Kotimaa

Asuinkerrostalojen aurinkovoimalat ovat vielä harvinaisia

Roni Rekomaa
Ilmastokadun aurinkosähköselvityksen tekijä, tietokirjailija, energia-asiantuntija Janne Käpylehto esittelee kantakaupungin ensimmäistä asuinkerrostalon aurinkovoimalaa Iso Roobertinkadun Helsingissä.
Ilmastokadun aurinkosähköselvityksen tekijä, tietokirjailija, energia-asiantuntija Janne Käpylehto esittelee kantakaupungin ensimmäistä asuinkerrostalon aurinkovoimalaa Iso Roobertinkadun Helsingissä.

Helsingin kantakaupungissa Fredrikinkadulla 32 paneelia pumppaa asuinkerrostaloon aurinkoenergiaa noin 6  000 kilowattituntia vuodessa. Aurinkovoimalat asuinkerrostaloissa ovat Suomessa harvinaisuus, sillä arvioiden mukaan alle kymmenessä asuinkerrostalossa on aurinkovoimala.

–  Seuraavan kahden vuoden aikana niitä voi kuitenkin olla jo 500–1000 asuinkerrostalossa, arvioi aurinkopaneelijärjestelmiin erikoistuneen

Solarvoima

-yrityksen toimitusjohtaja Lauri Hietala.

Kiinnostusta kuitenkin on. Kiinteistöliiton keväällä tekemän selvityksen mukaan lähes 45 prosentissa taloyhtiöistä on keskusteltu aurinkosähköjärjestelmän hankkimisesta. Yksi suurimmista syistä järjestelmien harvinaisuuteen on, että niistä on vaikea saada taloyhtiölle kannattavia. Lappeenrannan teknillisen yliopiston sähkötekniikan professori Jarmo Partanen sanoo, että aurinkoenergiasta voi saada kannattavaa, kun järjestelmä mitoitetaan oikein.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

–  Käytännössä se tarkoittaa sitä, että suurin osa tuotannosta voidaan hyödyntää itse. Silloin säästää verkkomaksuissa, energiamaksuissa ja veroissa, Partanen sanoo.

Nostaa kiinteistön arvoa

Fredrikinkadun taloyhtiössä kiinteistö käyttää tuotannostaan 90 prosenttia itse ja 10 prosenttia myydään energiayhtiöille. Taloyhtiön aurinkosähköselvityksen tehnyt energia-asiantuntija Janne Käpylehto sanoo, että se on yhtiölle taloudellisesti kannattavin järjestelmä.

Käpylehdon mukaan taloudellista hyötyä tulee myös kiinteistön arvonnoususta. Fredrikinkadulla paneelit maksoivat arvonlisäverojen jälkeen yhteensä 15 000 euroa.

– Suomesta tätä ei ole tutkittu, mutta maailmalta on tullut sellainen viesti, että aurinkosähköjärjestelmän hankinta nostaa kiinteistön arvoa enemmän kuin investoinnin arvo on, hän sanoo.

Vaikka aurinkosähköjärjestelmät asuinkerrostaloissa ovat verrattain harvinaisia, Käpylehdon mukaan potentiaalia määrän kasvattamiseen olisi. Siihen ei hänen mukaansa tarvitsisi isoja tukijärjestelmiä, vaan yksinkertaiset keinot riittäisivät.

Ensinnäkin hänen mukaansa kotitalousvähennystä ja energia-avustusta pitäisi muuttaa siten, että myös osakeyhtiöt voisivat hyödyntää niitä.

–  Omakotitalo voi saada kotitalousvähennystä. Yritykset ja maatilat voivat saada energia-avustusta, mutta asunto-osakeyhtiö ei voi saada mitään, Käpylehto valottaa.

Toisena yksinkertaisena keinona hän näkee jonkinlaisen netotusjärjestelmän käyttöönoton. Netotusjärjestelmä tarkoittaa sitä, että taloyhtiö maksaisi ostoenergiasta tietyn ajanjakson sisällä, eikä kulutuksen ja tuotannon täytyisi jatkuvasti kohdata. Ajanjakso voisi olla esimerkiksi vuorokausi, vuosi tai kuukausi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kun netotus ei ole käytössä, sähköntuotannon ollessa suurempaa kuin kulutuksen, sähköenergia menisi reaaliaikaisesti myyntiin huonoon hintaan ja laskisi järjestelmän kannattavuutta.


Fakta

Saksassa aurinkosähköä tuotetaan 1 500 kertaa enemmän kuin Suomessa

–  Aurinkovoiman osuus Suomen sähköntuotannosta on reilusti alle prosentin.

–  Jos tavoitteena on, että vuoteen 2022 mennessä Suomessa käytetystä sähköenergiasta tuotetaan prosentti aurinkovoimalla, tarvitaan kiinteistöjen katoille 330 000 kolmen kilowatin aurinkosähkövoimalaa.

–  Saksassa aurinkosähköä tuotetaan 1 500 kertaa enemmän asukasta kohti kuin Suomessa, vaikka aurinkoa saadaan vuositasolla suurin piirtein saman verran.

–  Saksassa suurin osa aurinkoenergiasta tuotetaan omakotitalojen yhteydessä olevilla aurinkokennoilla, kun esimeriksi Espanjassa on keskitytty suuriin aurinkopuistoihin.

–  Aurinkoenergian hyödyntämisessä tärkeintä on säteilyn eli valon määrä. Pilvinen ja sateinen ilmasto ei ole optimaalinen aurinkoenergian tuotannolle.

–  Aurinkopaneelien tuottokyky on kuitenkin parempi alhaisessa lämpötilassa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Sitä samaa
Ei kannata
Verottaja hyökkää aina, kun jokin mahdollisuus ilmenee. Meillä olisi esim autoilussa ja aurinkoenergian hyödyntämisessä jo koittanut uusi aika. ellei verotus olisi torpannut uudistuksia. Mm. Norjassa on otettu vuosikymmenen etumatka meistä, koska siellä on lupa ajatella ympäristöä. Meillä jankutetaan merimetsojen munista.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.