Ennätysmäärä eli noin 20 000 uutta myyjää rekrytoitiin viime vuonna – 15 vuoteen suurin määrä, suurin osa osa-aikaisia

Kivijalkakauppoihin myyjiä ei juurikaan rekrytoida, vaan erityisesti viime vuosina ovat rekrytoineet isot päivittäistavaraketjut. Rakenteellinen muutos näkyy siinä, että paljon haetaan erikoisalan myyjiä, joilta edellytetään muuta osaamista kuin perinteiseltä myyjältä.
Kivijalkakauppoihin myyjiä ei juurikaan rekrytoida, vaan erityisesti viime vuosina ovat rekrytoineet isot päivittäistavaraketjut. Rakenteellinen muutos näkyy siinä, että paljon haetaan erikoisalan myyjiä, joilta edellytetään muuta osaamista kuin perinteiseltä myyjältä.

Tanja Nuotio

Ennätysmäärä eli lähes 20 000 uutta myyjää haettiin viime vuonna julkisessa työnvälityksessä.

Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi maanantaina, että myyjän ammatti oli ylivoimaisesti suurin rekrytointiammatti talouden kasvuvuonna 2017.

– Myyjille on nyt valtavasti töitä, sillä kyseessä on myyjien osalta suurin rekrytointi-ilmoitusten määrä 15 vuoteen, tutkimusjohtaja Heikki Räisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä toteaa.

Hän huomauttaa, että kyse on ilmoitusten määrästä, mutta työpaikkoja on tarjolla vielä enemmän. Yhdessä ilmoituksessa voidaan hakea useampaa henkilöä, eikä kaikista paikoista ilmoiteta julkisesti.

Kivijalkakauppoihin myyjiä ei juurikaan rekrytoida, vaan erityisesti viime vuosina ovat rekrytoineet isot päivittäistavaraketjut.

– Rakenteellinen muutos näkyy siinä, että paljon haetaan erikoisalan myyjiä, joilta edellytetään muuta osaamista kuin perinteiseltä myyjältä. Esimerkiksi tekniseen kauppaan haetaan erikoismyyjiä, Räisänen kertoo.

Kuluttajakaupan lisäksi tukkumyynti vetää uusia työntekijöitä.

Maanantaina tuli usealta taholta positiivisia talousuutisia. Ilmarisen suhdanneindeksin mukaan työntekijämäärät kasvavat edelleen, tosin kasvu on hidastunut.

Ilmarisen mukaan teollisuudessa ja kaupan alalla työntekijämäärät ovat kasvaneet alkuvuonna viime vuotista nopeammin. Ilmarisen suhdanneindeksi kuvaa muutosta yhteensä noin 15 000 yrityksen työntekijämäärissä kuukasi- ja vuositasolla.

S-Pankin talousennusteen mukaan suomalaiset nauttivat korkeasuhdanteesta. Erittäin hyvä työllisyyden kasvu ja palkankorotukset ovat nostaneet kotitalouksien kulutuksen talouden kasvuveturiksi.

S-Pankki muistuttaa, että Suomen työllisyysaste on tällä hetkellä lähellä 72 prosenttia ja hallituksen tavoite saavutetaan. Työvoimasta on paikoitellen pulaa.

Palvelualalla on tapahtunut todella nopea käänne, sillä vielä vuonna 2016 vähittäiskaupasta irtisanottiin yt-neuvotteluiden seurauksena 1 787 henkilöä.

– Jos nyt on poikkeuksellinen aika myyjillä, niin muutama vuosi sitten elettiin kaupassa hyvin poikkeuksellista aikaa toiseen suuntaan, Palvelualojen ammattiliitto PAM:in tutkimuspäällikkö Antti Veirto huomauttaa.

– Anttila meni konkurssiin ja Stockmann lopetti tavarataloja. Edelleen työnsä menettäneitä myyjiä autetaan EU-tuella takaisin työmarkkinoille.

Veirton mukaan yhä useampi irtisanottu vähittäiskaupan työntekijä tekee töitä niin, että sovittaa yhteen työttömyysetuutta ja palkkaa. Kokoaikaiset työt ovat muuttuneet osa-aikaisiksi.

Tammi-kesäkuussa Palvelualojen työttömyyskassasta työttömyyspäivärahaa saaneista yli kolmasosa eli 37 prosenttia sai sen soviteltuna.

– Viime vuonna alkaneista vähittäiskaupan työsuhteista 62 prosenttia oli osa-aikaisia.

Päivittäistavaraliikkeet ovat lähteneet myös uudenlaiseen kilpailuun työntekijöistä. Yle uutisoi maanantaina 20.8., että Lidl lupaa mainoksessaan työntekijöille jopa kymmenyksen parempaa palkkaa kuin työehtosopimus edellyttää.

Ylen mukaan Lidl palkkaa jatkossa joka vuosi satoja työntekijöitä sekä uusiin että vanhoihin myymälöihin.

Teknologiateollisuuden työnantajia edustava Teknologiateollisuus ry katsoo, että hyvä työllisyyden kehitys ei pelkästään riitä takaamaan jatkuvaa talouskasvua.

Teknologiateollisuus ennakoi, että syksyn tilauskehitys ei ole yrityksissä enää niin hyvä kuin alkuvuonna. Teknologiateollisuus edustaa muun muassa elektroniikka- ja sähköteollisuutta sekä kone- ja metallituoteteollisuutta.

– Hyvä, että työllisyys on Suomessa lisääntynyt. Mutta jos katsotaan eteenpäin ja otetaan huomioon maailmantalouden tilanne, joka ei ole yksinkertainen, kun on kauppasodat ja muut, niin tilanne ei ole niin hyvä, Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas kommentoi.

– Mitään hälyttävää ei ole näköpiirissä, mutta pitää olla herkkänä. Suomi reagoi näihin kaikkiin maailmantalouden muutoksiin.

Palokankaan mukaan teollisuuden alkuvuosi meni hyvin.

– Mutta sitten kun me kysyimme heinäkuussa, miten tarjouspyynnöt ovat kehittyneet heinäkuussa verrattuna kevään tilanteeseen, niin kasvu ei ollut enää niin voimakasta kuin keväällä ja alkuvuonna.

Tämä ennakoi Palokankaan mukaan sitä, että uusi tilanne johtuu maailmantalouden tilanteesta ulkomailla, kauppasodista esimerkiksi.

Palokankaan mukaan maailmantalouden tilanne näkyykin jo markkinatilanteessa vientimarkkinoilla. Hän muistuttaa, että Suomi kansantaloutena lepää viime kädessä ulkomaankaupan kehityksen varassa.

– Henkilöstömäärän kasvu on perustunut hyvään tilausvirtaan ja vahvaan tilauskantaan, koska se mahdollistaa henkilöstön lisäyksen. Jos tilauskanta vähenee, se näkyy nopeasti työllisyyskehityksessä, esimerkiksi lomautuksina.

Palokangas ennakoi, että joka tapauksessa rakentamisen todella kova volyymi tulee Suomessa nyt vähenemään.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Silppua
Tilastollisesti näyttää hyvältä. Osa-aikatyöllä ei välttämättä rakenneta elämää. Löyhässä hirressä saa keikkua. Työväkei saattaa vaihtua tiuhaankin ja monen työsopimuksen kanssa keplottelu voi tehdä arjen sujuvuudesta takkuista. No, jostain on yritettävä nyhtää ja se on loisteliasta käännellä parhain päin. Jossain elämäntilanteessa ihan hyväkin juttu. Jonkun aikaa.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Silppua
Sitähän se, pelkkää tilastokikkailua. Olet tunnin viikossa töissä eli tilastoissa et enää ole ollenkaan työtön. Jee, aktiiviluikuri toimii laitetaan kakkosta sisään.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Silppua
Kiitos mukavasta palautteesta. Syytän itseäni, että aikanani sain viranomaisen ymmärtämään sesonkityönluoteen poikkeavaksi kokoaikatyöstä.
Kun tarkastellaan kaupan alaa, se on mitä suurimmassa määrin sesonkityötä. Viikon sisällä on suuri ja pieni henkilökunnan määrän tarve. Vuoden mittaan kiireaikoja on painotetusti kulloisenkin muotikäyttäytymisen mukaan. Niihin pitää sopeutua sekä liikkeiden että työntekijöiden. Niihin ei ole asiaa ammattiyhdistysten kirjoituspöytien takaa. Toki voidaan palata aikaan, jolloin kaupat olivat auki ma-pe arkipäiväaikataulun mukaan ja la klo 14 tai16 asti. Sunnuntait ja juhlapäivät aina kiinni.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.