NIILO SIMOJOKI, ANNU MARJANEN, TUOMAS SAVONEN, STT

Helsinki

Yhdysvaltain, Suomen ja Ruotsin aiejulistus puolustuksesta on poliittinen tahdonilmaus jo alkaneelle yhteistyölle, arvioi tutkija Matti Pesu Ulkopoliittisesta instituutista. Mistään Nato-jäsenyyden korvikkeesta Suomelle tai Ruotsille ei hänen mukaansa ole kyse.

– ­­Ei tästä mitään muodollisia turvatakuita haeta, eikä Yhdysvallat tule sellaisia – ainakaan julkisesti Naton ulkopuolella – koskaan antamaan, Pesu sanoo STT:lle.

Suomen näkökulmasta sopimus kuitenkin Pesun mukaan istuu turvallisuuspolitiikan perusajatukseen, jonka mukaan kansainvälinen yhteistyö on entistä tärkeämpää ja osaltaan pohjustaa mahdollisuutta saada tarvittaessa apua kriisitilanteessa.

Puolustusministerit James Mattis, Jussi Niinistö (sin.) ja Peter Hultqvist allekirjoittivat aiejulistuksen puolustussuhteista tiistaina Washingtonissa.

Venäjältä ei odoteta reaktiota

Pesun mukaan Yhdysvalloissa on jo jonkin aikaa hyväksytty, että Suomi ja Ruotsi pysyvät Naton ulkopuolella. Molemmat maat ja niiden asevoimat nähdään kuitenkin tärkeinä tekijöinä Pohjois-Euroopan strategisessa asetelmassa.

– Washingtonin näkökulmasta läntiselle pelotteelle on hyödyllistä, että Suomi ja Ruotsi ovat mahdollisimman kyvykkäitä toimijoita ja tavalla tai toisella sitoutuneet poliittisesti Yhdysvaltain johtamaan turvallisuusarkkitehtuuriin, Pesu kuvailee.

Virallista ärähdystä Venäjän taholta tutkija pitää epätodennäköisenä. Sellaista ei ole nähty myöskään vastaavien aiempien kahdenvälisten julistusten allekirjoitusten yhteydessä.

– On ehkä yllättävääkin, että Suomi on tässä aika paljonkin reivannut linjaansa käytännössä melkein liittopolitiikan suuntaan eikä se ole tuntunut ainakaan julkisella tasolla Moskovaa ärsyttävän, Pesu pohtii.

Vanhanen ja Kanerva tyytyväisiä

Vasemmistoliiton puolelta ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kritisoi julistuksen käsittelytapaa, jossa siitä ei päästy käymään julkista keskustelua. Ulkoasian- ja puolustusvaliokuntien puheenjohtajilla ei ollut asiasta nokan koputtamista.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Matti Vanhasen (kesk.) mukaan eduskunta sai asianmukaisesti tietoa julistuksesta. Allekirjoittaminen on puolustusministeriön toimivallassa oleva asia, ei valtiosopimus, johon eduskunnan kanta tarvittaisiin.

Vanhanen muistuttaa, että eduskunta on hyväksynyt Ruotsin ja Yhdysvaltain kanssa harjoitettavan puolustusyhteistyön puolustusselonteon yhteydessä.

– Tämä on vain asian teknistä toteuttamista, Vanhanen sanoo.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) piti julistusta tärkeänä keinona kehittää Suomen turvallisuusalan yhteistyötä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa.