Uutiset

Etelänavan ensimmäisenä suomalaisena valloittanut oli amerikkalaistunut asekätkijä

TS/<br />Antero Havola ihaili Etelämantereen komeita maisemia. Hän kirjoitti ahkerasti sukulaisilleen ja kuvaili retkikunnan oloja. Kuva Robert Brantbergin kirjasta Naparetkeilijä.
TS/
Antero Havola ihaili Etelämantereen komeita maisemia. Hän kirjoitti ahkerasti sukulaisilleen ja kuvaili retkikunnan oloja. Kuva Robert Brantbergin kirjasta Naparetkeilijä.

RAMI NIEMINEN

Ensi maanantaina tulee kuluneeksi tasan 48 vuotta siitä, kun ensimmäinen suomalainen aloitti taivalluksen Etelänavalle. Perille Yhdysvaltain armeijan majuri Antero Havola (1911 - 1998) ehti 10. tammikuuta 1961. Sodan jälkeen hän oli paennut Suomesta asekätkentäjupakan vuoksi.

Havola johti navalle amerikkalaisten ensimmäistä maateitse kulkenutta retkikuntaa. Sen tehtävänä oli taittaa taivalta traktoriletkana ja merkitä ennenkulkematon reitti mennessään.

Retkikunta osui ajankohtaan, jolloin Etelämantereella riitti vilskettä. Vain hieman aikaisemmin venäläiset olivat tehneet oman traktorimarssinsa. Etelänavalle oli myös ehditty pystyttää pysyvä tutkimusasema. Vuoden 1961 kesällä astui voimaan Antarktiksen demilitarisoinut kansainvälinen sopimus.

Havolan retkeä pidettiin vaarallisena, sillä jo kaksi amerikkalaisten tukikohtien traktorinkuljettajaa oli menehtynyt pudottuaan syvään railoon mantereella. Matka sai myös aikanaan paljon julkisuutta ja presidentti John F. Kennedy palkitsi Havolan kunniamerkillä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

- Antero-setä itse vähätteli retken vaarallisuutta, vaikka totesikin myöhemmin, että se oli hänen suurin hetkensä, muistelee Havolan veljenpoika Pekka Havola .

Pako Ruotsiin sodan jälkeen

Syksyllä Suomessa julkaistiin Havolan elämästä kertova teos Naparetkeilijä . Se kattaa suomalaisen ammattisotilaan vaiheet talvisodasta Korean sotaan ja eläkepäiviin saakka. Havola taisteli Suomen armeijan palveluksessa Lapin sodan loppuun saakka.

Paraisilla asuva Pekka Havola on vastannut suuresta osasta kirjan teossa käytetystä taustamateriaalista. Hän tapasi Yhdysvalloissa asuneen setänsä useaan kertaan.

- Hän oli hyvin sukurakas ja aina Suomessa käydessään halusi tavata kaikki sukulaiset. Lisäksi hänellä oli mukanaan aina paksu nippu valokuvia, joita hän mielellään esitteli, Pekka Havola kertoo.

Sekä Antero että veljensä Ilmari Havola osallistuivat jatkosodan jälkeiseen asekätkentäoperaatioon. Valpon päästyä kätkijöiden jäljille Antero Havola pakeni Ruotsiin. Ilmari Havola jäi Suomeen mutta joutui luopumaan nimismiehen virastaan.

- Sodasta tai asekätkennästä isä ja Antero-setä eivät koskaan puhuneet, Pekka Havola sanoo.

Ruotsin karkottaessa sotilaspakolaisiaan Havolan matka suuntasi Yhdysvaltoihin, jossa hän pestautui armeijan leipiin. Havolan perhe pääsi muuttamaan isän perässä vasta 1948. Havolan etsintäkuulutus purettiin Suomessa vasta 1956.

Nimikkojyrkänne Etelämantereella

Etelänavalla käydessään Havola ei enää ollut virallisesti Suomen kansalainen. Suomessa Havola kuitenkin lasketaan ensimmäiseksi navan valloittajaksi. Retken jälkeen perheelleen kirjoittamassaan kirjeessä hän nimitti itseään kiteeläiseksi. Muistona Etelämantereen karttoihin on merkitty Havolan nimeä kantava jyrkänne mantereen keskiosissa sijaitsevilla Horlick-vuorilla.

TS/Tuula Heinilä<br />Antero Havolan veljenpoika Pekka Havola esittelee karttaa, jossa näkyvät naparetkeilijän mukaan nimetty vuorenjyrkänne sekä väylä Byrdin tutkimusasemalta navalle.
TS/Tuula Heinilä
Antero Havolan veljenpoika Pekka Havola esittelee karttaa, jossa näkyvät naparetkeilijän mukaan nimetty vuorenjyrkänne sekä väylä Byrdin tutkimusasemalta navalle.