä kolmen sataman reitin automaattisesti Wärtsilän toimittaman teknologian avulla.
Vuonoalus Folgefonn kulki Norjassa tehdyssä testissä kolmen sataman reitin automaattisesti Wärtsilän toimittaman teknologian avulla.

Kirsi Turkki

Automaatio etenee merenkulussa. Wärtsilä julkisti tällä viikolla testin, jossa vuonolautta Folgefonn kulki kolmen sataman reitin täysin automaattisesti Wärtsilän toimittamien ratkaisujen a...

tilaajille

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa TS Digi
1 kk maksutta.

Tilaan 1 kk 0 €
Olen jo tilaaja
Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Ei silti maailman 8. ihme
Näitäkin paatteja ohjataan, mutta rannalta käsin. Ei tarvi kipparin kykkiä kylmällä komentosillalla. Mitä tapahtuu sitten kun kovalevy kaatuu? Näitten robottilaivojen suurin probleema on kuitenkin, että ne maksaa maltaita. Norjalla on varaa leikkiä tämmöisten kanssa.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Suomalaista merenkulun kehityshistoriaa
Suomen Turusta lähtee ja saapuu päivittäin muutama alus täysin automaattiohjauksessa. Kulkevat reitillä Turku-Tukholma. Toki onhan niissä sillalla vahtipäälliköt, mutta vain varmistamassa kulkemisen arkisuuden toteutumisen.
Mennä vuosituhannella Lontoon Thamesilla oli ensimmäisiä aluksia automaattiajossa. Oli paikannusjärjestelmä kehittynyt riittävän luotettavaksi. Ensimmäisellä ajokerralla laiturista laituriin alus saapui ja pysähtyi täysin oikein - metrin päähän laiturista. Suurta ihmettelyä, ajo-ohjelman tarkastusta ja kaikkea muuta. Lopulta tilanne selvisi. Aluksen paikanmääritysantenni oli puolen metrin verran poissa aluksen keskilinjasta, mikä ei ollut tullut esille lähtölaiturissa, koska alus kiinnittyi siellä eri kyljelle. Ohjelmaan metrin korjaus ja siellä se paatti edelleen seilaa, jos ei ole joutunut antamaan sijaa suuremmalle ja uudemmalle. Myös automaattiluotsatulle.
Tämä tarkan navigoinnin ensimmäinen vaihe näyteltiin Pohjanlahdella. Laitteen valmistaja, suomalainen yritys oli tosipaikan edessä suljetussa, ikkunattomassa hytissä. Koealukselta laskettiin keulasta mereen poiju. Valmistaja sai tiedon pisteestä. Sitten alusta kierrätettiin tunteja eri suuntiin ja vaihtelevilla nopeuksilla merellä. Lopulta valmistaja sai ohjeen ohjata alus poijulle. Antoi suunnan ja lopulta ilmoitti, että tämän tarkempaan ei pysty. Ulkona olijoilla oli se poiju aluksen keulan kohdalla juuri siinä, missä se oli laskettu.
Niin, tämä Lontoon laite oli samaa valmistusta.
PS. Finnairin lentolaitteissa on vastaavaa ohjausautomatiikkaa. Laskuissa sen havaitsee siitä, että Finnairin koneet laskeutuvat kentälle tasan. Eivät tee nokan nostoa lähestymisen lopussa.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »