Viron-instituutin johtaja lisäisi Suomen ja Viron yhteistyötä maailmalla

Heikki Saukkomaa
Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves ja Suomen presidentti Sauli Niinistö (oik) käyskentelevät Ilveksen kotitilalla Ärmassa, Virossa keskiviikkona 18. toukokuuta 2016.
Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves ja Suomen presidentti Sauli Niinistö (oik) käyskentelevät Ilveksen kotitilalla Ärmassa, Virossa keskiviikkona 18. toukokuuta 2016.

Suomi ja Viro voisivat tulevaisuudessa tehdä enemmän yhteistyötä kansainvälisillä foorumeilla. Näin toivoo Suomen Viron-instituutin johtaja Anu Laitila.

– Yksi hyvä esimerkki on se, kuinka Baltian maat osallistuvat yhdessä teemamaana kirjamessuille Lontoossa 2018.

Laitilan mielestä pienten maiden on muuten vaikeaa näkyä maailmalla. Koulutus on yksi esimerkki Suomelle ja Virolle yhteisestä erikoisalueesta.

–  Aiemmin Virossa seurattiin tarkasti suomalaisia Pisa-tuloksia. Nykyään Viro on samalla tasolla, ja opetusalan väkeä tulee tänne katsomaan, kuinka täällä toimitaan.

Laitila haluaa romuttaa käsityksen Virosta EU-maana, joka keskittää huomionsa ennen muuta Brysseliin. Hän mainitsee Viron oman mallin suomalaisesta 100 koulua -hankkeesta, jossa kerätään kokemuksia koulujen parhaista innovaatioista.

–  Olen oikeastaan hämmästynyt, kuinka paljon he tosiasiassa katsovat Suomea.

Luvassa näyttely, sirkusta ja konsertti

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhla on tärkeä myös Viron-instituutille, joka vastaa Sata esinettä Suomesta -näyttelystä. Tallinnan lisäksi näyttely kiertää Helsinkiin, Osloon, Madridiin ja Riikaan.

Lisäksi instituutti vie nykysirkusta kolmeen Baltian maahan osana juhlallisuuksia.

–  Vuoden päätapahtuma Tallinnassa on kesäkuun Vapaudenaukion pop- ja rockkonsertti, jossa esiintyy suomalaisia ja virolaisia nykytähtiä.

Laitila arvioi, että suomalaisten Viro-suhteessa on tapahtunut paljon ideologisella tasolla. Aiemmin suomalais-virolaiseen kanssakäymiseen liittyi ajatus heimoveljeydestä, mutta nykyään Viro on paikka, jonne matkustetaan hemmottelemaan itseään.

– Erityisesti nuoret näkevät Tallinnan jännittävänä, trendikkäänä kaupunkina, jossa koko ajan tapahtuu jotain.

Laitilan mukaan myös Virossa moni asia on muuttunut parempaan suuntaan, vaikka esimerkiksi viroa ja venäjää puhuvien välillä on vielä kuilu.

–  Sukupolvi, joka on elänyt vain itsenäisyyden aikana, ei koe sen enempää konfliktia tai katkeruutta.

FAKTA

Kulttuurisuhteiden kehittämistä jo 25 vuotta

Suomen Viron-instituutti perustettiin vuonna 1991. Sitä ylläpitää Suomen Viron-instituutin säätiö.

Instituutin tehtävänä on edistää suomalais-virolaista kulttuuri- ja kieliyhteistyötä sekä vahvistaa Suomen ja Viron yhteyksiä taiteen, koulutuksen ja yhteiskunnan eri aloilla.

Instituutti järjestää näyttelyitä ja seminaareja sekä muun muassa ylläpitää kirjastoa Tartossa.

Instituutti myös seuraa Viron yhteiskunnan kehitystä. Se tuo yhteen ammattilaisia Suomesta ja Virosta sekä edistää maiden välisiä suhteita.