Kotimaa

Viherkattojen läpimurtoa odotetaan vielä – "Ihmettelen, jos eivät yleisty"

Vesa Moilanen
Viherkatto Vuosaaren golfkentän klubitalossa Helsingissä.
Viherkatto Vuosaaren golfkentän klubitalossa Helsingissä.

Elävillä kasveilla peitetty viherkatto on rakennuksen katseenvangitsija. Viherkattojen yleistymistä on povattu jo pitkään, mutta Suomi puksuttaa jälkijunassa moniin muihin maihin verrattuna. Tulevaisuus näyttää kuitenkin lupaavalta.

Esimerkiksi Saksassa rakennetaan vuosittain miljoonia neliömetrejä viherkattoa. Suomessakin viherkatot ovat yleistyneet, mutta Saksasta jäädään kauas.

– Viherkatto on monipuolinen investointi, josta on useita hyötyjä. Sitä ei pitäisi nähdä pelkkänä kulueränä, summaa pääsihteeri Seppo Närhi Viherympäristöliitosta.

Hän arvioi, että lähivuosina viherkattojen rakentaminen helpottuu. Toimintaympäristö on jo muuttumassa.

– Alalle on tullut suunnittelijoiden lisäksi enemmän toimijoita, kuten rakennusmateriaalien sekä kasvillisuuden toimittajia ja kattojen rakentajia. Kattojen suunnitteluun ja hoitoon on myös saatu ohjeita.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Viherkattojen yleistymistä ovat hidastaneet osaamisen ja uskalluksen puute ja pelko korkeista perustamiskuluista. Viherkattoja pitäisi myös saada mukaan kaupunkisuunnitteluun ja kaavamääräyksiin.

– Ainakin pääkaupunkiseudun kunnissa viherkattoja jo edistetään. Viherkattoja on myös suositeltu asuntomessualueille, mutta aina ne eivät ole toteutuneet.

Helsingin yliopiston tutkijoiden mukaan kattojen hyödyt ylittävät niiden kustannukset. Viherkatoille on myös uutta tilausta, sillä ne sitovat vettä ja vähentävät kaupunkitulvia säiden ääri-ilmiöiden lisääntyessä.

Tutkijat ovat perustaneet koekattoja eri puolille maata. Kasvualustoina on kokeiltu muassa tiilimurskaa ja kevytsorabetonimursketta. Niihin on lisätty esimerkiksi biohiiltä, järviruokoa, haketta ja kompostia. Tavoitteena on löytää kierrätysaineista edullisia kasvualustoja.

Työryhmä on saanut selville, että viherkatot pidättävät tehokkaasti sadevesiä ja niiden eliöstö on rikas. Samalla on todettu, että viherkatoilta voi lorahtaa ravinteita ympäristöön. Lisäksi joillakin kasvualustan materiaaleilla kuten lecasoralla eli kevytsoralla on raskas ympäristöjalanjälki.

– Siksi katon materiaalit ja katolta poistuvan veden kohtalo pitää miettiä tarkoin, korostaa ympäristötieteen dosentti Susanna Lehvävirta, joka vetää Helsingin yliopistossa Viides ulottuvuus -viherkattohanketta.

Tampereen teknillisen yliopiston kampusareenalla Tampereen Hervannassa komeilee rehevä viherkatto. Automaatiotekniikan diplomityötä tekevä Teijo Juntunen ja projektitutkija Niko Järvelä suuntaavat usein kattoterassin ravintolaan viereisestä sähkötalosta. Viherkatto miellyttää heidän silmäänsä, vaikka aihepiiri ei muuten olekaan kovin tuttu.

– Vaahteramäen Eemelissä oli aikoinaan viherkatto, jossa kävi lehmäkin syömässä, Juntunen hymyilee.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pelko vesivahingoista on eräs syy, joka viivästyttää viherkattojen yleistymistä Suomessa. Tekniikan miehet kuitenkin luottavat arkkitehteihin siinä, että vesieristykset osataan tehdä kunnolla.

Sen sijaan viherkattojen tehokkuus kaupunkitulvien torjumisessa herättää Järvelässä mietteitä. Hän arvelee, että viherkattoja pitäisi olla aika paljon, jotta ne sitoisivat tehokkaasti rankkasateita.

Lehvävirta vakuuttaa, että tutkimusten mukaan hulevesien hallintaan suunnitellut viherkatot voivat merkittävästi pidättää sadevettä.


Tausta

Pienen viherkaton voi tehdä itsekin

Viherkatoista on hyötyä erityisesti kaupungeissa.

Ne vähentävät kaupunkien lämpösaarekeilmiötä, eristävät, suojaavat kattoa, tarjoavat viehättäviä ulkotiloja ja elinympäristöjä kasveille sekä eläimille.

Katolla voi harrastaa myös hyötyviljelyä.

Vesieristyksen, juuritiiviyden, kantavuuden ja tarvittaessa kallistuksen pitää olla kunnossa.

Pienen viherkaton voi rakentaa itsekin vaikka varastoon tai kesämökille.

Materiaalitoimittajilta löytyy ohjeita muun muassa kasvualustaan.

Sammal on kevyin kattokasvi, niittykasvit vaativat tukevamman pohjan ja kasvualustan.

Kannattaa tarkistaa vaikka vieraslaji.fi-portaalista, ettei käytä holtittomasti luontoon leviäviä lajeja. Viherkattojen RT-kortti listaa sopivia kasveja.

Suuria viherkattoja on rakennettu esimerkiksi Vantaalle Dixin ja Porttipuiston liikekeskuksiin sekä Ouluun jätteiden lajitteluareenalle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kattohaaveita: piilopaikka, eläväinen ulkotila, cityviljelmä

Kaikkien viherkattojen ei tarvitse olla samanlaisia. Ihmisillä onkin monenlaisia mielikuvia unelmiensa viherkatoista.

Helsingin yliopiston viherkattojen tutkimusryhmä ympäristötieteen laitokselta on selvittänyt ihmisten toiveita viherkatoista eläytymismenetelmän avulla. Toiveista voidaan erottaa neljä pääryhmää.

– Yhdestä mielikuvakimpusta nousevat esille hiljaisuuden ja rentoutumisen tilat, eräänlainen retriittimäinen piilopaikka. Osassa toiveista korostetaan aktiivista sosiaalista tilaa, johon voi myös yhdistää kattopuutarhan ja kaupunkiviljelyn, kuvailee sosiologi Marja Mesimäki.

Eräs mielikuva viherkatosta puolestaan on villi ja luonnonläheinen keto.

– Muissa mielikuvissa ilmeni ajatus urbaanista kukkulasta, korkeasta paikasta, jossa ollaan lähellä taivasta. Se on viherkattojen toteutusten kannalta mielenkiintoinen näkökulma.

Mesimäen mukaan yhteistä kaupunkien viheralueille pitäisi olla, että ne ovat luonnoltaan monipuolisia, lähellä ihmisiä ja vastaavat käyttäjiensä tarpeisiin. Viherkatot voivat täyttää nämä vaatimukset, jos ne suunnitellaan huolella.

Kattoterassit voivat tarjota hyvinvointia tukevia oleskelutiloja esimerkiksi vanhustentaloissa. Katoille rakennettavia turvallisia viherympäristöjä kaavaillaan esimerkiksi Helsingissä sijaitsevaan Koskelan monipuoliseen palvelukeskukseen.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vanhimmat ensin
Vastaa
KK
Uusi kesähomma
Nurmikon leikkaaminen saa aivan uuden ulottuvuuden.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
ihmettelijä
Vesieristykset
"Pelko vesivahingoista on eräs syy, joka viivästyttää viherkattojen yleistymistä Suomessa. Tekniikan miehet kuitenkin luottavat arkkitehteihin siinä, että vesieristykset osataan tehdä kunnolla."
En tiennytkään, että arkkitehdit tekee vesieristykset.
Imeisesti kosteusongelmia on nykyrakentamisessa niin vähän, että arkkitehdit voivat tehdä kosteuseristykset.
Kuka teki tasakatot Suomeen? Suunnitella voi mitä vain, mutta kuka toteuttaa 'hienot' suunnitelmat?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Joke
Mitkä ihmeen edut?
Koska Suomessa ei edes osata rakentaa taloja ilman kosteusvaurioita, joista sitten syntyy rakenteisiin home ym. kasvustoja, niin miten ihmeessä joku kehtaa vielä höpöttää tähän ilmastoon jotain sellaista kuin viherkatot. Näyttääkin siltä, että sellaisen ainoaksi eduksi voi listata ulkomuodon, ja sekin on tosin vain makuasia.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Rukiin viljelijä
Viherkatto
Suomesta on maa-ala loppunut.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.