Turun tulli uskoo, että Ahvenanmaan kautta toiminut postimyyntiyritys pimitti Suomen valtiolta yli kahden miljoonan euron arvonlisäverot. Tapaus on ensimmäinen Suomessa paljastunut Ahvenanmaan verorajaan liittyvä talousrikosvyyhti.

– Tulli epäilee yrityksen johtoa törkeästä veropetoksesta, törkeästä tulliselvitysrikoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta, kertoo jutun tutkinnanjohtaja Jussi Gustafsson Turun tullista.

Suomi sääti aikoinaan poikkeuslain, jonka perusteella Ahvenanmaa ei kuulu EU:n veroalueeseen. Tämän takia Ahvenanmaalta Manner-Suomeen tuotavaan tavaraan pätevät samat arvonlisäveroa koskevat pelisäännöt, kuin jos tavara saapuisi EU:n ulkopuolelta.

– Vähäarvoisesta postimyyntitavarasta ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa ollenkaan, Gustafsson selvittää.

Talousrikoksista epäilty yritys yritti keplotella veroedun myös kalliimmille tuotteilleen.

– Yritys ei tilittänyt valtiolle siis arvonlisäveroja lainkaan Ahvenanmaalta Manner-Suomeen myydyistä tuotteista.

Verkkokaupan yleistyttyä voimakkaasti, yhä useampi suomalainen nettikauppa on ryhtynyt hyödyntämään Ahvenanmaan laillista veroetua. Nyt EU haluaa panna stopin halpojen pakettien verovapaalle rallille koko yhteisön alueella – myös Ahvenanmaalla.

EU aikoo muuttaa kaikki postimyyntilähetykset verollisiksi ja tiukentaa myös alueensa sisäisen kaupan valvontaa. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan neljän vuoden kuluttua, eli vuonna 2021.

EU:n komission laskelmien mukaan tämä kasvattaisi verotuloja EU:ssa noin seitsemällä miljardilla eurolla. Suomelle tämä tarkoittaisi joka vuosi 107 miljoonaa lisäeuroa valtion verokassaan.

– Halpapakettien ralli on kasvava ongelma koko EU:n alueella. Verkkokaupan kautta kolmansista maista EU:hun virtaa yhä suurempia määriä tavaraa, kertoo hallitusneuvos Tommi Parkkola VM:stä.

EU:n komissio teki postimyynnin verorajojen poistamista koskevan esityksen viime joulukuussa.

– Ehdotus on neuvoston käsittelyssä, päätös asiasta syntynee vuoden kuluessa, Parkkola selvittää.

– Uudet verotuskäytännöt vaativat tietoteknisiä muutoksia viranomaisjärjestelmissä, siksi direktiivisin voimaantulolle on varattu siirtymäaika.

Halpapakettien veroedun alkuperäinen tarkoitus oli, etteivät verotuskulut kasvaisi suuremmiksi kuin saatava vero. Nyt digitalisaatio on laskenut myös näitä kuluja.

Ahvenanmaan verorajan tarkoitus puolestaan oli tukea saarimaakunnan paikallista taloutta.

– Ahvenanmaan verorajoja koskevissa hallituksen esityksissä alleviivataan, ettei niiden tarkoitus ole vääristää kilpailua, ja jos näin tapahtuu, siihen puututaan tarvittaessa, toteaa vero-oikeuden professori Tomi Viitala Aalto-yliopistosta.

Ministeriö on seurannut kehitystä Ahvenanmaan verorajan hyväksikäytön yleistymistä. Nyt peliä ei kuitenkaan tarvitse viheltää poikki kansallisella tasolla.

– Suomi kannattaa vähäarvoisten tuotteiden tuontiverovapauden poistamista EU:ssa, kunhan muutos saadaan käytännön tasolla onnistumaan, Parkkola VM:stä sanoo.

– Direktiivimuutos poistaisi myös Ahvenanmaa-ongelman.

Myös Aalto-yliopiston Viitala pitää EU:n suunnitelmia hyvänä.

– Muutos toisi kaikki verkkokaupat tasavertaiseen kilpailuasemaan riippumatta siitä, missä päin maailmaa ne sijaitsevat, Viitala toteaa.