Ambulanssia odottavia potilaita kuollut lukkojen taakse

Sepänkulman taloyhtiön asukas Ilma Hirvoila kokee, että lukitut portit vaarantavat ihmishenkiä, koska apu ei pääse perille. Myöskään vieraat eivät pääse ulos pihalta ilman koodia. TS/Jonny Holmén.
Sepänkulman taloyhtiön asukas Ilma Hirvoila kokee, että lukitut portit vaarantavat ihmishenkiä, koska apu ei pääse perille. Myöskään vieraat eivät pääse ulos pihalta ilman koodia. TS/Jonny Holmén.

Ensiapua tarvitsevan potilaan henki voi vaarantua, koska viranomaisilla ei ole keinoja päästä lukittujen ovien taakse. Nykylain mukaan sairaankuljettajilla ei ole oikeutta murtautua itse sisään. Sen sijaan pelastuslaki antaa pelastusviranomaisille oikeuden murtautua ovista esimerkiksi tulipalotilanteissa.

Sairaankuljettajat joutuvat eri puolilla maata päivittäin tilanteisiin, joissa kotonaan lukkojen takana olevaan potilaaseen ei saada yhteyttä. Hätätilanteessa kuluu usein minuutteja sen pohtimiseen, pyydetäänkö apua naapureilta, odotetaanko huoltomiestä vai pyydetäänkö virka-apua oven murtamiseen.

Muutamassa tapauksessa potilas on menehtynyt lukittujen ovien taakse. Viestintäpäällikkö Tarja Tamminen Valvirasta kertoo, että Valvira on tehnyt jo vuosi sitten aloitteen sairaankuljettajien oikeuksien laajentamiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylilääkäri Tom Silfvast sanoo, että lain tasolla oikeuksia ei olla laajentamassa, vaan toimintaohjeita voidaan antaa paikallisesti.

Ambulanssien henkilökunta joutuu nykyään pyytämään virka-apua pelastuslaitokselta tai poliisilta ovien rikkomiseen.

– Radikaaleimpiin kuuluu tilanne, jossa menimme moottorisahan kanssa porraskäytävästä asuntoon ja pääsimme pelastamaan ihmisen, Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen sairaankuljetuspäällikkö Markku Rajamäki muistelee.

Pelastustoimelle ovien murtaminen on arkea. Sisään mennään esimerkiksi moottorisahan tai lukkoporan avulla.

Kerrostalojen alaovet voidaan joskus avata viranomaiskoodilla tai putkilukkoihin piilotetuilla yleisavaimilla. Valtaosassa maata niistä on luovuttu väärinkäytösten takia.

– Putkilukot olivat aiemmin yleinen tapa, mutta niitä on poistettu vuosien mittaan, koska väärinkäytöstä aiheutuu tappioita kuten varkauksia. Viranomaiskoodejakaan ei juuri harrasteta, koska ne rupeavat leviämään aika nopeasti, sisäministeriön valmiusjohtaja Janne Koivukoski kertoo.

Esimerkiksi Pohjois-Savossa tiedot taloyhtiöiden putkilukkojen sijainnista lipsahtivat pelastuslaitokselta pari vuotta sitten nettiin. Paraisilla yleisavaimia varastettiin vuonna 2006.

Turussa koodit
paljastuvat jatkuvasti

Turussa viranomaiskoodeja ja putkilukkoja käytetään yhä turvallisuusriskeistä huolimatta.

– Ongelmana on, että koodit leviävät todella nopeasti esimerkiksi netissä. Ei mennyt pitkään, kun juuri vaihdettu koodi löytyi alamaailman webbisivuilta, kertoo Varsinais-Suomen kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo.

Kaikkien talojen koodien vaihto vie kauan ja tulee kalliiksi, ja niitä joudutaan vaihtamaan muutaman vuoden välein. Viranomaiset eivät kuitenkaan ole halunneet luopua koodeista.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos selvittää nyt, kuinka laajasti viranomaiskoodia käytetään alueen kunnissa.

– Asia on selvityksessä. Koodin käyttö vaihtelee, pelastuspäällikkö Juha Virto sanoo.

Ambulansseihin
ei haluta avaimia

Ainakaan Varsinais-Suomessa ambulanssien henkilökunnalla ei edes ole mahdollisuutta käyttää putkilukkoihin piilotettuja yleisavaimia. Rajamäen mielestä ambulansseissa ei kannata kuljettaa avainnippuja, koska ne saattaisivat joutua vääriin käsiin tai kadota.

Käytäntö kuitenkin toimii pelastuspuolella.

– Olisihan se ihanteellinen tilanne, jos olisi yleisavain, jolla päästäisiin jokaiseen rappukäytävään sisään, Rajamäki pohtii.

Putkilukkoihin piilotettuja yleisavaimia ei pelastuslaitoksen mukaan ole läheskään joka kerrostalossa, vaan lähinnä kohteissa, joihin on asennettu automaattinen palohälytinjärjestelmä.

ANNA KUUSELA

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.