Kotimaa

Kasvitaudit tekevät pian lopun banaanista

Banaanitutkija Markku Häkkinen näyttää kaupassa myytäviä viljeltyjä banaaneja, jotka kasvavat paljon suuremmiksi kuin taustalla puussa pikkuruisina näkyvät luonnonbanaanit.
Banaanitutkija Markku Häkkinen näyttää kaupassa myytäviä viljeltyjä banaaneja, jotka kasvavat paljon suuremmiksi kuin taustalla puussa pikkuruisina näkyvät luonnonbanaanit.

Maailman neljänneksi tärkeintä viljelykasvia banaania uhkaa tuho. Alan johtavana asiantuntijana pidetty suomalaistutkija Markku Häkkinen uskoo, että kasvitaudit nujertavat pian jalostuksen heikentämät kaupalliset banaanilajikkeet.

Kaupallisessa viljelyssä jo olevat banaanilajikkeet ovat toistensa klooneja, ja geneettinen yksipuolisuus altistaa ne vakaville kasvitaudeille. Tautien torjumiseksi viljelmillä joudutaan tekemään ruiskutuksia jopa 60 kertaa vuodessa. Se maksaa jo yli kolme miljardia euroa.

1950-luvulla taudit tekivät lopun silloin kaupallisessa viljelyssä olleesta banaanilajikkeesta.

– Silloin löydettiin Kiinasta korvaajaksi Cavendish-lajike, jolle on nyt käymässä samoin kuin edeltäjälleen, Häkkinen kertoo.

Hän tekee parhaillaan uraauurtavaa työtä kartoittaessaan luonnossa kasvavia banaanilajeja. Kaikista 70 tunnetusta banaanilajista 42 on Häkkisen löytämiä. Banaaniyhtiöt ovatkin kääntyneet ongelmassaan juuri Häkkisen puoleen.

Jauhoista ruokabanaania kasvatetaan monessa köyhässä tropiikin maassa omaan tarpeeseen. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO varoittaa, että banaanin kasvitaudit uhkaavat 70 miljoonan ihmisen ruokaturvallisuutta 15:ssä Afrikan maassa.

Rikkaissa länsimaissa syödään makeaa banaania, joka on sekä määrissä että rahassa mitattuna maailman tärkein tuore vientihedelmä.

LUE LISÄÄ SUNNUNTAIN TURUN SANOMISTA