Kotimaa

Tampereen muumimuseo houkutteli heti faneja Japanista

Mika Kanerva
Maailman ainoa Muumimuseo avattiin Tampere-talossa lauantaina 17. kesäkuuta.
Maailman ainoa Muumimuseo avattiin Tampere-talossa lauantaina 17. kesäkuuta.

Hattivatit, Taikurin hattu ja viisikerroksinen Muumitalo ihastuttivat japanilaisturisteja Tampereella lauantaina avatussa Muumimuseossa. Taianomaista tunnelmaa loi museon tunnelmallinen hämäryys, jolle on myös käytännöllinen syy.

– Eräs ryhmämme jäsen on käynyt edellisessä Muumimuseossa. Tämä on vielä isompi ja hienompi kuin osasimme kuvitella, Nami Taniguchi kehui. Opas Shino Mikamo ja joukkoon kuuluvat Nobuko sekä Masako nyökyttivät vierellä.

Naiset kertoivat kuuluvansa Muumien fanclubiin ja olevansa kotoisin eri puolilta Japania, kuten Osakan ja Nagoyan kaupungeista. He tulivat viikon matkalle erityisesti katsomaan muumeja. Torstaina ryhmä oli käynyt Porvoon saaristossa sijaitsevalla Söderskärillä, jonka majakkaa pidetään esikuvana Muumipapan majakalle.

Muumitalon ja Taikurin hatun lisäksi museon katseenvangitsijoita ovat esimerkiksi taitelija Hanna Vihriälän 200 000 akryylihelmestä tekemä pyrstötähti sekä Tove Janssonin elämänkumppanin Tuulikki Pietilän rakentamat pienoismallit Muumilaakson elämästä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Museossa on käytössä tuhatkunta neliötä, mutta jatkossa museo vielä laajenee.

– Täällä on hämärää, koska Janssonin piirroksia pitää suojella valolta. Valon voimakkuus on pidettävä 50 luxissa, kertoo näyttelypäällikkö Virpi Nikkari.

Museo esittelee noin 400 Janssonin originaalia kuvitusta. Yleisö voi tutustua museossa kaikkien kahdentoista muumikirjan tarinoihin.

Erääseen nurkkaan on sijoitettu viehättävä kuvaelma, jossa Tove Janssonin alter egoksi kutsuttu Muumipeikko tapaa ensimmäistä kertaa Tuutikin lumilyhdyn äärellä. Tuutikin esikuvana pidetään juuri Tuulikki Pietilää.

Nikkarin mukaan museon valaistukseen ja äänisuunnitteluun on kiinnitetty paljon huomiota. Kävijä saattaa kuulla yllättäen vaikka pyrstötähden jyrinän tai Pikku Myyn äänen.

Kokoelman lahjoittivat Tampereen taidemuseolle Jansson ja Pietilä sekä heidän ystävänsä Pentti Eistola.

Museon avajaisjuhlaa vietetään Tampere-talossa koko viikonlopun ajan. Museosta toivotaan Tampereelle vetonaulaa, joka houkuttelisi kaupunkiin parhaimmillaan 200 000 kävijää vuodessa. Näistä jopa puolet voi tulla Aasiasta.

Avajaisnauhaa leikkaamassa ollut Sophia Jansson kertoi olevansa perikunnan puolesta onnellinen siitä, että hänen tätinsä on saanut oman museon muumitaiteelleen.

– Vaihtoehtona olisi, että työt olisivat jääneet piiloon hänen laatikkoonsa tai johonkin yleiseen arkistoon.

Muumimuseo ja Tampere-talon remontointi ovat Suomen itsenäisyyden juhlavuoden suurimpia kulttuurihankkeita. Ne ovat maksaneet yhteensä 22 miljoonaa euroa, josta museon osuus on arviolta 2,6 miljoonaa euroa.

Muumit saivat Tampere-talosta pysyvän kodin 30 vuoden kiertolaisuuden jälkeen. Kokoelmaa on aikaisemmin esitelty Tampereen pääkirjaston sekä taidemuseon tiloissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Näe ja koe ainakin nämä

Tove Janssonin alkuperäiset muumikuvitukset, joista koko kulttuuri-ilmiö on lähtöisin. Ihaile viivan käyttöä ja psykologista tarkkuutta, jolla hän kuvaa erilaisia luonnetyyppejä.

Tuulikki Pietilän rakentamat kolmiulotteiset pienoismallit. Taidokkaat käsityönä tehdyt kuvaelmat ovat pieniä näyttämöitä muumien elämään.

Kuvanveistäjä Hanna Vihriälän herkkä, 200 000 akryylihelmestä kokoama Pyrstötähti-teos.

Viimeistelty ja erikoinen näyttelyarkkitehtuuri, josta voi panna merkille erikoiset seinä- ja tilaratkaisut sekä Tove Janssonin paletin mukaisten värimaailmojen vaihtumisen tilasta toiseen.

Kirjoihin liittyvät pienoiskuunnelmat, joita lukevat pääasiassa Tampereen Työväen Teatterin näyttelijät. Tarinat vievät kävijän alkuperäisten Muumitarinoiden tunnelmiin.

Taikurin hattu, jonne voi pujahtaa sisälle ja jossa tapahtuu outoja asioita, kuten alkuperäisessä Taikurin hatussa. Teknisesti edistyneitä ratkaisuja.