Mehiläisillä ennätykselliset talvituhot

Ammattimehiläistarhaaja Ismo Kajander tonkii talven aikana kuollutta mehiläispesää. Vaikka pesä on täynnä kuolleita mehiläisiä ja joukkotuhon aiheuttaneita pieniä varroapunkkeja, miehen mehiläistarha pääsi tänä talvena vähällä. Onnistunut lopputulos on vaatinut runsaasti aikaa, vaivaa ja torjuntatyötä myös keskellä talvea.
Ammattimehiläistarhaaja Ismo Kajander tonkii talven aikana kuollutta mehiläispesää. Vaikka pesä on täynnä kuolleita mehiläisiä ja joukkotuhon aiheuttaneita pieniä varroapunkkeja, miehen mehiläistarha pääsi tänä talvena vähällä. Onnistunut lopputulos on vaatinut runsaasti aikaa, vaivaa ja torjuntatyötä myös keskellä talvea.

Mehiläisten talvehtiminen on sujunut tänä vuonna poikkeuksellisen huonosti. Suomeenkin jo 1990-luvulla rantautunut loinen nimeltä varroapunkki on tappanut paikoitellen kaikki yhdyskunnat.

– Pääkaupunkiseudulla asuva ystäväni menetti tänä talvena kaikki 110 pesäänsä. Ongelma on kasvanut ihan uusiin mittaluokkiin, kertoo lohjalainen mehiläistarhaaja Hannu Torkkel. Hänen 138 mehiläispesästään selviytyi kymmenen.

Taloudellisiksi tappioikseen Torkkel arvioi noin 100 000 euroa. Vakuutus ei korvaa tappioita, joten moni on Torkkelin tavoin luopumassa koko elinkeinosta.

Paimiolainen Ismo Kajander menetti mehiläisistään vain nelisen prosenttia, vaikka viereisessä Salossa pesistä tuhoutui valtaosa.

Kotimaisesta hunajasta on joka tapauksessa tulossa tänä vuonna pulaa. Hinnan ennustetaan nousevan.

Mehiläiskato haittaa myös kasvien pölyttymistä. Suomessa tarhamehiläisten ammattimainen käyttö pölyttämiseen on tosin vielä vähäisempää kuin monessa muussa maassa. Kasvinviljely ei siksi pelätä kärsivän kovin pahoin.

Meillä on säästytty myös torjunta-aineiden mehiläisille aiheuttamilta ongelmilta. Muualla niiden on todettu niiden voivan sekoittaa eläimen suuntavaiston.

Muitakin syitä mehiläiskantojen taantumiseen on etsitty, mutta varmaa tietoa on vain punkista.

– Varroapunkki on maailmanlaajuisesti mehiläistarhauksen ongelma numero yksi, summaa Suomen Mehiläishoitajain Liiton neuvoja Ari Seppälä.

LUE LISÄÄ SUNNUNTAIN TURUN SANOMISTA

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Heikki H Attila
Talvituhot
Olen mehiläisharrastaja, nyt vain yksi pesä, kun matkustelen liikaa. Mietin viime kesänä, millainen talvi tulee ja miten pesäni eläisi talven yli.
1) Oli nähtävissä erittäin pitkä, lämmin syksy. Pakkaset tulivat vasta tammikuun alkupuolella. Siis Mehiläiset ovat aika aktiivisia ja eivät saa mettä luonnosta. Siitä seuraa, että ruokavaranto sokeriruokinnalla ei riitä. Nälkä tulee ja niittää satoa.
2) Jos lumipeite on runsas, kuten se etelärannikolla tulee vuosia olemaan, kevät voi olla myöhässä eikä taaskaan ole ruokaa ajoissa.
3) Jos otan kaiken hunajan tarkkaan talteen ja laitan sokerin tilalle, se on varmin tapa tappaa pesäni.
4) Siis maltilla hoitamalla ja tehohoitoa välttämällä pesälläni on parempi mahdollisuus selvitä vaikeasta talvesta.
4) Paikalla, missä pesäni on ei ole CCD- ongelmaa. Siellä ei käytetä neonikotinoideja tuholaistorjunnassa. Siis paikka on hyvä sekä mehiläisille että ihmisille.
5) Vuoristomehiläiset eli Krainilaiset ovat vahvuuteni, ne kestävät varmasti paljon paremmin rankan talven. Ne tuottavat vähemmän hunajaa, mutta väliäkö sillä? Ne pölyttävät valtavan hyvin.

Mikä sitten voisi olla syynä?
Ensimmäiseksi tulee mieleen ilmastonmuutos. Kesä venyy liian pitkään, kun jäämeri lämpenee eniten maapallon alueista. Sitten sen jäätyminen ajaa erittäin kylmän ilman mantereelle Siperiasta Espanjaan. Lisäksi Itämeren avoimuus saa lumipeitteen tosi vahvaksi ainakin pohjoisella puolella merta. Siis kevät myöhästyy ja talviruoka loppuu. Näin maalaisjärkeni sanoisi?
Maltilla parempiin tuloksiin.

Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »