Kotimaa

Hampaista löytyy selitys dinosaurusten sukupuuttoon

Plateosaurus oli kasvinsyöjä. Piirros: TS/Ante Johansson
Plateosaurus oli kasvinsyöjä. Piirros: TS/Ante Johansson

Eläinten hampaita tutkimalla saadaan arvokasta tietoa muun muassa geenien vaikutuksesta, evoluutiosta sekä siitä, mitä tapahtui miljoonia vuosia sitten. Fossiilien hampaiden perusteella nykypäivän tutkijat pystyvät kertomaan, mitä eläimet söivät ja millainen ilmasto aikanaan vallitsi.

Akatemiaprofessori Jukka Jernvallin työpöytä on päivittäin täynnä hampaita – esimerkiksi norsun tai virtahevon hampaita. Niitä ja muiden eläinten hampaita tutkimalla voidaan saada arvokasta tietoa kaukaa historiasta – jopa dinosaurusten ajalta.

– Hampaat ovat hyvä tutkimuskohde monestakin syystä. Yksilön kehityksen aikana hammas kehittyy ennen toimintaa, eli hampaan muoto kertoo siitä, miten geenit toimivat. Toisaalta muodosta selviää myös paljon ekologiasta, sillä hampaita käytetään ravinnon hienontamiseen, Jernvall selvittää.

Hampaiden avulla tehty tutkimus tuottaa tietoa niin sukupuutosta kuin geenien vaikutuksestakin. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa pystytään muun muassa kehittämään menetelmiä yksilön kehityksen ja evoluutiobiologian yhdistämiseen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Sitä kautta voimme ymmärtää, miksi jotkut lajit häviävät sukupuuttoon ja mitkä geenit ovat todennäköisimpiä evoluution kuluessa. Ja toisaalta saamme tietoa geeneistä ja yksilön kehityksestä, joiden vaikutuksesta hampaasta kehittyy esimerkiksi hiiren hammas tai ihmisen hammas.

Jernvallin tutkimuksessa keskeisessä roolissa ovat etenkin saimaannorpan hampaat, joita akatemiaprofessori pitää erinomaisena tutkimuskohteena norppien vähäisen geneettisen muuntelun vuoksi.

– Se, mikä tekee saimaannorpasta niin uhanalaisen, tekee siitä myös arvokkaan tutkimuskohteen. Saimaannorpat ovat vähän kuin vedessä eläviä suomalaisia: meillähän on oma tautiperimämme, koska olemme pysyneet kylissämme emmekä ole matkustelleet kauas.

Sukupuuttoon kuolleiden eläinten hampaiden perusteella tutkijat ovat päätelleet, että eläinten alkukantaiset muodot söivät enimmäkseen hyönteisiä. Eläimistön monimuotoistumisen myötä tuli myös lajeja, jotka söivät ilmeisesti hedelmiä ja ehkä jopa kasvien lehtiä.

– Kun elettiin 66 miljoonan vuoden paikkeilla eli sitä aikaa, kun muun muassa dinosaurukset hävisivät maapallolta, jotkut nisäkäslajit säilyivät. Ratkaisevaa oli se, että eläimet oppivat syömään kasveja samaan aikaan kuin kukkaiskasvit kehittyivät, akatemiaprofessori Jernvall kertoo.

Kasvissyönti ei kuitenkaan ollut syynä siihen, että toiset lajit selvisivät ja toiset kuolivat sukupuuttoon. Sekä selvinneiden että hävinneiden lajien joukossa oli niin kasvissyöjiä kuin lihansyöjiäkin. Mutta voiko tietty ruokavalio olla osasyynä siihen, että jokin laji on aikoinaan kuollut sukupuuttoon?

– Voi olla. Ja ravinnon käytön kautta näemme myös, miten ilmasto on muuttunut.

TS

Katso video
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Hannu Korpilampi
Syy?
Aiheesta tuli hyvä brittiläinen dokumenttiohjelma tässä taannoin.

Dinosaurusten sukupuuton varsinainen syy oli jokin mikä oli tapahtunut jo vuosimiljoonia ennen meteoriitin törmäystä: nisäkkäät ja linnut olivat kaapanneet kaikki alle 40 kiloisten eläinten ekologiset lokerot ja dinosauruksille oli jäänyt vain jättikokoisten eläinten lokerot.

Kun meteoriitti törmäsi, tomu pimensi taivaan. Kaikki yli tietyn painorajan (12kg?) sukukypsänä ylittävät eläimet kuolivat sukupuuttoon, sillä ravintoa ei yksinkertaisesti riittänyt enää ylläpitämään isompia eläimiä. Tämä tarkoitti dinosaurusten tarun loppua.

Oli oikeastaan vain ajan kysymys koska joukkotuho sattui. Todellinen dinosaurusten tappaja olivat siis nisäkkäät, meteoriitti vain viimeisteli työn.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.