Kotimaa

Nato-johtaja: Kriisissä Suomi ja Ruotsi pääsisivät mukaan Naton Itämeren operaatioihin

Kimmo Penttinen
Naton yhdysvaltalainen varapääsihteeri Alexander Vershbow (s. 1952) on koko maailman turvallisuuspolitiikan raskassarjalaisia: vaikuttanut presidentin erityisneuvonantajana Valkoisessa talossa, apulaispuolustusministerinä sekä Yhdysvaltain suurlähettiläänä Natossa, Moskovassa ja Soulissa. Hän palaa Naton johdosta tämän vuoden puolella Washingtoniin. Jos Hillary Clinton valitaan Yhdysvaltain presidentiksi, demokraatti Vershbow noussee diplomaattiarvion mukaan keskeisiin tehtäviin Clintonin hallinnossa. Tällöin maailman suurimman sotilasmahdin presidentin lähipiirissä olisi Itämeren ja Suomen tilanteen erinomaisesti tunteva henkilö.
Naton yhdysvaltalainen varapääsihteeri Alexander Vershbow (s. 1952) on koko maailman turvallisuuspolitiikan raskassarjalaisia: vaikuttanut presidentin erityisneuvonantajana Valkoisessa talossa, apulaispuolustusministerinä sekä Yhdysvaltain suurlähettiläänä Natossa, Moskovassa ja Soulissa. Hän palaa Naton johdosta tämän vuoden puolella Washingtoniin. Jos Hillary Clinton valitaan Yhdysvaltain presidentiksi, demokraatti Vershbow noussee diplomaattiarvion mukaan keskeisiin tehtäviin Clintonin hallinnossa. Tällöin maailman suurimman sotilasmahdin presidentin lähipiirissä olisi Itämeren ja Suomen tilanteen erinomaisesti tunteva henkilö.

Naton yhdysvaltalainen varapääsihteeri Alexander Vershbow on ollut vuodesta 2012 lähtien Naton toiseksi korkea-arvoisin virkamies ja pääsihteerin sijainen.

Vershbow on maailman turvallisuuspolitiikan raskassarjalainen: vaikuttanut Yhdysvaltain suurlähettiläänä Natossa, Moskovassa ja Soulissa – siellä missä jännitteet ovat suurimpia.

Kun Vershbow`n kaltainen henkilö vierailee Helsingissä, hän tapaa Suomen ulkopolitiikkaa johtavan tasavallan presidentin.

Suomalaisella lehdistöllä ei ole juuri koskaan mahdollisuutta esittää suoria kysymyksiä Yhdysvaltain tai Naton turvallisuuspolitiikan ykkösnimille – ja Vershbow on molempia. Ei ainakaan siten, että meitä askarruttaviin kysymyksiin saisi perusteellisia vastauksia.

Vershbow on oikea mies kertomaan, mitä Nato tarkoittaa kriisiajan konsultaatioilla Suomen ja Ruotsin kanssa. Norjalainen Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg mainitsi konsultaatiot heinäkuussa STT:n ja muiden pohjoismaisten tietotoimistojen sähköpostihaastattelussa, mutta niiden sisältö jäi avoimeksi. Pelkkä konsultaatioiden mahdollisuus nousi isoksi uutiseksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vershbow'n viesti on konkreettinen: Suomi ja Ruotsi voisivat tulla mukaan Naton sotilaallisiin vastatoimiin, jos Itämerellä puhkeaisi kriisi. Ja mikä vielä painavampaa: saada liittokunnalta apua.

– Yksi periaatteistamme kumppaneidemme kanssa on ollut 1990-luvulta lähtien, että jos kumppanimaa tuntee turvallisuutensa uhatuksi, se voi pyytää liittokunnalta konsultaatioita. Ne tapahtuvat normaalisti suurlähettilästasolla, jossa olisivat mukana 28 Nato-maiden lähettilästä ja kumppanimaan lähettiläs.

Suomi on Vershbow'n mukaan sidottu Naton rakenteisiin syvällisemmin kuin vain jalojen periaatteiden tasolla. Hän painottaa, että ero kumppanuuden alkuaikoihin on merkittävä.

– Konsultaatiot ovat tulleet jatkuvaksi toiminnaksi Suomen ja Naton välillä. Arvioimme yhdessä uhkia Itämeren alueella ja harjoittelemme kriisinhallintaa.

– Jos todellinen kriisi tulee, meillä on jo olemassa säännölliset kanavat. Se on meillä lähes verissä, että meillä voi olla konsultaatioita. Jos Suomelta tulisi muodollinen pyyntö, Pohjois-Atlantin neuvosto kokoontuisi muodossa 28+1. Menettely ei eroaisi siitä, mitä Naton jäsenmaa voi tehdä. Meillä on sopimuksessamme 4. artikla, johon Turkki on vedonnut muutaman kerran ohjus- tai terrorihyökkäysten jälkeen. Kriisi Krimillä aiheutti konsultaatioita. Nostimme esille neljännen artiklan sisällön Puolan pyynnöstä. Puolalaiset halusivat Naton neuvoston hätäkokoukseen, Vershbow havainnollistaa.

Vaikka Suomi ei nauti Naton 5. artiklan antamia turvatakuita, valtionjohto voi kriisin uhatessa aloittaa Nato-maiden kanssa 4. artiklan kaltaiset konsultaatiot. Naton 4. artikla kuuluu seuraavasti: ”Sopimuspuolet neuvottelevat keskenään aina, kun sopimuspuolen mielestä jonkun sopimuspuolen alueellinen koskemattomuus, poliittinen itsenäisyys tai turvallisuus on uhattuna.”

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Virallisesti Suomi vetoaisi rauhankumppanuuden konsultaatiopykälään tai laajennetun kumppanuuden etuihin, jotka kirjattiin kesällä 2014 Partnership Interoperability Initiative -asiakirjaan.

– Suomella, Ruotsilla, Australialla, Georgialla ja Jordanialla on edistyneinä kumppanimaina erityisstatus kriisikonsultaatioihin osallistumisessa. Jos kriisi johtaa Naton vastatoimiin tai jos Nato harkitsee vastatoimia, Suomella, Ruotsilla ja muilla edistyneillä kumppanimailla olisi vaihtoehtona osallistua vastatoimien suunnitteluun, jos ne sitä toivoisivat, Vershbow sanoo.

Naton johdossa lähdetään siitä, että Suomi ja Ruotsi voisivat osallistua Naton vastaoperaatioihin, jos Itämerellä puhkeaa kriisi. Naton rauhankumppanuusasiakirjan 8§:n mukaan Nato konsultoi kaikkia rauhankumppaneita, jotka kokevat alueellisen koskemattomuutensa, poliittisen itsenäisyytensä tai turvallisuutensa uhatuksi.

Keväällä Suomi ja Ruotsi osallistuivat Naton päämajassa Brysselissä CMX-harjoitukseen, jossa Nato torjui eri sodankäynnin palasista muodostunutta hybridiuhkaa Itämerellä.

Vershbow arvioi, että Nato auttaisi kriisissä Suomea

Naton sotilastermeillä ilmaistuna Vershbow kutsuu kriisin vastatoimissa Suomea ja Ruotsia ”mahdollisiksi operatiivisiksi kumppaneiksi” (engl. potential operational partners). Naton neuvosto päättäisi Suomen ja Ruotsin ottamisesta mukaan Naton vastatoimiin puolustusliiton sotilaskomitean suosituksesta.

– Kyse on vapaaehtoisesta valinnasta. Ketään, etenkään kumppaneita, ei vaadita osallistumaan, Vershbow sanoo.

Vershbow arvioi, että Nato auttaisi kriisissä Suomea.

– Se on todellakin mahdollista esimerkiksi silloin, jos Itämerellä on kriisi, joka hyvinkin saattaa vaikuttaa yhtä hyvin Nato-liittolaisiin kuin Suomeenkin. Nato saattaisi päättää vastata kriisiin sekä suojelemalla liittolaisia että auttamalla läheistä kumppania. Päätös perustuisi olosuhteisiin, ja kuten kaikkeen Natossa, siihen vaadittaisiin konsensusta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Olemme kehittäneet niin läheisen suhteen, että olen varma siitä, että liittolaiset olisivat halukkaita auttamaan Suomea jollain tavalla, hän toteaa.

Vershbow hakee Suomen ja Ruotsin auttamiseen vertauskohdan Balkanilta, missä Nato painosti ilmapommituksillaan serbejä sotatoimien lopettamiseen Bosnia ja Hertsegovinassa vuonna 1995 ja Kosovossa vuonna 1999.

– Kysymys olisi liittolaisten hyvästä tahdosta ja konsensuksesta, mutta olemme auttaneet ennenkin. Jos tarkastelemme kriisejä Balkanilla 1990-luvulla, niin meitä ei pyydetty puuttumaan niihin, mutta katsoimme, että turvallisuutemme oli kietoutunut alueen maiden turvallisuuteen, erityisesti Bosnia ja Hertsegovinan ja Kosovon.

Washingtonissa palvellessaan Vershbow on vaikuttanut presidentin erityisneuvonantajana ja apulaispuolustusministerinä. Ennen viimeisintä Nato-pestiään hän vastasi kolmen vuoden ajan Yhdysvaltain turvallisuus- ja puolustuspolitiikan koordinoinnista suhteessa eurooppalaisiin valtioihin ja järjestöihin, mukaan lukien Nato.

Vershbow on henkilö, joka on perillä ydinaseiden merkityksestä Euroopassa ja Itämerellä.

Painajaisskenaariona Natossa pidetään sitä, että Venäjä yrittää panssarijoukoilla vyöryä Baltian yli rannikolle asti muutamassa päivässä ja samalla uhkaa länsimaita ydinaseiden käytöllä, elleivät nämä taivu neuvottelupöytään. Asian kertoi keväällä Lännen Medialle korkea-arvoinen Nato-lähde.

– Valitettavasti Krimille hyökkäyksestä lähtien on näyttänyt siltä, että Venäjä panee lisääntyvässä määrin luottonsa ydinaseisiin. Venäjä on ottanut demonstratiivisia askeleita simuloimalla harjoituksissaan skenaarioita, joissa he käyttäisivät ydinaseita. He ovat tehneet tämän lähettääkseen poliittisen viestin ja pelotellakseen avoimesti naapureitaan, Vershbow arvioi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vershbow toteaa kokeneen diplomaatin rauhallisuudella olevansa erinomaisen tietoinen pahimmista skenaarioista – siitä, että venäläiset voisivat käyttää lyhyen kantaman ydinaseita taktisena painostusaseena Itämeren alueella.

– Teimme Varsovan huippukokouksessa hyvin selväksi, että mikä tahansa ydinaseiden käyttö Venäjän tai jonkun muun vastapuolen toimesta muuttaisi perustavanlaatuisesti konfliktin luonteen. Heillä ei pitäisi olla harhakuvitelmia, että he voisivat ryhtyä ydinaseita käyttämällä johonkin, jota he kutsuvat de-eskalaatioksi [konfliktin lieventämiseksi/rajoittamiseksi]. Se oli vahva julkilausuma, jonka toivomme Venäjän ymmärtävän ja saavan venäläiset luopumaan yrittämästä sen kaltaisia skenaarioita.

Kysymys vastaiskusta siirtyy alueelle, josta ei puhuta julkisesti. Vershbow`n äänensävy on kuitenkin huomattavan päättäväinen.

– En aio sanoa tarkasti, mitä tapahtuisi, mutta perusajatus on, että Venäjän ei pidä ajatella ydinaseiden käyttöä realistisena keinona de-eskaloida konfliktia.

Viron Nato-jäsenyys sitoo Suomea aiempaa voimakkaammin Natoon, joka valmistelee pataljoonan, noin 1 000 sotilaan, sijoittamista jokaiseen Baltian maahan ja Puolaan.

Nato-pataljoona on pienin itsenäiseen taistelutoimintaan kykenevä osasto. Sen runkona on yleensä noin tuhannen miehen jalkaväkipataljoona, täydennettynä tarvittavilla vahvistuksilla (esim. panssareilla, tykistöllä, ilmatorjunnan elementeillä, pioneereilla jne.).

Kyynikot ovat arvelleet, ettei 1 000 Nato-sotilasta Virossa olisi ennaltaehkäisevä pelote.

– Teimme paljon analyyseja sotilasneuvojen perusteella. Uskomme, että pataljoonan vahvuiset taisteluyksiköt vahvistavat pelotetta.

– Pelote ei välttämättä vaadi kaikkien laajan hyökkäyksen torjuntaan tarvittavien joukkojen paikallaoloa siten, kuin joukkomme olivat kylmän sodan ajan Saksan rajalla. Pelote vaatii riittävää kykyä, joka saa potentiaalisen vastapuolen muuttamaan laskelmiaan ja tekemään johtopäätöksen, että hyökkäyksestä koituisi sille enemmän menetyksiä kuin hyötyjä. Hyvin varustetut pataljoonat toimivat isäntämaiden jatkuvasti kehittyvien joukkojen kanssa. Niillä on kyky aiheuttaa todellisia sotilaallisia tappioita hyökkääjälle, ja ne antavat vastarinnalle aikaa vahvistusten tuomiseen, Vershbow korostaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Ei pidä unohtaa, että neljän pataljoonan lisäksi amerikkalaisten raskaan prikaatin pääjoukot viettävät suurimman osan ajastaan Puolassa ja sen loput osat kiertävät itäisellä sivustalla. Vahvistuksia on saatavissa yhtä hyvin läheltä kuin kauempaa lännestä, Vershbow painottaa Naton pystyvän puolustamaan Baltiaa.

Nato investoi Lännen Median tietojen mukaan satoja miljoonia euroja infrastruktuurin parantamiseen Baltiassa, jotta rautateiden, satamien ja lentokenttien kunto mahdollistaa apujoukkojen kuljettamisen perille.

– Kyllä. Meneillään on infrastruktuurin parantaminen tien avaamiseksi pataljoonille ja toisen aallon vahvistuksille. Jotkin investoinnit rahoitetaan kollektiivisesti, Vershbow vahvistaa.

Ehkä joukkojen koolla ei ole merkitystä, vaan ainoastaan sillä, että ne ovat Baltiassa. Uskaltaisivatko venäläiset ikinä ampua sotilasta, jonka olkavarressa on Naton merkki? Kysymys on kiinnostava, koska Vershbow`n vastaus auttaa suomalaisia pohtimaan, olisiko Nato-jäsenyys paras tae itsenäisyydellemme.

– Kyse ei ole pelkän Nato-lipun merkityksestä. En usko venäläisten hakevan suoraa yhteenottoa Naton kanssa edes tänä päivänä, mutta kun pataljoonat ovat paikalla, venäläiset tietävät, että jos he hyökkäävät, he eivät ammu vain latvialaisia, liettualaisia tai virolaisia vaan myös saksalaisia, brittejä, amerikkalaisia, kanadalaisia, hollantilaisia ja muita. He hyökkäisivät koko Natoa vastaan. Siksi sanon pelotetta riittäväksi. Jos venäläiset ovat rationaalisia, he eivät ensinnäkään hyökkää, Vershbow arvioi.

Suomalaiset ovat pohtineet kuumeisesti, auttaisimmeko veljesmaa Viroa tosipaikassa.

– Suomella ei olisi Naton 5. artiklan kaltaista velvoitetta auttaa, mutta EU-kumppaneilla on läheiset poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset yhteydet. Henkilökohtaisesti arvioin, että Suomi erittäin todennäköisesti auttaisi Viroa, Vershbow uskoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy


Fakta

Naton Itämeren puolustus

Naton nopean toiminnan joukot (NRF) perustettiin 2002. Walesissa Nato päätti vuonna 2014 RAP, valmiussuunnitelmasta, jossa NRF-joukkojen vahvuus kolminkertaistettiin 40 000:een ja niiden keihäänkärjeksi luotiin 5 000 sotilaan maavoimien VJTF-prikaati (Very High Readiness Joint Task Force). Sitä tukevat ilma- ja merivoimien sekä erikoisjoukkojen yksiköt.

Puolassa Szczecinin 400 Nato-upseerin monikansallinen esikunta on asetettu pysyvästi korkeaan valmiustilaan, jotta se pystyy johtamaan jäsenmaista saapuvien VJTF-joukkojen sijoittumista 48 tunnissa minne tahansa Baltian tai itäisen Keski-Euroopan alueelle.

Baltian maihin ja Puolaan sijoitetaan nyt taisteluosastot. Nato-pataljoona on pienin itsenäiseen taistelutoimintaan kykenevä osasto (runkona noin 1 000 miestä, täydennettynä tarvittavilla vahvistuksilla, esim. panssareilla, tykistöllä, ilma-torjunnan elementeillä, pioneereilla jne.).

Lisäksi amerikkalaiset asettavat Baltian ja itäisen Keski-Euroopan suojaksi taisteluvalmiuteen kaksi raskasta taisteluprikaatia, noin 9 000 sotilasta. Molempien prikaatien kalusto ja toisen miehistö tuodaan Eurooppaan.

USA tyynnyttelee Venäjän-uhasta huolestuneita liittolaisiaan ERI-ohjelmalla, jonka rahoitus on ensi vuonna 3,4 miljardia dollaria. Tällä hetkellä amerikkalaisilla on 173. maahanlaskuprikaati Italiassa ja 2. kevyesti panssaroitu prikaati Saksassa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (14)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Arto
Mieletöntä pullistelia
Mikä ihmeen vimma Venäjällä = Putinilla on Itämeren takia uhkailla lentonäytösillään ja havitella saaria tukikodakseen muka Atlantille pääsyn 'varmistamiseksi'. Nyt jo sinne pääsy vapaa, ainakin rahtilaivoilla. Putiini vain haluaa pullistella, kuten edeltäjänsäkin NL:n aikaan. Kyllä olisi se pitänyt jäädä valitsematta sen jälkeen, kun NL romahti. Despootit suuruudenhulluudessaan ovat syyllisiä sotiin. Joten 'nirri irti' sellaisilta. Joku tietenkin sanoo, että niinhän USA:kin 'pullistelee' mutta kotoisempaa aikakin varsinaisille Euroopan valtioille on aina ollut USA:n 'pullistelu' kuin NL:n valvonta Euroopan itärajan valtioissa, jotka irtaantuivat NL:n ankeasta 'holhouksesta'.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
mielikuvitus
Vast: Mieletöntä pullistelia
Taidat keksiä saarienhavittelujutut ihan omasta päästäsi. Tietääkseni ei mitään virallista dokumenttia asiasta ole.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kiimaton
Vast: Mieletöntä pullistelia
"Informaatio" on hyvin purrut tähän tekstiin ja kuvastaa hyvin kapea-alaista,tunnepitoista mielenilmausta.
Olisikohan hyvä, että asioista otettaisiin objektiivisesti selvää.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Sinikka
Vast: Mieletöntä pullistelia
Maan voi vallata mutta ei kansaa ja Venäjä tietää sen.
Irak ja Afganistan on vieläkin valtaamatta.
Ukraina on vähän eri asia missä kansa jo valmiiksi osaa venäjää ja tuntee kulttuurin mutta europpa on mahdoton.
USA toimii etäällä omilla ajatuksilla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
V.V.
Hyvä artikkeli!
Kiitos LM:lle jälleen kerran asiallisesta uutisoinnista! Tiedä sitä sitten, onko (olisiko) NATO:n yhteisoperaatioihin liittyminen meille 'pääsemistä', vai joutumista, mutta uhka on yhteinen, ja tätähän tässä on jo vuosia harjoiteltu, saumatonta yhteistyötä. Valitettava tosiasia todellakin on, että Venäjä voi halutessaan nopealla operaatiolla kaapata itselleen jostain pienen palan kaakkua, ja uhata haaveita sotilaallisesta takaisinhaltuunotosta taktisin ydinasein, Krimin tapaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Liimatainen
Kriisissä Suomi ja Ruotsi "pääsisivät" mukaan Naton Itämeren operaatioihin
Vai pääsisivät! Johan on asenteellinen otsikko. Tarkoittanee, että pikemminkin joutuisivat vedetyksi mukaan sotaan, sillä mahdollisen kriisin sattuessa Baltiassa NATOn koneet tarvitsisivat operaatioihinsa Ruotsin ja Suomen kenttiä. "Viron Nato-jäsenyys sitoo Suomea aiempaa voimakkaammin Natoon" . Mistähän tuollainenkin johtopäätös on vedetty! Sääli, että sinänsä asiallinen, mielenkiintoisia yksityiskohtia sisältävä haastattelu on pilattu ärsyttävillä heitoilla.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ingo
NATO
Kyllä näitä eri numeroisia artikloita riitää mut mitähän ne sitten tositilanteissa toimivat Kun tässä USA on niinkuin pääpukarina niin mihinkään muuhun ei voi luottaa kuin omaa hyvin varustettu ja hoidettu itsenäinen armeejaamme
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää