Tiilikainen: Niinistö ei paljon puhunut Venäjästä virkaanastujaisten puheessaan

Niinistö sälytti Suomelle vastuuta siitä, että EU olisi vahvempi ja puhuisi yhdellä äänellä.

Helsinki

Aki Taponen

Presidentti Sauli Niinistön virkaanastujaispuhe oli hyvin niinistömäinen. Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan siinä oli jatkumoa hänen uudenvuodenpuheeseensa ja muihinkin ensimmäisellä kaudella pidettyihin puheisiin.

– Puheen kansainvälisen politiikan osassa hän kertasi Suomen ulkopolitiikan neljä pilaria, kansallisen puolustuksen, läntisen yhteistyön ja laajan kansainvälisen yhteistyön. Venäjästä hän ei niinkään paljon puhunut, eikä mennyt tässä yhteydessä Venäjä-suhteisiin.

– Niinistö toivoi, että YK ja EU olisivat vahvoja. EU:n yhteydessä hän totesi, että Suomi ei ole tarkkailija vaan toimija. Hän otti näin vähän vastuuta Suomelle siitä, että EU olisi vahvempi ja puhuisi yhdellä äänellä, Tiilikainen tulkitsee.

Toinen osa puheesta koski kansallista eheyttä ja kaikkien mukana pitämistä. Niinistö puhui nuorista ja syrjäytymisen estämisestä.

– Tämä on hänelle selvästi tärkeä teema, josta hän nostaa esiin huolenaiheitaan ja kannustaa hallitusta ja eduskuntaa toimiin, Tiilikainen toteaa.

Kaiken kaikkiaan Niinistö korosti Tiilikaisen mukaan puheessaan jatkuvuutta.

Mukana myös Halosen teemoja

Valtio-opin emeritusprofessorin Heikki Paloheimon mukaan Niinistö toisti virkaanastujaispuheessaan samoja teemoja, joita hän esitti vaalikampanjansa aikana. Siltä osin siinä ei ollut hänen mielestään yllätyksiä.

– Kun presidentti korosti geopoliittisia teemoja, siinä oli kiinnostava jännite kansallista etua korostavan geopoliittisen realismin ja eurooppalaisten arvojen korostamisen välillä. Hän kiinnitti puheessaan huomiota köyhyyden, tasa-arvon ja naisten aseman kysymyksiin siten, ettei tarkastelu rajoittunut vain Suomeen.

– Näitä kansainvälisen tasa-arvon teemojahan presidentti Tarja Halonen korosti. Niinistö on ottanut näitä teemoja esille sen rinnalle, että hän on voimakkaasti korostanut tällaista geopoliittista realistista näkökulmaa, Paloheimo sanoo.

Niinistö kiinnitti huomiota siihen siihen, että EU:n toimintaa pitäisi voida kehittää niin, että turvallisuuden kysymyksissä voidaan saavuttaa yksimielisyys.

– Silloinhan hän tulee mielenkiintoisella tavalla sille tontille, joka kuuluu pääosin hallituksen vastuulla olevaan politiikkaan. Tämä tarkoittaa sitä, alkavan presidenttikauden aikana varmaan tulee elämään jännite Eurooppa-politiikassa sen suhteen, mikä rooli tasavallan presidentillä on asioissa, jotka liittyvät EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

– Virkaanastujaispuheesta voi aistia, aivan kuin vaalikampanjan aikaisista puheistakin, että ainakin puhevaltaa hän aikoo näissä asioissa käyttää, Paloheimo sanoo.

Tiilikainen ei aistinut Niinistön puheessa samanlaista jännitettä kuin Paloheimo. EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ollut Niinistön painopisteenä koko ensimmäisen kauden.

– Vaikka EU-politiikka kokonaisuudessaan on hallituksen vetovastuulla, niin perustuslain perustelujen mukaan erityisesti EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa hallitus tekee tiivistä yhteistyötä presidentin kanssa. Se on luontevaa, koska EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on yhteydessä maan yleiseen turvallisuuspolitiikkaan, Tiilikainen perustelee.

Kun suuri osa kansalaisista on tyytyväinen Niinistön toimintaan ja hän sai presidentinvaaleissa vahvan kannatuksen, se Paloheimon mukaan vahvistaa Niinistön selkänojaa puhevallan käyttäjänä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.