Vanhukselle jopa 1 500 turhaa pilleriä vuodessa

Lähihoitaja Johanna Koivunen jakaa vuodeosaston potilaille lääkkeet lääkärin määräysten mukaan.
Lähihoitaja Johanna Koivunen jakaa vuodeosaston potilaille lääkkeet lääkärin määräysten mukaan.

Hoivakodissa asuvan vanhuksen lääkkeistä yli puolet voi olla turhia. Asiantuntijalääkäri Satu Ahtiluoto ja farmaseutti Pauli Puirava kävivät testihoivakodissa läpi 18 asukkaan lääkkeet. Yli puolet niistä oli toisistaan tehoa vieviä, tarpeettomia tai jopa haittaa aiheuttavia. – Pudotimme lääkkeiden määrää vuoden aikana vähitellen yksi lääke ja siitä puolikas pilleri kerrallaan. Nykyisin hoivakodissa keskivertoasiakas nielee 1 530 tablettia vähemmän kuin vuosi sitten, Puirava sanoo.

Vakavimmillaan väärä lääkehoito on vienyt hengen.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tutkimuspäällikön Hannes Enlundin mukaan Suomi on poikkeuksellisen lääkemyönteinen maa. Syiksi voi epäillä niin lääkkeiden kaupankäyntiin liittyvää rahanjakoa kuin hoitohenkilökunnan vähäisyyttä.

– Rauhoittava lääke voi olla helppoa lisätä, mutta vaikea lopettaa. Meillä ei ole käsitystä, kuinka paljon lääkehoidon kokonaisarviointeja tehdään. Kartoitamme asian ensi vuonna, Enlund sanoo.

Puiravan mukaan kokonaisarviointi tuo säästöä.

– Lääkekulut laskevat radikaalisti. Esimerkkihoivakodissa hoitajilta menee nykyään lääkkeiden jakamiseen ja niiden ottamisen valvontaan aiempaa vähemmän aikaa, vuodessa noin yhden hoitajan työpanoksen verran. Oikea lääkintä on poistanut haittavaikutuksia, esimerkiksi asukkaan käsistä tärinän, niin että hän pystyy taas itse syömään, Puirava kertoo.

Enlundin mukaan suurin este toiminnalle on epätietoisuus siitä, kuka maksaa.

– Perusteellisen kokonaisarvioinnin tekemiseen menee helposti päivä, ylikin. Hinta on eläkeläiselle kohtuuton. Maksaako kunta, Kela vai onko tämä apteekkien hyvää tahtoa. Apteekkien tulo muodostuu kuitenkin siitä, kuinka paljon ne lääkkeitä myyvät. Meillä taitaa olla pitkä tie edessämme, Enlund sanoo.

LUE LISÄÄ PERJANTAIN TURUN SANOMISTA