Moni tuore äiti jää vaille apua imetyksessä

THL pureutuu sairaaloiden ja neuvoloiden imetysohjaukseen uusilla työkaluilla

Timo Heikkala
Äiti imettää vauvaa Oulussa 9. helmikuuta 2017.
Äiti imettää vauvaa Oulussa 9. helmikuuta 2017.

Jaana Haapaluoma-Höglund

Kuuluu tuhinaa ja nielaisun ääniä. Seitsemänkuinen Ronja Nissinen on tyytyväisenä äitinsä Irinan rinnalla kotonaan Oulussa. Imetys näyttää seesteiseltä, mutta se ei kerro kaikkea.

–  Ronjan imetyksen alku oli vaikea. Sain puutteellisia ohjeita synnytyssairaalasta. Onneksi tiesin jo jonkin verran imetyksestä ja minulla oli myös vertaistukea, Irina Nissinen kertoo.

Monella muulla on samanlaisia kokemuksia. Siksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkistaa keväällä uuden kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelman, jonka avulla se pyrkii erityisesti kehittämään synnytyssairaaloiden ja neuvoloiden imetysohjausta.

THL:n vieraileva tutkija Kirsi Otronen kertoo, että imetysohjauksen taso on Suomessa vaihtelevaa.

–  Monet saavat hyvää tukea, mutta välillä on harmillisia esimerkkejä, että perheet eivät ole saaneet tarvitsemaansa tukea synnytyssairaalasta tai neuvolasta. Ohjaus ei ole tasalaatuista, Otronen sanoo.

Ohjelmassa THL suosittelee, että kaikissa synnytyssairaaloissa otetaan käyttöön WHO:n ja Unicefin kymmenen askeleen vauvamyönteisyysohjelma, jonka tarkoitus on varmistaa, että vauvaperhettä hoidetaan imetystä edistävien käytäntöjen mukaan. Sen mukaan esimerkiksi lisämaitoa tulisi antaa vastasyntyneelle vain lääketieteellisestä syystä.

Tällä hetkellä vauvamyönteisyysohjelma on neljässä synnytyssairaalassa Suomessa.

–  Tietojeni mukaan usea sairaala eri puolilla Suomea valmistautuu parhaillaan hakemaan vauvamyönteisyyssertifikaattia. Eteenpäin ollaan siis menossa, Otronen kertoo.

Muita toimintaohjelmassa annettuja työkaluja ovat esimerkiksi uusi imetyksen ohjaamiseen tarkoitettu Kompassi-ohjekirja neuvoloihin ja lisäksi ohje siitä, miten neuvola ja synnytyssairaala voivat lisätä yhteistyötä.

Neuvoloiden terveydenhoitajien imetyskoulutusta on jo saatu lisättyä Suomessa. Imetysohjaajakoulutus on tällä hetkellä terveydenhoitajaopiskelijoille pakollinen kaikissa paitsi yhdessä ammattikorkeakoulussa.

Vielä vuonna 2009 imetyskoulutus kuului pakollisena terveydenhoitajan koulutukseen vain puolessa ammattikorkeakouluista.

–  Terveydenhoitajalla on ensisijaisen tärkeää olla ajanmukaiset tiedot imetyksestä, jotta tämä pystyy ohjaamaan äitiä tavallisimmissa imetysongelmissa, Tampereen yliopiston imetystutkija Riikka Ikonen sanoo.

Otrosen mukaan ongelma imetyksen tukemisessa on, että Suomessa ei toistaiseksi tunnusteta imetyksen kansanterveydellistä merkitystä koko laajuudessaan.

–  Suurissa terveyspoliittisissa ohjelmissa imetys ei näy. Imetyksen terveysvaikutuksista äidin ja lapsen terveyteen on niin vakuuttavaa tutkimusnäyttöä, ettei sitä pidä ohittaa, Otronen sanoo.

–  Imetys tulisikin nostaa yhtä merkittäväksi kansanterveydelliseksi tavoitteeksi kuin tupakoinnin ja ylipainon vähentäminen, Riikka Ikonen lisää.

Tutkija: Taaperoimetys aiempaa yleisempää

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vierailevan tutkijan Kirsi Otrosen arvion mukaan yli 1-vuotiaiden imetys eli niin sanottu taaperoimetys on Suomessa hieman lisääntynyt.

–  Olen saanut kentältä imetysohjaajilta sellaista viestiä, että taaperoita imetetään hieman aiempaa enemmän, Otronen sanoo.

Myös parhaillaan valmistumassa oleva kyselytutkimus vahvistaa Otrosen käsitystä taaperoimetyksen yleistymisestä. Imetyskysymykset olivat osa THL:n, Jyväskylän yliopiston ja Tampereen yliopiston Child Care -tutkimushanketta. Niihin vastasi yhteensä 2  000 vanhempaa.

–  Noin 30 prosenttia äideistä kertoi, että lapsi sai rintamaitoa 1-vuotiaana tai sitä vanhempana, Otronen kertoo.

Otrosen mukaan taaperoimetyksen lisääntyminen on myönteistä kehitystä. Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosittelema imetyksen kesto on vähintään vuoden ikään ja sen jälkeen niin pitkään kuin äiti ja lapsi haluavat.

–  Kansainväliset järjestöt WHO ja Unicef puolestaan suosittelevat vähintään kahden vuoden imetystä, Otronen sanoo.

Tampereen yliopiston tutkija Riikka Ikosen mukaan taaperoimetyksen hyötyjä tulisi nostaa esille entistä enemmän. Esimerkiksi infektioilta suojaava vaikutus jatkuu niin pitkään kun lasta imetetään.

–  Täytyy muistaa myös, että rintasyöpää ehkäisevä vaikutus on kiinni siitä, kuinka pitkään imettää. Jos imetyksiä saadaan pidemmiksi, voidaan vaikuttaa äitien terveyteen, Ikonen sanoo.

Riskejä taaperoimetykseen liittyy Otrosen ja Ikosen mukaan vain vähän.

–  Pieni kariesriski on olemassa, jos lapsen hammashygieniassa on puutteita ja jos lapsi syö paljon sokeripitoisia tuotteita, Otronen sanoo.

Riikka Ikosen mukaan taaperoimetys on ollut Suomessa aiemmin näkymätön ilmiö, mutta erityisesti sosiaalisen median kautta se on viime vuosina tullut hieman aiempaa näkyvämmäksi ja kulttuurisesti hyväksytymmäksi.

Irina Nissinen aikoo imettää seitsemänkuista Ronjaa vähintään 2-vuotiaaksi.

–  Haluan noudattaa WHO:n suositusta. Järjestö on tehnyt paljon tutkimustyötä imetyksestä ja sen hyödyistä, Nissinen sanoo.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (9)

Vastaa
t.a.
!!!
Vieraileva tutkija(Kenn "sukulainen" mahtaa olla),Haloo ja Hallelujaa... Mihin kaikkeen sitä verorahoja pitää tuhlata...! Pitääkö vessan kansi/istuin olla auki vai kiinni...Kummalla jalalla pitää nousta sängystä,onko vesi märkää ...Helsingin yliopistoon pitää varmaan perustaa professuuri näitä vaten ! Saa taas muutama punvihreä suojatyöpaikan kuplassa!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: !!!
t.a.: "Helsingin yliopistoon pitää varmaan perustaa professuuri näitä vaten ! Saa taas muutama punvihreä suojatyöpaikan kuplassa!"

Jotkut asiat eivät koskaan muutu. Hämmästyttävän usein nimimerkki t.a. löytää asiasta kuin asiasta jonkin punavihreän salaliiton. Pikkuisen kyllä yllätti että imetyskin on hänelle politiikkaa.

Tosiasiahan kuitenkin on se että onnistunut ja tarpeeksi pitkä imetys on erittäin merkittävää lapsen terveyden kehitykselle. Ja kääntäen, epäonnistunut imetys tuo mukanaan lisääntyneitä terveydenhoitokuluja.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jatka samaa rataa
Vast: !!!
Minustakin on riemastuttavaa lukea t.a:n kommentteja, joissa lähes järjestään pannaan "punavihreiden" tai vasemmiston syyksi milloin mitäkin mitä omituisimmilla tavoilla. Oikea ilopilleri!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Imetystukiäiti
Imetystukea saatavilla Turun seudulla
Turussa kokoontuu imetystukiryhmä, jota vetävät vapaaehtoiset imetystukikoulutuksen käyneet äidit. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa kuussa Turussa ja kerran kuussa Kaarinassa. Ryhmän paikan ja kokoontumisajat selviävät netistä haulla mammakeidas.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Tamska
Hmm..
Jäin miettimään, että minkälaista tukea naiset esimerkiksi 100, 1 000 tai 10 000 vuotta sitten saivat imetykseen. Olivatko ihmiset silloin fiksumpia ja tiesivät, miten imetystouhut kuuluu hoitaa, kun ei ollut nettiäkään, ja silti kaikki meni hyvin? Lähinnä siis pointtina se, että naiset ovat imettäneet jälkikasvuaan ihmislajinakin jo vähintään satoja tuhansia vuosia, joten miksi ihmeessä nykyisin naiset eivät sitä osaisi tehdä jollain tavalla "oikein"?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Zaukkitar
Vast: Hmm..
Siihen imwtysmyönteisyys perustuu, että annetaan äidille ja lapselle mahdollisuus lajityypilliseen toimintaan. Vastasyntynyt osaa itse ryömiä rinnalle, mikäli mahdollisuus annetaan. Eli ei niin, että lapsi erotetaan heti synnytyksen jälkeen äidistä, pestään, puetaan ja laitetaan tuttipullo suuhun. Näin joskus toimittiin ja toimitaan varmaan edelleen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
jeps
Vast: Hmm..
Ongelma lieneekin siinä, että nyky-yhteiskunnassa äideillä ei ole mahdollisuutta toimia luonnollisesti. Harva se päivä tulee luettua lehdistä tai muualta, kuinka jonkun mielestä ei saisi imettää julkisesti - saati sitten saisiko esimerkiksi yli 1-vuotiasta imettää ollenkaan. Pitkää imetystä toivovat saattavat kohdata monenlaisia ennakkoasenteita, ja vaikkapa 1v3kk vanhaa imettävä kuulla että hän imettäisi omia tarpeitaan varten, ei lapsen tarpeita. Arvaatkaapa kuinka pitkään imetettiin 1000v sitten? Suomessa vielä satakin vuotta sitten imetettiin 2-3-vuotiatakin, ilman että kukaan näki siinä mitään outoa.

Imetys edistyy jos vauva pääsee heti synnyttyään rinnalle ja hän saa rintaa aina sitä vaatiessaan. Jotta maitoa tulee, niin vauvan pitää alussa antaa imeä mahdollisimman paljon, ja jotta maidon tuotanto pysyy lapsen tarpeita vastaavana niin myös isommaltakaan vauvalta ei saisi evätä rintaa kun hän sitä tarvitsee. Tämähän on nyky-yhteiskunnassa haasteellista, jossa monet naiset joutuvat törmäämään niin tuttujen kuin tuntemattomien asenneongelmiin imetystä kohtaan, jopa vastasyntyneiden kanssa. Lähipiirillä voi hyvin suuri merkitys imetyksen onnistumiseen. Jos mummo kokoajan tivaa, että vieläkö se juo rintamaitoa, eikö olisi jo aika lopettaa tällaiset "vauvajutut", niin äkkiäkös äidilläkin alkaa ahdistaa että tekeekö hän jotain väärin.

Jokainenhan voi edistää imetystä antamalla naisille imetysrauhan. Lopetetaan imettävien naisten parjaaminen ja heidän syyttely "itsensäpaljastelusta". Aletaan nähdä imetystilanne ensisijaisesti vauvan ruokailuna ja ymmärrettäisiin ettei imetys ole seksuaalinen tapahtuma. Mikä ilmeisen monille on vaikeaa ymmärtää, kun lukee esimerkiksi yli 1-vuotiaaksi imettäneiden saamaa kritiikkiä netissä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Hmm..
Tamska: "Jäin miettimään, että minkälaista tukea naiset esimerkiksi 100, 1 000 tai 10 000 vuotta sitten saivat imetykseen."

Ei tarvitse mennä kovinkaan kauas menneisyyteen kun maatalousvaltaisessa Suomessa saattoi samassa taloudessa olla vaikka 1-, 20-, 40-, 60- ja 80-vuotiaat naiset saman katon alla.
Tuo että useampi sukupolvi asui yhdessä auttoi huomattavasti, tiedot siirtyivät sukupolvelta toiselle.
Yhteiskunnan muuttumisen myötä menetettiin paljon ja nyt on runsain määrin nuoria naisia joilta kertakaikkiaan puuttuvat lasten hoidon tiedot ja taidot.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Pulloruokittu (kuulema)
Vast: Hmm..
Aivan kuten T.S toteaa, suurimman osan ihmisen historiasta nuoret synnyttävät naiset ovat eläneet hyvinkin lähekkäin kokeneempien naisten kanssa ja saaneet apua ja ohjeita.

Silti on varmasti joskus käynyt niinkin, ettei imetys ole onnistunut hyvin. Onko Tamskan mielestä silloin paras, että lapsi jää imettämättä, vai kannattaisiko käyttää nykytietoa ja -osaamista, jos asiaa voi auttaa?

Onhan myös ollut ajoittain joissain kultttuureissa ja yhteiskuntaluokissa tavallista antaa lapsi imetettäväksi imettäjälle tms. Suosittaako Tamska tätä mallia, jos imetys ei heti onnistu?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »