Suomalaiset yritykset haluavat lisää ulkomaisia työntekijöitä

Yritykset suhtautuvat hyvin myönteisesti maahanmuuttajataustaisen työvoiman käyttöön. Kolme neljäsosaa suomalaisista yrityksistä on Keskuskauppakamarin kyselytutkimuksen mukaan halukkaita rekrytoimaan maahanmuuttajia.

Yli kolmasosalla yrityksistä on selvityksen mukaan jo maahanmuuttajataustaista työvoimaa. Eniten maahanmuuttajia palkanneita yrityksiä on Hyvinkään–Riihimäen alueella, missä puolella yrityksistä on ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä.

– Tällaista tulosta ei vielä vuosi, pari sitten olisi voinut kuvitella. Halukkuus ulkomaisen työvoiman käyttöön on hyvin laajaa, eikä kielteisiä näkemyksiä ole, sanoi Helsingin seudun kauppakamarin asiamies Markku Lahtinen.

Yritykset arvioivat kilpailun osaavasta työvoimasta kiristyvän lähivuosina koko maassa, kertoi Keskuskauppakamarin kehityspäällikkö Pirjo Liukas. Se johtuu ikääntyvän työvoiman poistumisesta ja työvoiman tarpeen kasvusta. Keskuskauppakamarin kyselyyn vastasi yli 1 660 yrityspäättäjää eri puolilta maata.

Yritykset uskovat kautta linjan työpaikkojen lisääntyvän. Työpaikkoja myös tarvitaan, sillä kokonaistaloudellisten laskelmien mukaan Suomen avoimelle sektorille on tällä vuosikymmenellä luotava 150 000–200 000 uutta työpaikkaa hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Työvoimapula on jo todellisuutta. Joka vuosi työvoimasta poistuu paljon enemmän ihmisiä kuin tulee tilalle. Liukkaan mukaan pula ei koske vain ns. raskaita työtehtäviä, vaan aika tavallisiakin ammatteja kuten kuljettajia, kokkeja ja taloushallinnon osaajia.

Monessa pienessä ja keskisuuressa yrityksessä tilanne on vaikea. Jos ne eivät saa osaavaa työvoimaa tai jatkajia, moni joutuu lopettamaan.

Maahanmuuttajatyövoiman palkkaamisessa byrokratia ja luvat ovat Lahtisen mukaan iso este. Toinen korkea kynnys on kielitaito. Siksi suomen kielen opetusta ulkomaisille opiskelijoille pitäisi lisätä.

– Suomessa valmistuu joka vuosi noin 2 000 ulkomaista korkeakouluopiskelijaa. Heistä on pidettävä kiinni, Lahtinen painotti.

Valmistuvista 60 prosenttia haluaisi jäädä töihin Suomeen, mutta vain 10 prosenttia pystyy jäämään. Suurin ongelma on kielitaito, Lahtinen totesi.

TS–STT

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.