MIKKO GUSTAFSSON

Pelote sarjanäpistelijöiden hillitsemiseksi on riittämätön, uskotaan Kaupan liitossa. Liitto haluaisikin maksamattomien sakkojen johtavan taas vankeuteen, vaikka poliisin tietoon tulleet näpistykset vähenivät viime vuonna koko maassa lähes 3  000:lla toissa vuodesta.

Poliisin kirjoittaman sakon näpistyksestä voi tällä hetkellä käytännössä vaikka repiä saamatta siitä niin sanottua muuntorangaistusta vankeudeksi. Poliisin kirjoittama sakko näpistyksestä on kuitenkin ulosottokelpoinen.

Jo nykyisen lainsäädännön mukaan sarjanäpistelijät joutuvat käräjille seitsemännestä vuoden aikana saamastaan näpistelysakosta. Kaupan liiton asiamiehen Matti Räisäsen mukaan tämä ei kuitenkaan toimi käytännössä.

–  Pitäisi, mutta kun se ei välttämättä toimi. Näkemykseni mukaan poliisi ei aina katso tietojärjestelmästään sakon määriä, Räisänen epäilee.

Räisäsen mukaan näpistystilastojen pienentyminen voi olla osittain tilastollinen harha, koska erityisesti syrjäseuduilla poliisia ei läheskään aina viitsitä pitkien välimatkojen takia kutsua.

Osa kauppiaista haluaa käräjille

Osa kauppiaista on päättänyt tyystin kieltäytyä poliisin kirjoittamista sakoista. Kun kauppias kieltäytyy paikan päällä kirjoitetusta sakosta ja vaatii silti rangaistusta, näpistelijä joutuu käräjille.

Rikosylikomisario Tuomo Lotan mukaan esimerkiksi Helsingissä on kaksi ketjua, jotka jokaisen tapauksen kohdalla kieltäytyvät poliisin kirjoittamista sakoista. Osa ketjuista puolestaan tekee harkintaa sen mukaan, onko epäilty näpistelijä tuttu aiemmista näpistelyistä.

Yksi jokaisen näpistelijän käräjille haluavista ketjuista on

Motonet

.

–  He (näpistelijät) repivät sakkolapun poliisin lähdettyä ja laittavat sen roskikseen. Sehän tässä se ongelma on. Kun näin tapahtuu, niin olemme päättäneet, että viemme nämä jutut käräjille. Haluamme ihmiset vastuuseen teoistaan, koska pelote on muuten täysin nolla. Ja nimenomaan ammattimaisesti toimivat ovat se ongelma, toimitusjohtaja Eero Broman sanoo.

Lotan mukaan esimerkiksi Helsingissä on noin 30 ihmistä, jotka jäävät jatkuvasti kiinni näpistyksistä. Viime vuonna Helsingissä oli 187 ihmistä, jotka olivat epäiltynä useammasta kuin kuudesta näpistyksestä.

Laki omiin käsiin

Osa kauppiaista on suivaantunut näpistelijöihin niin pahasti, että on päätynyt liikkeissään omatoimisiin ratkaisuihin. Esimerkiksi jotkut K-kauppiaista ovat päättäneet julkaista näpistelijän valvontakamerakuvan Facebook-sivullaan.

Lakimies Herkko Hietanen asianajotoimisto

Turre Legalista

muistuttaa, että julkaisemalla kuvan kauppias tulee helposti itse rikkoneeksi lakia.

–  Videotallenteiden kerääminen muodostaa henkilörekisterin. Yksityisissä kaupan tiloissa sille on sallittu käyttötarkoitus, koska sillä pyritään ehkäisemään näpistyksiä ja muita rikoksia, joita siellä kaupoissa tapahtuu. Kuvien julkaiseminen kuitenkin helposti ylittää henkilörekisterin käyttötarkoituksen rajat.

Henkilötietolain rikkomisen lisäksi kauppias voi syyllistyä kunnianloukkaukseen, jos hän yhdistää kuvatun rikokseen. Jopa tiedon levittäminen jo tuomitusta nimellä tai kuvalla voi olla laitonta.

Viestintäjohtaja Merja Haverinen

Keskosta

sanoo ymmärtävänsä kauppiaiden suivaantumisen. Hän kuitenkin muistuttaa, että mitään laitonta ei saa tehdä.