Kotimaa

100 000 euron kaikuluotain huomaa kaikki Tornionjoen ja Tenojoen nousulohet – tärkeä tieto Itämeren ja Atlantin lohista

Konsta Isometsä ja Miitri Mönttinen kahlaavat märkäpuvut päällä Ruotsin puoleiselta rannalta Tornionjokeen. Tarkoitus on hieman korjata kaikuluotaimen asentoa.

100 000 euroa maksanut, teknologialtaan Yhdysvaltain sukellusvenelaivaston käyttämä luotainjärjestelmä, laskee lohia Kattilakoskella noin 100 kilometriä jokisuulta pohjoiseen. Samanlainen laite on 100 metrin päässä Suomen puolella.

– Lohikannan osalta tilanne Tornionjoella on varsin hyvä, jos nousukalojen määrässä päästään 60 000 loheen, sanoo Luonnonvarakeskuksen lohitutkija Ville Vähä.

Tätä juttua tehtäessä kesäkuun 26. päivä kaikuluotaimen ohi oli uinut 16 151 lohta. Lohennousu on vasta kiihtymässä. Parhaimpina 100 000 lohen nousuvuosina Kattilakosken kaikuluotaimen ohitti vuorokaudessa liki 10 000 lohta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tornionjoki on Itämeren lohen tärkein lisääntymisjoki. Kolmasosa Itämeren villilohesta on peräisin Tornionjoelta.

Tutkijat arvioivat lohikannan kestävyyden vaelluskykyisten lohenpoikasten eli smolttien määrän perusteella. Se on suurimmalta osin nousukalojen määrään perustuva laskennallinen luku. Smolttien määrää arvioidaan myös poikaspyynneillä.

– Lohikannan kestävyyden tasoksi on arvioitu 80 prosenttia maksimismolttituotannosta, mikä täyttyy noin 60 000 nousulohella, sanoo Ville Vähä.

Lohen määrä joessa on hyvin tutkijoiden tiedossa, mutta lohenpoikasten kohtalossa merellä olisi paljon tutkittavaa.

– Suurin epävarmuus lohikannalle tuleekin siitä, että suurin kuolleisuus tulee smolttien siirtyessä joesta mereen. Smolttien kuolleisuus on 90 prosenttia. Sen syitä ei tarkasti tunneta, sanoo Ville Vähä.

Kun siirrytään Tenojoelle, tilanne on aivan toinen, paitsi että Tenojoen vesistön merkitys on Atlantin lohen kannalta yhtä tärkeä kuin Tornionjoki on Itämeren lohikannalle.

Atlantin lohi on geneettisesti erilaistunut niin moneen kantaan, että pelkästään Tenojoen vesistössä lisääntyy noin 30 perinnöllisesti erilaistunutta lohikantaa.

Se tuottaakin Tenon lohikannan kestävyyden keskeisen ongelman: kalastusta ei voi suunnata hyvässä kunnossa oleviin lohikantoihin, kun kaikki lohet nousevat osan kutuvaelluksestaan Tenon pääuomassa.

– Mitä ylemmäs Tenojoen vesistöä lohi nousee kutemaan, sitä kovemman kalastuspaineen kohteeksi se joutuu, sanoo lohitutkija Panu Orell Luonnonvarakeskuksesta.

Sen vuoksi Tenon ala- ja keskijuoksun sivujokiin kutemaan nousevat lohikannat ovat hyvässä tai kohtalaisessa kunnossa. Sen sijaan yläjuoksulla Karasjoen, Iesjoen ja Inarinjoen kannat ovat heikossa kunnossa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Viime kesänä ensi kertaa voimassa olleella Tenon uudella kalastussäännöllä on tarkoitus vahvistaa yläjuoksun sivujokien lohikantoja. Tavoite on, että kalastusta säännellään alkukesästä niin, että yläjuoksulle pyrkivät lohet pääsisivät sinne lisääntymään.

– Sääntelyn vaikutukset lohikantoihin näkyvät vasta parin lohisukupolven jälkeen, vähimmilläänkin se vaatii 4–5 vuotta, sanoo Panu Orell.

Tenojoellakin on ensi kertaa pääuomassa kaikuluotain laskemassa nousukaloja. Luotain on Polmakissa, 55 kilometriä jokisuulta.

– Tenon vesistöön on noussut 30 000–120 000 lohta. Nyt näyttää siltä, että jäädään alarajan tuntumaan, sanoo Panu Orell.

Kaikuluontainseurannan tuloksia Tornionjoen, Tenojoen ja myös Simojoen osalta voi seurata tästä


Tausta

Tarkka kuva nousulohista

Kaikuluotaimen avulla lohitutkijat saavat tarkan tiedon nousulohien määrästä.

Nousulohien perusteella voidaan arvioida, kuinka paljon vaelluspoikasia eli smoltteja syntyy, mikä puolestaan on keskeinen lohikannan kestävyyden mittari.

Tornionjoen vesistöön nousevan lohikannan tilanne on hyvä. Smolttituotanto on ollut runsasta useamman vuoden.

Tenonjoen vesistön noin 30 geneettisesti erilaisen lohikannan tila vaihtelee. Se on yleisesti ottaen hyvä Tenon ala- ja keskijuoksun sivujokien lohikannoilla. Tilanne on huono Karas-, Ies- ja Inarinjokiin kutemaan nousevilla lohikannoilla.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
proffa
100 tonnia ?
On varmaan kullasta tehty kun on tuon hintainen ?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.