Lasten elämään kuului ennen hoivaa ja kovaa kuria

Historiantutkimus löysi lähteiksi ihmekertomukset ja tuomiokirjat

Marttiina Sairanen
Vaikka lapsista ennen huolehdittiin, kasvatuskeinot olivat nykyaikaan verrattuna erilaisia. Myös suhtautuminen kuritukseen oli tyystin toinen. Arkistokuva.
Vaikka lapsista ennen huolehdittiin, kasvatuskeinot olivat nykyaikaan verrattuna erilaisia. Myös suhtautuminen kuritukseen oli tyystin toinen. Arkistokuva.

Tarja Repo

Historiantutkimus on muutakin kuin sotien ja suurmiesten vaiheiden kuvailua. Lasten elämä ja kasvatus ovat yhä suuremman kiinnostuksen kohteina. Vanhoja myyttejä lasten elämästä on rikottu ja uusia tietolähteitä kaivettu esiin.

–  Itse törmäsin lasten kasvatukseen, kun tutkin väitöskirjaani varten noitavainoja. Lähteistä tuli ilmi paljon lapsiin liittyviä asioita, kertoo akatemiatutkija Raisa Maria Toivo Tampereen yliopistosta. Hän on tutkinut erityisesti Ruotsin vallan aikaa ja kasvatusta 1600–1700-lukujen Suomessa.

Toivolle ovat tuttuja vanhat käsitykset, joiden mukaan lapsuus oli erittäin ankeaa aikaa.

–  Vielä 1970-luvulla ajateltiin, että ennen valistusta lapsia pidettiin pikkuaikuisina, jotka olivat puutteen oloissa aikuisten rasitteena ja joista piti piiskata ajoissa synti pois. Uudempi tutkimus kuitenkin lähtee siitä, että lapsiin kiinnyttiin ja heidän kanssaan vietettiin aikaa.

Todisteita löytyy vaikkapa ihmekertomuksista, joissa lasten parantumisen eteen uhrattiin omaisuutta ja suoritettiin erilaisia rituaaleja. Näissä tarinoissa oli aina onnellinen loppu.

Lapsuustutkijoiden ongelmana on ollut puute lähteistä. Lasten haastatteluita ja päiväkirjoja ei ole käytössä. Myös muita esimodernin ajan jälkiä lapsista, kuten leluja ja kuvia, on säilynyt vähän, kertovat Sari Katajala-Peltomaa ja Ville Vuolanto kirjassaan Lapsuus ja arki antiikissa ja keskiajalla (Gaudeamus).

Tutkijat ovat löytäneet lasten elämästä muita lähteitä, kuten oikeuksien asiakirjoja. Käräjillä on käsitelty esimerkiksi lapsille tapahtuneita onnettomuuksia ja etsitty niihin syyllisiä.

Tuomiokirjoista löytyy viitteitä myös muusta huolenpidosta. Noitakäräjillä voitiin syyttää naisia siitä, että he olivat tehneet laitumella taikoja kuten puhaltaneet torveen, sytyttäneet kynttilöitä ja kilkuttaneet kelloja. Naiset monesti myönsivät teot, mutta sanoivat niiden syyksi mukana olleiden lasten huvittamisen. Useimmat vapautettiin tällä perusteella tai heille tuomittiin pienet sakot.

Toivo muistuttaa, että paljon lapsia kuoli jo pienenä. Äitejä arvostettiin, jos he saivat lapsensa leikki-ikään asti. Hyvän äidin merkki oli myös se, että hän opetti lapsilleen karjanhoitoa.

Vaikka lapsista huolehdittiin, kasvatuskeinot olivat nykyaikaan verrattuna erilaisia. Suhtautuminen kuritukseen ja myös väkivaltaan oli tyystin toinen. Ne olivat osa hierarkian ylläpitämistä ja myös osa oppia sekä työntekoa, kirjoittavat Katajala-Peltomaa ja Vuolanto.

–  Perheissä kurittaminen nähtiin rakkauteen kuuluvana velvollisuutena. Sitä pidettiin kuitenkin kasvatustappiona ja häpeänäkin, mainitsee akatemiatutkija Toivo.

Tärkein kasvatusoppi saatiin katekismuksesta, jonka mukaan lasten oli menestyäkseen oltava kuuliaisia Jumalalle, vanhemmilleen ja ylemmilleen. Yhteiskunta oli vanhoja tapoja ja työmenetelmiä säilyttävä. Toisaalta uusiakin ajatuksia tihkui esiin. Rautaisia työkaluja kehitettiin, ja viljelyyn ja karjanhoitoon tuli uusia menetelmiä.

–  Ristiriitaa syntyi siitä, miten edistysaskeleita otetaan käyttöön, kun kaiken pitää pysyä samana ja vanhempien tapa on ainoa oikea. Yksi ratkaisu oli, että papit ottivat roolin auktoriteetteina. He saarnasivat vaikkapa siitä, mikä on oikea tapa istuttaa omenapuita tai kerätä lehmän lantaa lannoitteeksi.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Tyyne
Nyt media
uskoo olevansa auktoriteetti. Olisikohan enää mitään, jota et ole tehnyt väärin? Otsikot kirkuvat oletko tehnyt tämän väärin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »