Ensikertalaisille tarkoitetut kiintiöt ovat johtaneet taktikointiin – abit eivät halua valita väärin

Sara Hyvärinen (vas) ja Vilma Hoikkaniemi ovat miettineet tarkasti, mitä jatkokoulutuspaikkaa he hakevat lukion jälkeen.  Jos mikään hakukohteista ei tärppää, silloin edessä on välivuosi, jonka aikana kartutetaan työkokemusta.
Sara Hyvärinen (vas) ja Vilma Hoikkaniemi ovat miettineet tarkasti, mitä jatkokoulutuspaikkaa he hakevat lukion jälkeen. Jos mikään hakukohteista ei tärppää, silloin edessä on välivuosi, jonka aikana kartutetaan työkokemusta.

Minna Akimo, Jussi Orell

Viime keväänä käyttöön otettu ensikertalaiskiintiö korkeakoulujen yhteishaussa uhkaa kääntyä itseään vastaan.

Jatkokoulutuspaikkaa hakevat nuoret miettivät hyvin tarkasti ja rajatusti sen, mihin he haluavat hakea. Jos yhteishakupapereihin laitetaan useampi vaihtoehto, silloin voidaan valita sellaiset koulutusohjelmat, joihin ei varmasti pääse sisälle.

Tällä tavalla opiskelijat varmistavat sen, että vielä seuraavan vuoden yhteishaussa he voivat hakea ensikertalaisena korkeakouluihin.

Suomen opinto-ohjaajat ry:n puheenjohtajalle Jukka Eero Vuoriselle opiskelemaan hakevien taktikointi on tuttua.

– Kyllä tällaista ilmiötä on. Kun kiintiöt viime keväänä tulivat, vain 250 nuorta hyötyi niistä. Siinä mielessä ensikertalaisten kiintiöt ovat vaikuttaneet tehottomilta, mutta ehkä ne alkavat tehota muutaman vuoden kuluessa, Vuorinen sanoo Lännen Medialle.

Opiskelijoiden taktikointi johtaa käytännössä siihen, että yo-kokeiden jälkeen edessä voi olla välivuosi tai useampi, jos ovet mieluisimpaan opiskelupaikkaan eivät kertayrittämällä avaudu.

Ensikertalaiskiintiöt eivät siis ainakaan vielä näytä tukevan hallituksen toiveita nopeuttaa nuorten opintoja ja siirtymistä työelämään.

– Koko homman tarkoitus on se, että kiintiöt vaikuttaisivat, mutta eivät kohtuuttoman paljon. Kiintiöiden määrittäminen oikealle tasolle on kuitenkin haastavaa, ylitarkastaja Ilmari Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriöstä (OKM) sanoo.

OKM:ssä tarkkoja lukuja siitä, miten paljon opiskelijoiden taktikointi ensikertalaisuuden säilyttämiseksi, ei ole.

Tilannetta seurataan tarkasti, jotta saadaan pidemmän ajan tietoa siitä, mihin suuntaan käytäntö johtaa.

– Kiintiöt on saatava sellaiselle tasolle, että opiskelijoiden aloitusikä laskisi, Hyvönen sanoo.

Abit pitävät kiintiöitä hyvänä

Tämän kevään abiturientit Sara Hyvärinen ja Vilma Hoikkaniemi ovat miettineet hyvin tarkasti, minne he haluavat hakea. Yhteishakupapereihin molemmat laittoivat kaksi kohdetta.

Hyvärisen ykkösvaihtoehto on oikeustieteellinen, jonne hän valmistuu preppauskurssien avulla. Hoikkaniemi toivoo pääsevänsä kasvatustieteelliseen tiedekuntaan, jossa hän haluaisi lukea kasvatuspsykologiaa.

Jos kuitenkin kävisi niin, että opiskelupaikkaa kovasta yrittämisestä huolimatta ei saisi, välivuosi ei olisi katastrofi.

– Pidän välivuoden vain jos en pääse jompaankumpaan paikkaan. Välivuosi ei olisi katastrofi, koska silloin voisi tehdä työtä, Hoikkaniemi sanoo.

Hyvärinen on ystävänsä kanssa samoilla linjoilla.

– Välivuosi ei olisi ongelma, sillä minulla on jo nyt töitä.

Ensikertalaiskiintiötä molemmat abiturientit pitävät hyvänä asiana. Heidän mielestään on reilua, että ensikertalaiset ovat etusijalla korkeakoulujen yhteyshaussa.

– On ehdottomasti hyvä, että etusija annetaan niille, joilla ei jatkotutkintoa vielä ole, Hyvärinen sanoo.

Korkeakoulut päättävät itse kiintiöiden suuruudesta

Korkeakoulut voivat itse määritellä sen, miten paljon aloituspaikoista varataan ensikertalaisille. Prosentit voivat vaihdella aloittain paljonkin.

Aloituspaikkojen korvamerkintä ensimmäistä kertaa hakeville nuorille on vain yksi hallituksen keino nopeuttaa nuorten opiskelujen aloittamista ja lopulta työelämään siirtymistä.

Kevään ylioppilaskirjoitusten jälkeen opintojaan jatkaa vain joka kolmas abiturientti. Korkeakouluopintojen aloittavien keski-ikä on noussut yli 20 ikävuoden.

– Kiintiöt eivät ole ainoa keino, jolla tilannetta yritetään korjata, Ilmari Hyvönen sanoo.

Viime vuoden lopulla OKM:n työryhmän loppuraportissa esiteltiin keinoja, miten korkeakoulujen hakua voidaan uudistaa.

Ensikertalaiskiintiöiden lisäksi työryhmän esityksen mukaan tulevaisuudessa pääosa korkeakoulujen opiskelijoista valitaan pääosin ylioppilastutkinnon perusteella ja toisen asteen koulutuksen todistusten perusteella.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.