Syyttäjä tarjosi Kittilän kuntapäättäjille rikosten tunnustamista, kukaan ei suostunut

Pekka Mauno

Syyttäjä on tarjonnut syytteessä oleville Kittilän luottamushenkilöille tutkinnan alkuvaiheessa tunnustamismenettelyä, mutta yksikään nyt syytteessä olevista 27 luottamushenkilöstä ei siihen tarttunut.

– Olimme laskeneet rangaistusseuraamukseen tunnustamisen alennuksen. Jokaisen vastaajan osalta se olisi ollut erilainen siitä riippuen, millaiseen rikokseen hänen katsottiin syyllistyneen, kertoo Oulun syyttäjäviraston kihlakunnansyyttäjä Katri Junnikkala-Heikkinen.

Hän ei ryhdy tarkentamaan, kuinka suuren helpotuksen tunnustaminen olisi tuonut. Vastaajat oli jaettu epäillyn rikoksen perusteella neljään ryhmään. Halvimmillaan olisi päässyt muutaman satasen sakoilla. Joidenkin osalta osa syytteistäkin olisi jäänyt kokonaan nostamatta.

– Esitutkintaa rajoittamalla työturvallisuusrikokset ja eräät tutkintapyynnöt olisi jätetty tutkimatta, kertoo Junnikkala-Heikkinen.

Tunnustamismenettely on esitutkintalaissa oleva tapa nopeuttaa rikosoikeudenkäyntiä. Jos syytteeseen joutuva tunnustaa, se säästää syyttäjältä näytön hankkimisen vaivan.

Tiistaina Lapin käräjäoikeudessa Rovaniemellä alkaneessa oikeudenkäynnissä tulivat ensi kertaa julkisiksi rangaistusvaatimukset.

Syyttäjä vaatii törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä 27 Kittilän luottamushenkilölle ehdollista vankeusrangaistusta

Osa samoista luottamushenkilöistä on syytteessä myös virka-aseman väärinkäyttämisestä ja työturvallisuusrikoksesta. Syyttäjä vaatii heille näistä rikoksista sakkorangaistusta.

Kaikki syytetyt ovat kiistäneet syytteet.

Vieläkin voi tunnustaa

Kihlakunnansyyttäjän mukaan tässä vaiheessa prosessia voidaan soveltaa syyteneuvottelua.

– Jos iso joukko vastaajista lähtee mukaan syyteneuvotteluun, voitaisiin tarjota alennusta rangaistusvaatimukseen, sanoo Junnikkala-Heikkinen.

Valmisteluistunnossa oli paikalla ainoastaan neljä syytteessä olevista kuntapäättäjistä. Videoyhteyden kautta valmisteluistuntoon osallistui myös Kittilän kunnanjohtaja Anna Mäkelä, jonka irtisanomiseen suurin osa syytteistä liittyy.

Kun kihlakunnansyyttäjä muistutti alkukesällä 2016 tehdystä sovintotarjouksesta, syytteessä oleva edellisen valtuuston jäsen Torsti Patakangas huomautti, että esimerkiksi hän olisi tullut tunnustaneeksi asioita, joista nyt ei ole edes nostettu syytettä.

– Esitutkinta oli silloin vielä kesken. Syyttäjän teonkuvaukset perustuivat esitutkinnan sen hetken tilanteeseen, vastasi Junnikkala-Heikkinen.

Syyskuun 11. päivänä alkavaa jutun pääkäsittelyä varten on varattu kolme istuntopäivää viikossa kahdeksan viikon ajan.

Tiistaina syyttäjät ja asianomistajien asianajajat miettivät käräjätuomari Vilho Niirasen johdolla, miten oikeudenkäynnistä saataisiin mahdollisimman sujuva. Arvio oli, että pääkäsittelyssä ehditään kuulla 2-3 asianosaista päivässä, vaikka käräjiä istuttaisiin aamusta iltaan.

Edit. 13.3.2018 klo 19.14: Korjattu juttua. Tässä vaiheessa prosessia ei voida enää soveltaa tunnustusmenettelyä vaan syyteneuvottelua. Poistettu virheellinen kohta epäillyn vaihtumisesta todistajaksi. Henkilö on ollut todistaja koko esitutkinnan ajan.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.