Lajien joukkokato ei huoleta suomalaisia, vaikka ruoantuotantomme ja jopa terveytemme voi olla vaarassa

Suomessa on tällä hetkellä yli 2 200 uhanalaista lajia, ja luonnon monimuotoisuus on vähenemässä. Maailmalla tilanne on vielä uhkaavampi.

Hannu Toivonen

Vain 24 prosenttia suomalaisista pitää luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä merkittävänä uhkana.

Tulos käy ilme ympäristöministeriön ja luonnon monimuotoisuuden parissa työskentelevän poikkihallinnollisen viestintäryhmän tilaamassa kyselyssä. Kyselyyn vastasi 1 008 henkilöä. Kyselyllä selvitettiin suomalaisten suhdetta luontoon ja sen monimuotoisuuden turvaamiseen.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaron mielestä asia on kuitenkin erittäin tärkeä.

– Kaikki, mitä on ulkona ja maailmassa, perustuu luonnon monimuotoisuuteen. Esimerkiksi ruokamme on sidoksissa luontoon ja maaperän mikrobeihin. Jos ei ole monimuotoista luontoa, taudinaiheuttajat saattavat runsastua ja tätä kautta satoja tuhoutuu. Jos esimerkiksi hämähäkki häviää, se ei ole enää saalistamassa tuhohyönteisiä. Näin tuhohyönteiset pääsevät sitten lisääntymään.

Ruoantuotantoamme eivät vaaranna Lumiaron mukaan ainoastaan tuhohyönteiset. Ravintoamme uhkaavat myös torjunta-aineet, joiden laajamittainen käyttö Euroopassa ja Kiinassa on vähentänyt pölyttäjähyönteisten määrää.

Lumiaro kertoo, että Kiinassa on jouduttu paikoin pölyttämään ravintokasveja jopa käsin.

– Paljonkohan omenakilo maksaisi, jos täällä jouduttaisiin käsin pölyttämään omenapuita?

Suomessa pölyttäjähyönteisten joukkokatoja ei ole hänen mukaansa havaittu, mutta täälläkin pölyttäjien määrät ovat vähentyneet.

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ei vaikuta ainoastaan ravintoomme – se vaikuttaa myös terveyteemme.

– Tutkimuksissa on havaittu, että monipuolinen mikrobiympäristö edistää ihmisen terveyttä. Se muun muassa vähentää allergioita ja edistää muutenkin hyvinvointiamme.

Lumiaro sanoo, että vähäinen huoli lajien kadosta saattaa johtuu siitä, että luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä ei ole kampanjoitu ja kirjoitettu lehdissä samalla tavalla kuin esimerkiksi ilmastonmuutoksesta tai merien muoviongelmasta.

Suomessa on tällä hetkellä yli 2 200 uhanalaista lajia. Monet näistä lajeista ovat pieniä metsissä ja perinnemaisemissa eläviä eliöitä, kuten sieniä, sammalia ja kovakuoriaisia. Tästä syystä biodiversiteetin köyhtyminen on vaikeasti havaittavissa. Kyse on kuitenkin erityisen tärkeästä asiastaan, painottaa Lumiaro.

– Yhden lajin menetys ei ole vielä vaarallista, mutta on eri asia, kun lajeja katoaa sata. Olen verrannut asiaa lentokoneeseen. Koneesta voi pudota osia jonkin verran ja lentokone jatkaa lentoaan, mutta jossain vaiheessa tulee raja. Sama on luonnon kanssa. Emme tiedä, koska luonto alkaa todella häiriintyä.

– Kyse on myös peruuttamattomasta asiasta. Kerran menetettyjä lajeja ei voida enää ennallistaa.

Luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen vaikuttaa erityisesti lajien elinympäristöjen häviäminen ja pirstaloituminen.

Metsätaloudella on myös oma osansa lajien vähenemisessä.

Talousmetsissä kasvaa yleensä vain kahta tai kolmea eri puulajia, kun taas vanhoissa luonnontilaisissa metsissä kasvaa 5–10 puulajia. Muutenkin luonnontilaisen metsän lajisto on talousmetsää huomattavasti monipuolisempi. Monille lajeille erityisen tärkeää lahopuutakin on talousmetsissä erittäin vähän.

– Lahopuu kerätään talousmetsistä pois. Yhdessä lahopuussa voi elää jopa 800 eri lajia, ja nämä pieneliöt ovat erityisen tärkeitä luonnon tasapainon kannalta. Ne toimivat loisina, petoina ja pölyttäjinä. Ja yhdessä ne pitävät luonnon monimutkaista vuorovaikutusketjua yllä, Lumiaro kertoo.

Talousmetsät ovat myös usein luonnontilaisia metsiä nuorempia. Vanhan, yli satavuotiaan männyn kaarnan alla on Lumiaron mukaan hyönteisillä oma elinympäristönsä. Sellaista ei talousmetsien nuorten mäntyjen kaarnan alla ole.

Nykyään puhutaan paljon ilmastonmuutoksesta ja muovien täyttämistä meristä. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on jäänyt paljon vähemmälle huomiolle.

– Tätä ei ole pidetty aiemmin merkittävänä uhkana. Suomessa tilanne on hyvä verrattuna moniin muihin maihin, mutta myös meillä ollaan menossa alamäkeen.

Lumiaro mainitsee, että sään ääri-ilmiöt on helppo havaita, kun taas luonnon monimuotoisuuden väheneminen on vaikeammin havaittavissa. Se on ikään kuin piilossa.

Onneksi jokainen voi vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen.

Suomessa on satojatuhansia pihoja. Siellä voi suosia luonnonkasveja tai rakentaa vaikkapa pölyttäjähotellin. Pölyttäjähotelli on villipölyttäjille tarkoitettu suojapaikka, jonka voi rakentaa esimerkiksi poraamalla koivupölkkyyn reikiä tai asettamalla pihalle avonainen maitotölkki, jonka sisällä on kuivia korsia. Pölyttäjähotelleja tarvitaan nykyään, koska villipölyttäjille ei ole pihamailla riittävästi sopivia suojaisia paikkoja.

– Metsänomistajat voivat puolestaan harrastaa metsissään pehmeämpää metsätaloutta ja jättää lahopuuta metsään. Myös lihansyöntiä vähentämällä voi hillitä sademetsien hakkuita, luettelee Lumiaro.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Kaikesta huolissaan
Pitäisikö kaikesta olla huolissaan? Siitäkin mihin ei voi vaikuttaa? Kyllähän kaikki nämä uhkat ja pelotteet sekä niihin perustuvat verotkin pitäisi ottaa ympäristövallanpitäjien mielestä tosissaan, ja muiden vallanpitäjien toiveena on, että olisimme mahdollisimman peloissamme. Siihen ja eri vaaroilla pelotteluunhan valta ja sen pysyvyys perinteisestikin perustuvat. Nyt ja myös jatkossa.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Kaikesta huolissaan
Kyllähän lainsäädännölläkin vaikutetaan. Uuden lainsäädännön valmisteleminen kuitenkin kestää. Uusien toimintamallien synty yleensä myös edellyttää kansalaisten aloitteellisuutta.

Sillä aikaa voimme kukin tehdä parhaamme. Se, että emme voi vaikuttaa kaikkeen, ei ole peruste olla tekemättä mitään.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
ihmekö tuo
ei kai kun tavallinen ihminen tuskin erottaa kuusta männystä

jopa maalaiset ovat melko pihalla luonnosta
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lajien joukkokato
Miten lihansyönnin vähentäminen voi hillitä sademetsien hakkuita?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Lajien joukkokato
Sademetsiä kaadetaan soijaplantaasien tieltä ja soijalla kasvatetaan lihaa, jota meillä on sitten varaa heittää kaatopaikalle. Sademetsien rikkaudet voisivat ruokkia ja lääkitä meitä mutta nykyinen ruokavaliomme tekee meistä ylipainoisia ja sairaita. Pitäskö ajatella vähän?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Lajien joukkokato
"Sademetsiä kaadetaan soijaplantaasien tieltä ja soijalla kasvatetaan lihaa, jota meillä on sitten varaa heittää kaatopaikalle."
-jos nyt keskityttiin Suomeen, täällä soijaa syötetään broilereille ja lihasiolle,naudat lampaat ja suurin osa luomu ja suoramyyntilihasta kasvaa ilman soijaa.
-HK ja Atria ovat sitoutuneet ketjussaan käyttämään sertifioitua soijaa jota ei tuoteta sademetsäraiviolla.
-LUKEn tilastojen mukaan kaikista tuotetuista vihanneksista menee hävikkiin puolet,lihasta noin 25 prosenttia
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Lajien joukkokato
"jos nyt keskityttiin Suomeen"

Niin, sehän on se perimmäinen syy miksi suomalainen ei ole huolissaan. NIMBY.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Me emme ansaitse planeettaamme.
Ihminen on siitä vekkuli eläin että se ei huolestu mistään tosissaan ennenkuin homma on mennyt liian pitkälle. Lisäksi tuntuu että luonto on monelle kaupunkilaiselle hyvin vieras ympäristö. Ei ole ymmärrystä että ihminen kuitenkin on osa luontoa eikä ilman tulla toimeen. Joku muu hoitaa sen viljelyn. Joku muu kasvattaa ja teurastuttaa karjansa. Joku muu hoitaa elintarvikkeet kauppaan. Ruoka on itsestäänselvyys, se vain ilmestyy kauppaan josta se sitten halvalla tulisi saada ostaa. Ihmiskunta ei ole ollenkaan niin viisas kuin kuvitellaan. Aika tyhmää sakkia vuosisadasta toiseen etenkin suhtautumisessa luontoon, eläimiin ja kanssaihmisiin. Toki poikkeuksiakin on mutta suuressa mittakaavassa aika toivotonta porukkaa joka ei osaa ajatella napaansa pidemmälle ja jonain päivänä se kostautuu kaikille. Valitettavasti.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jos olisi varaa
Talousmetsät ovat lainalla ostettuja ja metsiin on sitoutunut niin paljon pääomaa, ettei hoitamatta ja hakkaamatta jättäminen ole taloudellisesti mahdollista. Metsät ovat osa Suomalaista (ja maailmanlaajuista) talousjärjestelmää, ja villiksi hoitamatta jätetyksi metsäksi muuttuminen vaatii metsien irroitusta talousjärjestelmästä, kuten esimerkiksi kansallispuistoksi muuttamalla. Ilmaiseksi ei talousmetsä villiksi muutu. Ei lähes kenelläkään metsänomistajalla ole varaa jättää puita hakkaamatta, sillä lainat on maksettava. Lahopuun jättäminen metsään on omistajalle myös taloudellinen riski, sillä niissä elää myös terveelle puulle haitallisia tuholaisia. Toki kestävämmäksi ja monimuotoisuutta parantavaksi voisi metsän kiertoa ja metsätaloutta varmasti kehittää, sen taloudelliseen tuottoon merkittävästi vaikuttamatta. Tämä vaatisi vain lisää tutkimusta, jotta metsänomistaja uskaltaa otta riskin. Suurinta osaa metsänomistajia kiinnostaa eniten sen rahallinen tuotto, ja ympäristöllisten lisäarvojen hinta tulee olla riittävän alhainen, jotta uskalletaan ryhtyä muuttamaan metsän rakennetta.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mietittävää
Lämpimässä kylpyammeessa on kiva olla. Vesi kuitenkin väistämättä jäähtyy ja likaantuu kylpemisen jatkuessa. Jossain vaiheessa myös ruumiinaukot alkaa tehdä tehtäväänsä. Ammeeseen ulostaminenkin saattaa tuntua hetken miellyttävältä. Kannattaa tarkkaan miettiä, milloin on oikea aika nousta ja ryhtyä etsimään pyyhettä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Suojelualueiden yhdistäminen
"Luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen vaikuttaa erityisesti lajien elinympäristöjen häviäminen ja pirstaloituminen".
Yhtenä toimenpiteenä tämän pirstaloitumisen vahentämiseksi voitaisiin pitää huoli jo olemassa olevien suojelualueiden välisten alueiden säilyminen eläimistölle riittävän laajoina "kulkukäytävinä" joka samalla tukisi kasviston monimuotoisuuden säilymistä (hakkuu ja rakennusrajoitteilla)!
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kedon kukkase, missä
Pyöräilin pitkästä aikaa Vakka-Suomen tietä. Ammoin 70-luvulla tien vierustat olivat ketoja. Pysähdyin joskus poimimaan tuolta kedolta ruiskaunokkeja vaimolleni. Nyt siinä paikassa oli siististi leikattu nurmikko, tosin sekin osittain palanut auringossa. Ei ollut kukkia, ei.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Luonnon monimuotoisuuden katoaminen on sukupuuttoa!
Hämmästyttävän tietämättömiä nuo noin tuhat vastaajaa siis ovat olleet, tai heistä se yli 70%. Jos viitsii seurata mitä maailmassa tapahtuu ja uutisoidaan, tämänkin ongelman pitäisi olla tuttu asia. Ehkä voisi puhua suoraan eläin- ja kasvilajien sukupuutosta ihmisen toiminnasta johtuen? Sukupuutto on suora ilmaus samasta asiasta ja ehkä tutumpi. Toivottavasti tämä asia alkaa kiinnostaa kaikkia, sillä se koskee kaikkia ja ihmisten tulisi ajatella eläinten ja kasvienkin omaavan oikeuden olemassaoloon ja omaan elinympäristöön siinä missä ihmistenkin. Liika ihmiskeskeisyys on ongelma ja kaatuu lopulta ihmiskunnan niskaan kun omaa paikkaa luonnon kokonaisuudessa ei tajuta tai siitä välitetä. Kumpa luonnon ja eläinten suojelu keräisi yhtä sankat joukot puolustamaan sitä kuin Pride-kulkue omalle asialleen.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kasvissyönti paras yksittäinen keino auttaa
"Sademetsiä kaadetaan soijaplantaasien tieltä ja soijalla kasvatetaan lihaa, jota meillä on sitten varaa heittää kaatopaikalle."
-jos nyt keskityttiin Suomeen, täällä soijaa syötetään broilereille ja lihasiolle,naudat lampaat ja suurin osa luomu ja suoramyyntilihasta kasvaa ilman soijaa.
-HK ja Atria ovat sitoutuneet ketjussaan käyttämään sertifioitua soijaa jota ei tuoteta sademetsäraiviolla.
-LUKEn tilastojen mukaan kaikista tuotetuista vihanneksista menee hävikkiin puolet,lihasta noin 25 prosenttia"

Suomessa suurkulutetaankin juuri mainitsemiasi broilereita ja lihasikoja aivan liikaa plus niiden lihaa viedään myös muualle.

Nautatalouden ongelmat sen sijaan eivät liity vain soijaan, vaan ongelma on myös muiden resurssien kohdalla, joita maitolitran tai naudanlihakilon tuottaminen vaatii verrattuna siihen, kun tuotetaan kasvisravintoa suoraan paikalliseen ihmiskäyttöön.

Jos naudansyöjät tai siansyöjät siirtäisivät nykyisen kulutuksensa sellaisenaan naudanlihaan ja maitotuotteisiin, olisi se kotimaisen ekologian moninuotoisuudelle katastrofi yhtä lailla. Ei tänne mahdu loputtomiin tilaa ja resursseja sellaisille laiduntaville karjalaumoille, jotka eivät muutenkaan kuulu Suomen ekosysteemiin.

Tähän ei ole oikoreittejä: eläintuotteiden valtavaksi paisunutta kulutusta tulee vähentää rajusti. Voi päättää itse kokeeko tärkeämmäksi kampanjoida kestämättömiä "vaihtoehtoja", kuten naudanlihan kukutusta, ja syventää näin kuoppaa, vai kannattaa kasvissyöntiin siirtymistä, mikä on todettu kaikkein kestävimmäksi malliksi.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.