Hellejakso lisäsi hätäkeskuspuheluiden määrää – jopa 12 000 puhelua vuorokaudessa

Timo Jerkku

Hätänumeroon soitetaan yhä useammin.

Tammi-kesäkuussa Hätäkeskus vastaanotti 1 323 200 hätäilmoitusta, joista hätäpuheluita oli 1 307 000.

Hätäilmoitusten kasvuvauhti oli reilu 3 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Ilmoitusten määrä kasvoi kaikissa hätäkeskuksissa erityisesti touko- ja kesäkuun hellejakson aikana.

– Normaalia helteisempi ja pitkäkestoisempi kesä on varmasti yksi syy hätäilmoitusten määrän kasvuun. Lämmin sää houkuttelee ihmiset liikkeelle ja helteet aiheuttavat vaivaa erityisesti ikäihmisille. Ensimmäisen vuosipuoliskon lukuja tarkastellessa voidaan todeta, että erityisesti touko- ja kesäkuun hätäpuhelumäärät ovat olleet edelliseen vuoteen verrattuna suuremmat, Hätäkeskuksen laatupäällikkö Tommi Hopearuoho toteaa.

Kiireisimpänä päivänä hätänumeroon soitettiin jopa 12 200 hätäpuhelua vuorokaudessa.  Viime vuonna keskiarvo oli 6900 puhelua vuorokaudessa.

Hopearuohon mukaan hätäkeskuspäivystäjäkohtainen tehtävämäärä oli tammi-kesäkuun aikana ennätyksellisen korkea johtuen hätäkeskuspäivystäjien saatavuusongelmasta.

Siitä huolimatta vastausaikatavoitteet saavutettiin kaikissa hätäkeskuksissa.

– Resurssihaasteista huolimatta vastausajat säilyvät hyvällä tasolla ammattitaitoisen henkilöstön ansiosta. Noin 98 prosenttiin hätäpuheluista vastattiin alle 30 sekunnissa. Kiireisimpinä aikoina hätäpuhelujen määrät aiheuttivat ruuhkapiikkejä, jolloin puhelujen vastausajat olivat normaalia pidemmät.

Hätäilmoituksista seuranneita hälytystehtäviä välitettiin viranomaisille noin 675 700 kpl.

Kaikista hälytystehtävistä 57 prosenttia välitettiin terveystoimelle, jonka tehtävät jatkavat viime vuoden tapaa kasvuaan.

Hätäilmoituksesta seuranneiden hälytystehtävien osalta poliisin osuus oli tammi-kesäkuun aikana 34 prosenttia, pelastustoimen kuusi prosenttia ja sosiaalitoimen kaksi prosenttia.

Rajavartiolaitokselle meripelastustehtäviin liittyviä tai hätäkeskusten välisiä tehtävien välityksiä oli kokonaisuudesta yksi prosentti.

Hätänumeroon soitettujen virheellisten ilmoitusten määrä kasvoi jopa yhdeksän prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tammi-kesäkuussa hätäkeskukset vastaanottivat yhteensä noin 291 000 virheellistä ilmoitusta.

Ilmoitukset eivät olisi kuuluneet hätäkeskuksen hoidettavaksi.

– Virheelliset ilmoitukset ovat pääasiassa sellaisia, missä ei tarvita paikalle kiireellistä viranomaisapua, mutta kansalaisella ei ole ollut tietoa muusta auttavasta tahosta. Ihmisten pahaa tarkoittamaton epätietoisuus erilaisista palveluista ja asioista saa heidät kääntymään hätäkeskuksen puoleen. Osa virheellisistä ilmoituksista on valitettavasti myös ilkivaltaisia, joista teemme tarvittaessa tutkintapyynnön poliisille, Hopearuoho huomauttaa.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.