Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajan ja Suomen Kuvalehden nokittelu kärjistyy – päätoimittaja toivoo JSN:n tutkivan puheenjohtajansa väitteet

Elina Grundströmin mukaan lehti kuuli häntä irrallisista yksityiskohdista eikä julkaissut tänään hänen vastinettaan

Heikki Saukkomaa
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström

Mikko Gustafsson

Suomen Kuvalehden ja Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajan ennennäkemätön nokkapokka jatkui torstaiaamuna uudella käänteellä, kun JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström lähetti medialle tiedotteen ja vastineensa Suomen Kuvalehden viime viikon juttuun. Grundströmin mukaan häntä kuultiin Suomen Kuvalehden juttuun vain irrallisista yksityiskohdista eikä lehti julkaissut tämän päivän lehdessä hänen vastinettaan.

Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ville Pernaa toivoo, että Julkisen sanan neuvosto joutuisi tutkimaan puheenjohtajansa väitteet. Käytännössä tämä edellyttäisi kantelua siitä, että Suomen Kuvalehti ei kuullut Grundströmiä samanaikaisesti.

Lehti kertoi viikolla, että ihmiset olivat kokeneet ahdistusta ja pelänneet Grundströmin alaisuudessa. JSN on median itsesäätelyelin, joka tulkitsee hyvää journalistista tapaa.

Tiedotteessa Grundström syyttää Suomen Kuvalehteä siitä, että hän ja neuvosto joutuivat erittäin kielteiseen julkisuuteen, mutta häntä oli haastateltu vain irrallisista yksityiskohdista. Grundström viittaa tiedotteessa journalistin ohjeisiin samanaikaisesta kuulemisesta.

– Lehti sai vastineeni kaksi päivää ennen lehden painoon menoa maanantaiaamuna 27.8., mutta kieltäytyi julkaisemasta sitä sillä perusteella, että vastineessa oli asiavirheitä. Se ei kuitenkaan yksilöinyt virheitä aikapulaan vedoten ennen lehden painoon menoa. Samaan aikaan lehdellä on ollut aikaa jatkaa aiheen käsittelyä ja päätoimittaja on kommentoinut julkaisematta jättämäänsä vastinettani julkisuudessa, tiedotteessa sanotaan.

"Grundströmiä on totisesti kuultu samanaikaisesti"

Pernaan mukaan hän on kommentoinut vain sitä, miksi Grundströmin vastinetta ei ole toistaiseksi julkaistu. Muut kommentit ovat hänen mukaansa koskeneet asioita, joita Grundström on muissa lehdissä sanonut.

– Juttua tehdessä Elina Grundströmiä on totisesti kuultu samanaikaisesti. Toimittajamme kävi häntä haastattelemassa, ja tapaaminen kesti kaikkinensa varmaan tunnin luokkaa. Haastattelua näistä teemoista on noin 40 minuuttia, ja pidän sitä aika perusteellisena kuulemisena.

Pernaan mukaan hän ei ole saanut oikaisupyyntöä eikä vastinevelvollisuutta ole journalistin ohjeita tiukasti tulkiten edes syntynyt. Lehti kuitenkin olisi Pernaan mukaan ollut tästä huolimatta valmis julkaisemaan Grundströmin vastineen, jos siinä ei olisi ollut paikkansapitämättömiä ja siten lehteä loukkaavia väitteitä. Neuvottelut Grundströmin kanssa eivät ole Pernaan mukaan vielä johtaneet tilanteeseen, jossa teksti olisi ollut molempien hyväksyttävissä.

– Jos oikein tarkkoja oltaisiin, tämä kaikki ei olisi välttämätöntä. Häntä on kuultu perusteellisesti jutun teon yhteydessä, Pernaa sanoo.

Grundström ilmoitti STT:lle tekstiviestillä, että ei aio kommentoida asiaa. STT olisi kysynyt muun muassa, aikoo puheenjohtaja Grundström valittaa JSN:nään samanaikaisen kuulemisen laiminlyömisestä.

Lähetti vastineensa medialle

Grundström lähetti tiedotteen liitteenä medialle liitteeksi vastineensa Suomen Kuvalehden juttuun. Suomen Kuvalehden jutussa on Grundströmin mukaan virheitä esimerkiksi JSN:n toimiston tilanteesta, mutta näitä Grundström ei suostu tarkemmin avaamaan.

– JSN:n toimiston osalta voin vain todeta, että jutussa esitetään nimettömänä hyvin yksipuolisia ja henkilökohtaisia näkemyksiä, joissa on lukuisia asiavirheitä. Niiden oikaiseminen tarkoittaisi kuitenkin luottamuksellisten työtilanteiden avaamista, jota en voi tehdä, vastineessa sanotaan.

Grundströmin mukaan JSN:n toimiston toissa vuoden tapahtumat on perusteettomasti yleistetty kuvaamaan tätä päivää. Pernaa puolestaan kiisti tämän väitteen jo eilen lehden verkkosivuilla julkaistussa jutussa, jossa hän viittasi Grundströmin sanomisiin muissa lehdissä. Pernaan mukaan juttu perustuu laajaan ja kattavaan haastateltavien joukkoon.

– Vuoden 2016 jutussamme mainitut ongelmat ja neuvoston toimintaan liittyvät muut epäkohdat ovat jatkuneet myös työhyvinvointiselvityksen jälkeen, Pernaa kirjoittaa.

"Ei kahvinkeitintä"

Grundström kiistää vastineessa myös Suomen Kuvalehden jutun yksityiskohdan, että hän olisi määrännyt toimiston nuorimman keittämään itselleen joka aamu kahvit.

– Syksyllä 2016, jota juttu käsittelee, JSN:llä ei ollut kahvinkeitintä. Toimistomme sijaitsi tilassa, jossa kukin haki itse kahvinsa automaatista.

Pernaa kommentoi STT:lle, että juttu ei käsittele vain syksyä.

– Myöhemmin JSN:n tiloissa on ollut kahvinkeitin, ja kahvinkeittoon liittyvät jutussa mainitut tapahtumat ajoittuvat siihen vaiheeseen, Pernaa sanoo.

Grundström sanoo, että toissa vuonna JSN:n toimistossa oli muutostilanne, jossa henkilöt vaihtuivat, työtavat muuttuivat ja aiemmin verkostomaisesti toiminut työyhteisö muutti yhteen tilaan.

– Henkilöjohtamiseni oli tässä muutostilanteessa puutteellista, ja se aiheutti työhyvinvoinnin ongelmia, joita olen pyytänyt anteeksi.

Grundström sanoo järjestäneensä tämän jälkeen selvityksen ja työhyvinvoinnin kehittämishankeen.

Pernaa kirjoitti puolestaan eilen, että tilanne ei näillä toimilla korjaantunut.

– Vuoden 2016 jutussamme mainitut ongelmat ja neuvoston toimintaan liittyvät muut epäkohdat ovat jatkuneet myös työhyvinvointiselvityksen jälkeen. Yhteiskunnallisesti ja alan kannalta merkittävän toimijan kriisi ei mennyt ohi työhyvinvointiselvityksen ja sen perusteella tehtyjen toimien jälkeen, Pernaa kirjoittaa.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Johtopäätösten teon aika
JSN luotettavuus on mennyt kyseenalaiseksi. Minkä johtopäätöksen näistä esitetyistä seikoista voisi vetää?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Johtopäätösten teon aika
Esität itse johtopäätöksen ja sitten kysyt, minkä johtopäätöksen voi vetää... Itse vedän sen johtopäätöksen, että Grundströmin puheenjohtajuus on aiheuttanut ongelmia JSN:n työilmapiirissä ja henkilösuhteissa sekä suhteissa SK:hon. JSN:n yleiseen luotettavuuteen se ei luullakseni ole suuremmin vaikuttanut. Joa työpaikan pomo on ongelmallinen, niin eihän se tarkoita työntekijöiden epäluotettavuutta tai ongelmia suhteissa yhteistyöyrityksiin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: J.N:lle
Yleisesti ottaen, ei kai organisaatioiden toiminnan ongelmia voi eristää muista siihen vaikuttavista seikoista? Miten uskottavuus olisi voinut säilyä? Kyse on toimialan omasta itsesäätelystä, ja osalta alan toimijoita tuntuu puuttuvan usko siihen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Johtopäätösten teon aika
Onko sitten edes SK asettanut koko JSN:n toimintaa ja uskottavuutta kyseenalaiseksi? Puhumattakaan muusta mediasta? Arvosteluhan on kohdistunut kärjistetysti Grundströmiin, jonka toiminnan tosin arvioidaan haittaavan JSN:n työtä.

Jos jokainen suomalainen yritys, yhdistys, toimielin jne., jonka johdossa joskus on ollut hankala pomo, "menettäisi uskottavuutensa" ~ toimivaltansa, asiakkaansa jne., eo todellakaan monta olisi jäljellä! Pitääkö vaikeasta esimiehestä rankaista työntekijöitä ja organisaatiota?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »