Paattisten seura tekee 1700-luvun torpasta kulttuuripolun menneeseen

TS/Ari-Matti Ruuska<br />Klootin päärakennuksen susiovi teki hetken vastarintaa, mutta lopulta Auvo Heikkilä sai raskaan lukon aukeamaan. Alaosa avataan sisältä salvasta.
TS/Ari-Matti Ruuska
Klootin päärakennuksen susiovi teki hetken vastarintaa, mutta lopulta Auvo Heikkilä sai raskaan lukon aukeamaan. Alaosa avataan sisältä salvasta.

JOUKO VÄHÄ-KOSKELA

Kohteen kunnon määrittelystä olisi varmasti tullut vakava ongelma, jos Ikkalan Klootin torppaa Paattisilla olisi yritetty myydä välittäjän kautta. "Peruskuntoinen?" "Vaatii pientä laittoa?"

Suorassa kaupassa ei koettu vähäistäkään kitkaa. Paattisten seura tiesi tarkoin, mitä Tenho ja InkeriPoso olivat tarjoamassa. Kulttuurihistoriallisesti arvokas, mutta rankasti rapistunut torppamiljöö siirtyi torstaina yhdistyksen omaisuudeksi muutamalla kymmenellä tuhannella eurolla.

Kotiseutuyhdistykseen kuuluu samoja ihmisiä, jotka olivat jo 1990-luvulla vonkaamassa torppaa Posoilta maataloustuottajayhdistyksen nimissä. He eivät olleet ainoita ostajia. Monesti Klooti oli jo menossa.

- Useamman kerran kaupat tehtiin, mutta aina jäi vaimon nimi puuttumaan papereista, Tenho Poso kertoi kaupantekijäisissä suu hienoisessa virneessä.

Inkeri Poso väitti miehensä puhuvan omiaan. Hän myönsi kuitenkin, ettei olisi antanut vieläkään torppaa pois, jos tyttärentyttäret olisivat jääneet paikkakunnalle. Kun ei, autiosta kiinteistöstä tuli aika luopua.

Edessä hirmuinen talkoorupeama

Kyläseuralle oli selvää, että ainutlaatuiseksi ylistetyn Klootin korjaaminen maksaa työtunneissa yli kauppahintansa. Yhdistys uskoo harsuuntuneiden hirsirakennusten houkuttavan osaavaa talkoovoimaa, mutta selvää rahaakin on kerättävä.

Kaupan rahoittajat, Paattisten osuuspankki, Keskitien tukisäätiö ja maataloustuottajien yhdistys ovat tehneet selväksi, että Paattisten seura on nyt omillaan. Niiltä ei liikene enempää.

- Maakuntamuseon ja ympäristöministeriön tuki tässä tulee ensimmäisenä mieleen, Paattisten seuran varapuheenjohtaja Auvo Heikkilä pohti sovittaessaan järeää avainta Klootin päärakennuksen susioven lukkoon.

Kaksiosaisen oven yläosa painui sisään hetken äheltämisen jälkeen. Sitten kurottautumalla alaosan salpa auki.

Entiseen Ullaisten kylän Heikkilän talon torpan päärakennukseen, sittemmin Klootin torppaan, saattoi astua.

- Ei susiovi sitä tarkoittanut, etteikö susi olisi voinut loikata tästä sisälle. Sillä estettiin pikkulapsia säntäämästä pihalle suden suuhun, Heikkilä selitti erikoisen sisäänkäynnin tarkoitusta.

Näin elettiin 200 vuotta sitten

Sanalle peruskuntoinen tulee Klootissa uusi merkitys. 1700- ja 1800-luvuilla rakennetulle torppamiljöölle ei ole tehty juuri mitään rakenteisiin kajoavaa sitten pystytyksen. Sähköt tosin vedettiin 1940-luvulla. Asuttuna Klooti pysyi 1970-luvun alkuun asti, jolloin Posot ostivat tilan.

Paattisten seura on hahmotellut Klootin tulevaa käyttöä. Auvo Heikkilän mukaan piha- ja talomiljööseen syntyisi luontevasti eri tasoisia kulttuuripolkuja: Lapsille voitaisiin esitellä omalla tavallaan, rakennuskulttuurin osaajille omalla tavallaan, miten Paattisilla elettiin 200 vuotta sitten.

Klootissa ei tarvitse rekonstruoida mitään. Kaikki on varmasti aitoa ja alkuperäistä.

- Täällä voidaan pitää myös kokouksia ja juhlia. Mutta museota tästä ei tehdä, Heikkilä totesi.

Hän elättelee toivoa, että seutukunnittain toimivien yhdistysten hankkeiden tukemiseen tarkoitettua Leader-rahaa liikenisi Klootille. Museaalisiin tarkoituksiin sitä ei saa.

TS/Ari-Matti Ruuska<br />Torpan metsät myytiin 1970-luvun vaihteessa. Jäljelle jäi vajaan hehtaarin kiinteistö. Autiotilan rakennuskanta on pahoin rappeutunut.
TS/Ari-Matti Ruuska
Torpan metsät myytiin 1970-luvun vaihteessa. Jäljelle jäi vajaan hehtaarin kiinteistö. Autiotilan rakennuskanta on pahoin rappeutunut.
TS/Ari-Matti Ruuska<br />Klootin torpan savusaunan lavolle johtaa yhdestä puusta veistetty rappu.
TS/Ari-Matti Ruuska
Klootin torpan savusaunan lavolle johtaa yhdestä puusta veistetty rappu.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.